Jorma Jyrkilä: Metsätietojen avoimuus on hyväksi
27.05.2021
Kirjoittaja on metsätiedon hyödyntämisen puolestapuhuja, joka uskoo avoimuuteen ja yhdessä tekemiseen kentällä ja kentän laidalla.
Kuka tahansa voi selvittää naapurin metsän salaisuudet avoimen metsätiedon avulla, jos vain viitsii. Ennen se edellytti metsään menemistä jokamiehenoikeudella ja metsänmittauksen perustaitojen hallintaa.
Nyt se onnistuu tietokoneen avulla siististi sisätöinä. Ympärillä olevan metsän puuston määrä selviää mobiilisovelluksella myös kannon nokassa hyödyntämällä puhelimen paikannusominaisuutta.
Onko Metsäkeskuksen julkisin varoin keräämän metsä- ja luontotiedon avaaminen ollut metsänomistajan kannalta hyödyllistä? Uskon vahvasti, että on. Suurin hyöty muodostuu aivan muusta kuin naapurin metsän ihmettelystä.
Kolmen vuoden takaisen metsätietolain muutoksen hyödyt on tunnistettu ja tunnustettu. Metsäkeskus käytti viime vuonna metsävaratiedon hankintaan 6,7 miljoonaa euroa. Luonnonvarakeskuksen kustannus-hyötyanalyysin mukaan metsäalan toimijoiden hyödyt ovat varovaisestikin arvioiden ainakin kymmenkertaiset.
Avoimesta tiedosta hyötyvät kaikki
Metsäkeskuksen verkkosivujen kautta voi selailla ilman henkilötietoja julkaistuja metsävaratietoja kartalla, niitä voi ladata tiedostoina tai ne saa liitettyä paikkatietosovelluksiin rajapinnan kautta.
Avoimen metsätiedon avulla metsänomistaja tai toimija saa selville, onko taimikko saanut kemera-tukea aikaisemmin. Sieltä selviää, onko metsänkäyttöilmoitus tullut perille tai onko aiotulla hakkuualueella tai naapurin puolella luontokohteita.
Helsingin yliopiston tuoreen selvityksen mukaan alan toimijat, sidosryhmät, mutta myös metsänomistajat pitävät metsätietojen avointa saatavuutta hyvänä asiana. Metsätietojen avoin saatavuus erilaisten sähköisten palveluiden kautta koetaan metsäomaisuuden hallintaa helpottavaksi.
Myös metsänomistajien saama palvelu on parantunut. Toimijoiden mukaan maastokäynnit ovat vähentyneet tai tehostuneet, ja maastossa voidaan keskittyä olennaisimpaan, kun perustiedot asiakkaan metsästä ovat helpommin saatavilla.
Metsänomistajalle paras tapa käyttää omia metsä- ja luontotietojaan on Metsään.fi-palvelu, jonka kautta niitä voi selailla ja asioida sähköisesti. Metsänomistaja voi antaa valitsemilleen metsäalan toimijoille myös suostumuksen tietojen hyödyntämiseen palvelun kautta
On hyvä muistaa, että avoimenkin metsävaratiedon hyödyntäminen yrityksen liiketoiminnassa edellyttää oikeutta yhdistää metsävaratieto ja henkilötieto. Oikeus syntyy esimerkiksi asiakkuuden tai metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta
Uusia palveluita ja entistä tarkempaa tietoa
Kolmen vuoden aikana on markkinoille syntynyt myös joukko metsävaratietoon perustuvia uusia kaupallisia palveluja. Kokonaisuutta voi kutsua metsätietoekosysteemiksi, jossa julkisilla ja yksityisillä palveluluilla on oma, toisiaan täydentävä roolinsa.
Kuulin juuri kollegalta pian julkaistavasta karttapalvelusta, josta voi selvittää toteutuneiden metsätuhojen sijainnin. Jos olisin etämetsänomistaja, tarkistaisin heti, onko naapurissa ollut metsätuhoja. Myrsky tai ötökät kun eivät tunne kiinteistörajoja.
Meillä Metsäkeskuksessa on myös uusia suunnitelmia. Laserkeilaukseen perustuva metsien toinen inventointikierros on käynnissä. Tiedon laatu paranee myös sitä kautta, että jatkossa hakkuukoneet tuottavat tietoja tilanteen ajan tasalla pitämiseen. Tämän vuosikymmenen lopulla voimme kenties kertoa jo jokaisen puun sijainnin.
Metsä on suomalaisille tärkeä. Huoli ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä vaikuttavat kaikkeen elämään. Kestävän kehityksen varmistamisessa ei onnistuta ilman luotettavaa tietoa.
Metsä- ja luontotieto on ja pysyy Metsäkeskuksen toiminnan ytimessä. Lakien mukainen avoimuus ja läpinäkyvyys varmistavat julkisin varoin kerätyn tiedon tehokkaan hyödyntämisen.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.