Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Mika Nousiainen: Yksityisteiden kunnon määritys mututuntumalla ei ole kenenkään etu

04.11.2021

Mika Nousiainen

Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsäteiden johtava asiantuntija Pohjois-Karjalasta. Nousiaisen työura on pyörinyt metsänparannuksen kiehtovassa maailmassa. Vapaa-ajalla samoilu metsässä marjasankon tai kiväärin kanssa, ilman hirvikärpäsiä, on parasta stressin poistoa. Pannukahvit kuksasta ovat metsäpäivän kohokohta.

Näytä kaikki blogit

Tiestömme hiussuonisto, yksityistiet, on hyvässä kunnossa. Joka näin lausuu, perustaa sanomansa mututuntumalle. Meillä on 365 000 kilometriä tiestöä, jonka kunnosta meillä ei ole juuri minkäänlaista kuntotietoa. Yksityisteillä on kuitenkin merkittävä asema pysyvän asutuksen, loma-asutuksen, maatalouden ja varsinkin metsäteollisuuden puunhankinnan näkövinkkelistä. 

Kelirikot pahenevat

Hakattu puutavara lähtee yli 90-prosenttisesti yksityisteiden varsilta. Metsäteollisuus on tähän saakka saanut puunsa ajallaan jalostuslaitoksille eli tehtaita ei ole tarvinnut huonon tiestön takia vielä sulkea. Tällä on kuitenkin hintansa. Vuosittain kelirikko maksaa pelkästään puunhankintaorganisaatioille sata miljoonaa euroa. Etelä-Suomessa odotetaan yhä useammin talvea kevätkelirikkoon saakka. Tällainen talvi tuo suuria vaikeuksia yksityisteille.

Tukieuroja hyvin saatavilla

Yksityisteiden perusparannuksiin on tällä hetkellä vuositasolla käytettävissä noin 35 miljoonaa euroa. Hälyttävä tieto on se, että yhteiskunnan tuki ei käy kaupaksi tiekunnille. Tänäkin vuonna on uhkana, että liki 10 miljoonaa euroa jää käyttämättä. Ovatko yksityistiemme todella niin hyvässä kunnossa, että perusparannuksille ei ole tarvetta? 

Tiekuntien passiivisuus näkyy tien kunnossa

Tiekunnan aktiivisuus on erittäin hyvin linjassa tien kunnon kanssa. Jos tiekunta ei toimi, ei tien kunnossapitotöistäkään huolehdita. Tämä johtaa ennenaikaiseen tien perusparannustarpeeseen. Mutta kuka tai mikä saa passiivisen tiekunnan toimimaan? Äkkiseltään mietittynä tieosakkaiden pitää jollakin tavalla saada vastinetta perusparannukseen sijoitetuille euroille.

Ala ei kiinnosta

Tiepalveluja tarjoavien yritysten määrä vähenee koko ajan. Kentältä tulee viestiä, että passiivisten tiekuntien aktivoiminen ei ole liiketoiminallisesti kannattavaa. Tehty työ valuu liian monesti hukkaan. Huonosti kannattava liiketoiminta ei ole tunnetusti pitkäikäistä.

Uusia avauksia 

Yksityisteiden kunnon määrityksessä voidaan hyödyntää nykytekniikkaa. Esimerkiksi tiheäpulssinen laserkeilausaineisto on lupaava aineisto tien kunnossapito- ja perusparannustarpeen määrittämisessä. Jos meillä olisi digitaalinen kartta yksityisteiden kunnosta, olisi siitä suuri apu tiekunnille, tiepalveluja tarjoaville yrityksille ja yksityisteiden perusparannuksia rahoittaville organisaatioille.

Kohti parempaa huomista

Vikalista yksityistieympäristöstä on pitkä, mutta yksityisteiden merkitys on suuri koko yhteiskunnalle. Mututuntumalla ei mikään korjaannu. Tästä ei ole suunta kuin ylöspäin.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.