Tatu Viitasaari: Suometsien hoito – paljon kysymyksiä, vähemmän vastauksia

Suometsien puunkorjuuta on kehitettävä kokonaiskestävästi.

Suometsien kasvatus on ollut eräs metsäalan suurimmista puheenaiheista 2020-luvulla. Keskustelun ytimeen ovat nousseet suometsien ilmasto- ja vesistöpäästöt. Osassa tutkimuksista on todettu vesistökuormituksen olevan suurempi kuin aikaisemmin luultiin. Puiden hyvä kasvu suolla lisää metsien hiilinielua, mutta toisaalta suometsien kuivatuksesta johtuva turpeen hajoaminen osaltaan pienentää sitä. Suometsien hoidon keskeinen haaste onkin se, kuinka kasvattaa hiilinielua ja samalla hiillitä turpeen hajoamista hiilidioksidiksi. Unohtamatta sitä, että suometsien hoidon pitää olla myös taloudellisesti kannattavaa. 

Selvää on, että suometsien puunkorjuuta ja hoitoa on kehitettävä. Hoitoa ja kasvatustapojen uudistamista suunniteltaessa on yleensä kiinnitetty huomiota etenkin metsän kasvuun sekä ilmasto- ja vesistöasioihin. Kunnostusojituksien väheneminen sekä jatkuvapeitteisten metsänkasvatusmenetelmien mahdollinen yleistyminen muuttavat myös suometsien puunkorjuuta sekä kannattavuutta. Siksi onkin ensisijaisen tärkeä hakea kokonaiskestäviä kompromissiratkaisuja, jotka mahdollistavat jatkossakin kannattavan ja kestävän puuntuottamisen turvemailla.  

Suometsien kasvatusmenetelmät monipuolistuvat – tulevaisuudessa metsänomistajilla on useampia vaihtoehtoja, joita voi sovittaa omiin tavoitteisiin.

Kasvupaikka, turpeen laatu, ravinnetalous, pohjaveden syvyys, vedenvirtaumat, alikasvoksen laatu ja alkuperäinen suotyyppi vaikuttavat kaikki siihen, millä menetelmällä kasvatamme suometsissä puuta. Onkin tärkeää tiedostaa, että suot ovat erilaisia. Se, mikä toimii yhdessä paikassa, voi johtaa täydelliseen epäonnistumiseen toisella kasvupaikalla. Vanha viisaus pätee: valitaan kohteen mukainen hoitotoimenpide. Toki hoitotoimenpiteet kehittyvät. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksella on puolukkaturvekankaiden kaistalehakkuisiin liittyviä tutkimuksia käynnissä. Aika ja tulokset näyttävät, saadaanko tästä yksi varteenotettava työkalu metsänuudistamisen laajaan valikoimaan.

Turvemaiden jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on hyvä vaihtoehto sekä ilmaston että vesistöjen kannalta. Tällöin pohjaveden pinnan tasoa voitaisiin pitää noin 30–50 cm syvyydessä, joka on ilmasto- ja vesistöpäästöjen suhteen suotuisa taso.  Puunkorjuun kannalta noin 15 vuoden välein tehtävät hakkuut ovat kuitenkin valtaisa haaste, josta on niukasti tutkimustietoa. Kantavuus, ajourien sijoittelu, korjuuvauriot sekä korkealla oleva vedenpinnan taso ovat olennaisia ongelmia suometsien jatkuvapeitteisessä käsittelyssä. Täytyy muistaa, että 15 vuotta sitten tullut urapainauma suopohjalla ei kestä metsäkoneen painoa. 

Onko Etelä-Suomessa 2050 luvulla talvikorjuukautta?

Leutoneva ilmasto aiheuttaa sen, että metsäkonetta kantava routakerros on olemassa yhä lyhyemmän aikaa talvesta, jos ollenkaan. Suometsien puunkorjuuta on kehitettävä tiedostaen, että talvikorjuu tulee vaikeutumaan entisestään.  

Jos ja kun talvikorjuu aika ei riitä, voidaan suometsien puunkorjuuta tehdä myös kuivimpaan kesäaikaan, jolloin onkin monesti paremmat kelit kuin lauhana talvena. Tällöin on kuitenkin tärkeää, että suometsissä työskentelevät koneet on joko varusteltu leveillä kantavilla teloilla tai erikseen suunniteltu toimimaan pehmeillä paikoilla. Etenkin runsaspuustoiset rämeet soveltuvat hyvin sulan maan aikaiseen puunkorjuuseen. Tosin suosittelen tekemään aina kantokäsittelyn turvemaiden kesäaikaisissa hakkuissa, vaikkei lain määritelmän mukainen 50 prosentin kuusen osuus täytykään. Kantokäsittelyllä estetään juurikääpien leviämistä sulan maan aikaisissa hakkuissa. 

Mitatun faktatiedon ja käytännön kokemusten puute rajoittaa suometsien puunkorjuun kehittämistä.

"Alustavien tutkimuksien mukaan näyttää siltä.“ "Tällainen käsitys asiantuntiijoilla on.“ "Mallinnuksien mukaan näyttää tältä.“ Nämä ovat inhottavia lauseita, joita joudun usein sanomaan metsänomistajille koulutuksissa, joissa käydään läpi suometsien vaihtoehtoisten kasvatustapojen käyttöä. Vastaan näin koska, haluan puhua mitatuilla faktoilla, en mielipiteillä. 

Onneksi suometsiin liittyvää kehitystä ja tutkimusta tehdään laajalla rintamalla, ja tulevaisuudessa me asiantuntijat voimme vastata: "Näin se on myös tutkimusten ja suositusten mukaan.“