Tilaa Metsäkeskuksen uutiskirje

Tiedotamme 6-8 kertaa vuodessa metsäasioista. Uutiskirjeen tilaus on maksutonta, ja sen voi halutessaan peruuttaa. Tietosuojaseloste

På Svenska

Timo Pisto: Hiiltä jalassa ja kädessä

20.06.2019

Kirjoittaja työskentelee metsäbiotalouskoordinaattorina Suomen metsäkeskuksessa.

Näytä kaikki blogit

Käytiinpä keskustelua ilmastonmuutoksen torjumisesta melkein missä yhteydessä tahansa, katseet kääntyvät hyvin nopeasti metsiin ja puuhun. Toimialoista riippumatta metsien merkitys on tunnistettu tässä tulevaisuutemme kannalta ehkä tärkeimmässä asiassa. Olemme turvautuneet metsiin vuosisatojen ajan, milloin mistäkin syystä. Välillä olemme voineet ottaa siihen etäisyyttä, mutta kuitenkin joutuneet aina palaamaan sen juurille ja tukeutumaan sen mahdollisuuksiin. 

Moni meistä on joskus pikkutyttönä tai -poikana ottanut nuotion pohjalta hiilenpalan ja piirtänyt sillä intiaaniviivoja kasvoihin tai vaikkapa ohjetta kaverille maastossa kulkemista varten. Tuskin kukaan osasi arvata silloin, millainen merkitys hiilikädenjäljellä onkaan tulevaisuudessa.

Vaiheittain vähähiiliseen rakentamiseen

Rakennettu ympäristö kuluttaa paljon energiaa ja materiaaleja. Kasvihuonekaasuista se tuottaa 30 prosenttia ja kaikista raaka-aineista se käyttää noin puolet. Rakentaminen ja rakennettu ympäristö ovat siten keskiössä, kun suunnittelemme toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Ympäristöministeriössä käynnistyi säädöstyö vähähiilisestä rakentamisesta vuonna 2017. Tällä hetkellä on meneillään menetelmien kehitystyö sekä vaikutusten arviointi. Tavoitteena on, että hiilijalan- ja kädenjälki olisi osa rakentamismääräyksiä vuoteen 2025 mennessä. 

Miten hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki eroavat toisistaan?

Yksinkertaisesti ajateltuna jalanjälki on negatiivinen asia tuottaessaan päästöjä – ja kädenjälki vastaavasti positiivinen, koska sillä voidaan pienentää ja ehkäistä jalkojen aiheuttamia jälkiä.

Rakentamisessa jätämme hiilijalanjälkeä rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Ennen rakennuksen käyttöä rakennustuotteiden valmistuksessa, kuljetuksessa ja työmaatoiminnoissa. Käytön aikana jätämme jälkeä huolto- ja korjaustoiminnoissa sekä rakennuksen energian kulutuksessa, joka on yksi merkittävimmistä päästölähteistä. Käytön jälkeistä hiilijalanjälkeä jätämme purkutöistä, kuljetuksista, jätteiden käsittelystä ja kierrätyksestä.

Voimme pienentää rakentamisessa hiilijalanjälkeä monessakin asiassa käyttämällä hiilikättämme. Kierrätyksen ja materiaalien uudelleen käytössä on vielä paljon tekemistä ja mahdollisuuksia. Yksi tärkeimmistä ja vaikuttavimmista kädenjäljistä on kuitenkin rakentaa hiilivarastoa rakennuksiin puutuotteiden avulla. Tämä ei jää kiinni ainakaan metsistämme. Sahapuuta ja raaka-aineita puutuotteiden valmistukseen on jatkossa tarjolla entistä enemmän. On meistä itsestämme kiinni, haluammeko turvautua juuriimme ja pyyhkiä jalanjälkiämme nykyistä enemmän pois puulla ja puutuotteilla.  

Historia toistaa itseään tässäkin asiassa. Hiilenpala kädessä ja sen avulla ”jäljen” tekeminen on jälleen ajankohtaista. Nyt sen vaikutukset vain voivat olla selkeästi kauaskantoisemmat.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.