Metsäkeskuksen etusivulle
På Svenska

Timo Pisto: Julkinen toimija löysi paikkansa biojalostamohankkeiden edistämisessä

14.05.2020

Timo Pisto

Kirjoittaja on kajaanilainen metsätalousinsinööri ja agrologi. Hän on toiminut pitkään erilaisissa metsäbiotalouden asiantuntijatehtävissä. Vapaa-aika kuluu muun muassa kuntoliikunnan ja rakentamisharrastusten parissa.

Näytä kaikki blogit

Saimme Metsäkeskuksessa juuri päätökseen pohjoisissa maakunnissa vuosina 2017-2019 toteutetun metsäbiotalouden koordinoinnin projektin. Pohjoiseen oli suunnitteilla useita suuria biojalostamoinvestointeja, ja halusimme projektissa vastata kasvaneeseen asiantuntijakysyntään metsäbiotalouden, puurakentamisen ja uusiutuvan energian osa-alueilla.

Metsien käyttöön ja hyödyntämiseen liittyvät mahdollisuudet, puun jalostusasteen nostaminen ja puunkäytön kasvattaminen pitkäkestoisissa tuotteissa muodostuivat tärkeimmiksi kysymyksiksi, joita halusimme julkisen toimijan roolissa edistää. 

Pääsikö julkinen toimija mukaan biojalostamokeskusteluihin ja löytyikö tähän edistämistyöhön roolia? 

Kyllä pääsi. Tilausta ja kysyntää julkisen toimijan mukaantulolle keskusteluihin oli tunnistettu jo vuosia aiemmin. Tietoja maakuntien metsäbiomassoista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista käytettiin monien eri selvitysten ja tilaisuuksien tietolähteenä vuosien aikana. Metsäkeskuksen tuottama ja neutraalisti esitetty tieto koettiin tärkeänä myös sosiaalisen hyväksynnän rakentamisessa. Tätä merkityksellistä yhteistyötä tehtiin esimerkiksi hankkeiden valmistelutyöryhmissä eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Pohjois-Suomen suuret biojalostamohankkeet ovat edelleen lupa- ja rahoitusprosessien eri vaiheissa. Työtä niiden eteen on tehty paljon, ja odotamme mielenkiinnolla lopullisia päätöksiä niiden toteutumisesta. Metsäkeskus osallistuu muiden julkisten toimijoiden tapaan keskusteluihin ja edistää hankkeita omassa roolissaan myös jatkossa.    

Syntyikö uusia verkostoja? 

Kyllä syntyi. Uusien verkostojen rakentaminen ja niiden hyödyntäminen oli hankkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista. Eri toimijoiden ja organisaatioiden vahvuuksien tunnistamisessa ja niiden hyödyntämisessä otetiin askelia myös toimialarajoja ylittäen. Tästä voisi mainita esimerkkinä sen, että pohjoisten luonnonvara- ja infra-alan ammattikorkeakouluille ja yliopistoille sekä Metsäkeskukselle syntyi yhteinen tahtotila parantaa yksityisteihin liittyvää osaamista. 

Millaista yhteistyötä ja toimenpiteitä syntyi puurakentamisen edistämisessä? 

Puurakentamisen edistämiseen liittyviä toimenpiteitä ja yhteistyötä tehtiin monitahoisesti eri toimijoiden kanssa. Kunta- ja seutukuntakiertueet, puurakentamiseen liittyvät seminaarit, PuuSuomi-verkosto ja oppilaitosyhteistyö kasvattivat osaamistamme ja synnyttivät ennen kaikkea sellaisia uusia verkostoja ja kumppanuuksia, joita voimme hyödyntää myös tulevaisuudessa. Tämän teeman edistämisen yhteydessä kasvatettiin puutuotetoimialan yritysten ja toimijoiden tietämystä metsäbiotalouden arvoketjuista ja niiden vaikutuksista toimialan kehittämisessä. 

Metsäkeskuksen näkökulmasta sopivan roolin ja vastuiden tunnistaminen tämän aiheen ympärillä on tärkeää omien vaikuttavuustavoitteidemme saavuttamiseksi. Puun käyttöä rakentamisessa voidaan käyttää keihäänkärkenä myös jatkossa, mutta panoksia tulee suunnata entistä enemmän puunjalostuksen toimintaedellytysten parantamiseen.

Oliko erityisbuustaukselle tarvetta? 

Kyllä oli, ja on edelleen. Pohjois-Suomeen on suunniteltu viime vuosina biojalostamohankkeita.  Puunkäytön kasvutavoitteet, puun riittävyys ja saavutettavuus ovat herättäneet paljon keskustelua. Metsäkeskukselle tämä on ollut hyvä mahdollisuus osallistua vilkkaaseen keskusteluun, tuoda keskusteluun puolueeton näkökulma ja edistää rohkeasti omalla tavallaan metsiin liittyvien elinkeinojen asemaa ja kehitystä. 

Metsäbiotalouden buustaukselle Pohjois-Suomessa oli selkeää tilausta ja se kannatti tehdä. Työtä kannattaa myös jatkaa tavalla tai toisella, ja hyödyntää siitä saatuja kokemuksia, verkostoja ja kumppanuuksia.  

Asioita, ilmiöitä ja toimintatapoja on syytä jatkossakin nostaa helikopterinäkymään, irti arkisista prosesseista, jotta voimme nähdä ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia, verkostoja ja kumppanuuksia omista kehittämistarpeista puhumattakaan. 

”Kysyvä ei kaapelia katkaise” totesi muuan kaivurimies aikanaan. Tietoa ja osaamista on ympärillämme paljon. Sitä löytyy organisaatioiden sisältä ja ulkopuolisten kumppaneiden sekä verkostojen kautta. Osaammeko ja rohkenemmeko hyödyntää näitä verkostoja riittävän hyvin ja tehokkaasti?

Oman paikan ja roolin tunnistaminen ja sopivien kumppaneiden ja verkostojen löytäminen edellyttää rohkeutta, pelisilmää, ketteryyttä ja vaistoakin niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.