Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Laadukas kantokäsittely on tärkeää juurikäävän torjunnassa

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Juurikäävän itiöemä pilkottaa sammalen alta.

Juurikäävän itiöemät kasvavat katseelta suojassa sammal- ja karikekerroksen alla. Runsaasti itiöemiä kehittyy myös maata vasten jätettyjen lahojen tyveyksien alapinnalle. Kuva: Tuula Piri.

17.07.2018

Teksti Annikka Selander | Kuvat Tuula Piri ja Pekka Kuitunen

Mikä juurikääpä on?

Kuusenjuurikääpä ja männynjuurikääpä ovat sieniä, jotka lahottavat havupuita. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa kuusikoissa tyvilahoa. Männiköissä puut kuolevat männynjuurikäävän aiheuttamaan tyvitervastautiin. Lisäksi männynjuurikääpä aiheuttaa kuusella tyvilahoa samoin kuin kuusenjuurikääpä.

 

Minkälaista tuhoa juurikääpä saa aikaan?

Juurikäävän taloudelliset vaikutukset ovat mittavat. Kuusen tyvilaho pilaa tukkirungon arvokkaimman tyviosan ja puutavara menee kuitu- tai energiapuupinoon. Esimerkiksi eteläsuomalaisessa kuusen päätehakkuuleimikossa, missä lahopuun osuus korjatun puun kokonaismäärästä on 20 prosenttia, metsänomistajan tappio on noin 2 000 euroa hehtaaria kohti.

Männyllä tyvitervastautia esiintyy kaiken kokoisissa ja kaiken ikäisissä männiköissä. Tauti alkaa yksittäisen männyn heikkenemisenä ja ajan myötä tauti leviää viereisiin puihin. Männynjuurikääpä lahottaa männyn juuristoa. Mänty estää runsaalla pihkoittumisella sienirihmaston leviämisen ylös runkoon, mutta puu kuolee ennen pitkään pystyyn, koska juurten lahoaminen ja pihkoittuminen estävät puun veden ja ravinteiden saannin.

Mäntyyn on iskenyt tyvitervastauti. Ylhäältäpäin kuvatussa kannossa on pihkalaikkuja, jotka kertovat taudista. ​​​​​​​​​​​​​​

Tyvitervastaudin aiheuttama pihkoittuminen voi näkyä männyn kaatopinnalla niin sanottuna tähtikuviona tai epämääräisinä pihkalaikkuina. Kuva: Tuula Piri

 

Miten juurikääpä leviää?

Juurikääpä leviää terveisiin metsiin itiöiden avulla. Juurikäävän itiöemät ovat sammal- ja karikekerroksen alla ja ne tuottavat itiöitä koko sen ajan vuodesta, kun lämpötila on yli +5 astetta. Tuore kantopinta on itiöille paras mahdollinen leviämisalusta. Jo juurikäävän tartuttamissa metsissä sieni leviää rihmastojen avulla puusta toiseen puiden välisten juuriyhteyksien kautta.

 

Miksi juurikääpätuhot ovat lisääntyneet?

Kesähakkuut yleistyivät 1970-luvulla, mutta juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä vasta 1990-luvulla. Juurikääpä leviää edelleen sulan maan hakkuissa, sillä kantokäsittelyn laadussa on parantamisen varaa.

 

Miten juurikääpä pitää ottaa huomioon metsän käsittelyssä?

Turvallisin ajankohta hakkuille on talvella maan ollessa jäässä. Sulan maan hakkuissa hyvin tehty kantokäsittely estää uudet itiötartunnat. Korjuuvaurioita pitää välttää, koska tauti voi levitä myös rungon ja juurenniskan vaurioista. Taimikonharvennus on varminta silloin, kun lämpötila on nollan alapuolella. Energiapuuharvennuksissa kesähakkuukohteiksi tulee valita ensisijaisesti lehtipuuvaltaisia leimikoita. Harvennuksen ennakkoraivauksessa kannattaa hyödyntää lumettomia pakkasjaksoja.

Tyvilahoisen kuusikon uudistaminen männylle tai koivulle estää taudin siirtymisen seuraavaan puusukupolveen. Tyvitervastauti leviää havupuihin, joten vain puhdas lehtimetsä säästyy taudilta.

 

Kuinka kauan juurikääpä säilyy toimintakykyisenä kannossa?

Juurikääpä säilyy jopa yli 40 vuotta elossa ja tartuntakykyisenä kookkaissa päätehakkuukannoissa.

Juurikäävän torjunta-aineella käsitelty kanto kuvattuna ylhäältäpäin. Torjunta-aineeseen on lisätty sinertävää väriliuosta.​​​​​​​

Juurikäävän torjunta tehdään käsittelemällä kannot joko urealla tai biologisella harmaaorvakkaliuoksella hakkuun yhteydessä. Torjunta-aineen pitää peittää koko kaatopinta. Liuokseen lisätään väriainetta, jotta kuljettaja voi seurata työn laatua. Kuva: Pekka Kuitunen

 

Mihin torjunta-aineen teho perustuu kantokäsittelyssä?

Kantokäsittelyssä voidaan käyttää joko ureaa tai biologista harmaaorvakkavalmistetta. Urean teho perustuu siihen, että käsittely muuttaa kannon pinnan emäksiseksi, jolloin juurikäävän itiöt eivät idä. Harmaaorvakkavalmiste sisältää eläviä harmaaorvakkasienen itiöitä. Käsitellyssä kannossa harmaaorvakka valtaa nopeasti kannon pintaosan ja vie juurikäävältä kasvutilan.

 

Miksi kantokäsittelyn omavalvonta on tärkeää?

Torjuntateho on suoraan riippuvainen kantokäsittelyn laadusta. Hyvä laatu tarkoittaa sitä, että torjunta-ainetta on kannon pinnalla vähintään yhden millimetrin kerros ja aine peittää kannon koko kaatopinnan. Kantokäsittely tehdään hakkuun yhteydessä ja hakkuukoneen kuljettajan pitää koko ajan seurata työn laatua. Metsänomistajalla on oikeus luottaa siihen, että kantokäsittely tehdään huolella.

Kysymyksiin vastasi Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander.