Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Anna Rakemaa: Metsälakikohteiden määrittely ei ole pelkkää ekologiaa

02.02.2021

Anna Rakemaa

Kirjoittaja on Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja, joka on vastannut metsälakikohteiden kartoituksesta vuodesta 2001 alkaen.

Näytä kaikki blogit

Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metsistä tulisi olla mahdollisuus saada tuottoa samalla, kun niiden monimuotoisuus säilytetään.  Metsien käytön taloudelliset ja monimuotoisuuden tavoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä pitää pyrkiä toteuttamaan samanaikaisesti.  

Monimuotoisuuden säilymistä turvataan muun muassa metsälain 10 pykälän mukaisilla erityisen tärkeillä elinympäristöillä rajoittamalla näissä elinympäristöissä tehtäviä metsätalouden toimenpiteitä. Metsälakikohteiden ja niiden käsittelyn säännösten tavoitteena on turvata tiettyjen erikoistuneiden eliöryhmien vaatimia elinympäristöjä ja niihin liittyviä erityispiirteitä. Kohteiden käsittely ei ole kokonaan kielletty, mutta toimenpiteet on tehtävä niin, että laissa mainitut monimuotoisuuteen liittyvät ominaispiirteet säilyvät. 

Taloudellinen haitta omistajalle vaikuttaa arviointiin 

Metsälakikohteiden edellytetään olevan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä sekä erottuvan selvästi ympäröivästä metsäluonnosta.  

Se, määritelläänkö jokin kohde lakikohteeksi, riippuu siis paitsi elinympäristön luonnontilaisuudesta ja ominaispiirteistä, myös siitä, kuinka paljon kohteen käytön rajoituksista arvioidaan syntyvän taloudellista haittaa. Lakikohteita ovat metsälain mukaan vain pienialaiset tai metsätaloudellisesti vähämerkitykselliset kohteet.  

Lakikohteita koskevien käytön rajoitusten säätäminen metsälakiin on ylipäänsä edellyttänyt poikkeusluvan tai vaihtoehtoisesti ympäristötuen hakemismahdollisuutta. Näillä toimilla on varmistettu, että maanomistajan omaisuuden suoja toteutuu ja taloudellinen menetys jää vähäiseksi.  

Tämän taloudellisen näkökulman huomioimisen vuoksi metsälakikohteiden arvioinnissa on otettava huomioon myös kiinteistöjaotus. Kun selvitetään, onko kysymyksessä lakikohde, pienialaisuutta tulee metsälain perustelujen mukaan tarkastella paitsi elinympäristö- myös metsätilakohtaisesti. Tämä siis tarkoittaa sitä, että kahden eri metsätilan alueella sijaitseva 10 pykälän kohdetta ei suoraan voida laskea yhtenäiseksi kohteeksi, vaan molempien tilojen rajojen sisällä kohteet arvioidaan itsenäisinä.  

Lainsäädännössä on joustavia normeja 

Lainsäädännössä on käytetty joustavia normeja. Se on hyväksi vaihtelevien kohteiden määrittämisessä ja rajaamisessa, mutta johtaa väistämättä tulkintatilanteisiin, joissa voi olla useita perusteltavissa olevia ratkaisuja. Esimerkiksi pienialaisuutta ei ole laissa määritelty, mutta käytännön toimijoiden tulee tietää, milloin kohde on pienialainen ja milloin se täyttää lain vaatimukset ja pitää siis ottaa toiminnassa huomioon.  

Metsäkeskus on pyrkinyt selkiyttämään laintulkintaan liittyviä ongelmia julkaisemalla tulkintasuosituksen metsälakikohteiden käsittelystä ja rajaamisesta. Tulkintasuositusta on päivitetty tarvittaessa, ja silloin on otettu huomioon tulkintaan vaikuttavat oikeuden ratkaisut ja tutkimustulokset. Päivitystyötä tehdään myös jatkossa, mutta tässä yhteydessä pitää ottaa huomioon, että suosituksen on oltava ennakoitava ja johdonmukainen eli suuria muutoksia ei voi tehdä yhtäkkiä. 

Tulkintasuosituksessaan Metsäkeskus on tehnyt suosituksen siitä, kuinka kohteet tulee huomioida käytännön metsätöissä. Tulkintasuosituksen pääperiaatteet ovat siinä, että kaikki seuraavat neljä lain määräämää kohtaa toteutuvat: kohde on luonnontilainen tai sen kaltainen, se erottuu selvästi ympäröivästä metsäluonnosta, sillä on tietyt, laissa mainitut ominaispiirteet ja kohde on pienialainen tai metsätaloudellisesti vähämerkityksinen. Pienialaisuuden tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisyyden vaatimuksella pyritään siihen, että taloudellinen menetys ei ole metsäomistajalle kohtuuton.  

Metsälakikohteet eivät ole pysyviä 

Metsälakikohteiden luonnontilaisuus ja niiden muuttuvat ominaispiirteet eivät aina säily: ne voivat heikentyä esimerkiksi silloin, kun metsästä poistetaan vahingoittunutta havupuustoa sen aiheuttamien seuraustuhojen riskin vuoksi. Toisaalta erityisesti puuston luonnontilaisuus ja siihen liittyvät ominaispiirteet kehittyvät vähitellen, kun kohteella ei tehdä metsätalouden toimenpiteitä. Lakikohteet eivät siis ole pysyviä, vaan ne muuttuvat ja kehittyvät ajan myötä. 

Metsälakikohteita syntyy koko ajan myös uusia. Metsä- ja luontotiedosta näkee, että viimeisen parin vuoden aikana (2019-2020) uusia kohteita on saatu tietoihin yhteensä 2600 hehtaaria. 

Metsää koskevaa tietoa tulee pitää ajan tasalla 

Metsälakia 1990-luvun puolivälissä valmisteltaessa ajateltiin lakikohteiden olevan suhteellisen yksiselitteisesti tunnistettavissa ja rajattavissa maastossa. Koska totuus kuitenkin oli toisenlainen, toteutettiin pian lain voimaantulon jälkeen laaja lakikohteiden kartoitusprojekti.  

Lakikohteista on saatu tietoa myös siinä yhteydessä, kun niitä on löydetty yksittäisten metsänomistajien teettämien metsäsuunnitelmien yhteydessä ja tieto on saatu Metsäkeskuksen järjestelmiin. Yhdistettynä tämä tieto on helpottanut neuvontaa ja mahdollistanut lakikohteiden huomioimisen metsätalouden toimenpiteitä suunniteltaessa. 

Lakikohteita koskevia tietoja, kuten muitakin metsää kuvaavia tietoja, päivitetään jatkuvasti. Näin edellyttää Metsäkeskuksen hallinnoimia tietoja koskeva metsätietolaki. Tiedoissa ei saa olla olennaisia puutteita, virheitä eikä väärintulkintoja. Päivitystyötä ohjaavat hyvän hallinnon periaatteet, joita sovelletaan kaikessa hallintotoiminnassa. Menettelyn tulee olla tasapuolista, puolueetonta ja johdonmukaista.   

Päivitettyjen, kuten muidenkin, tietojen laadunvalvonta kuuluu Metsäkeskuksen normaaliin työhän. Jos päivitystyössä huomataan virheitä, kohteet voidaan nostaa tapauskohtaisesti uudelleenarviointiin.  

Yllä olevat asiat on otettava huomioon, kun käytämme Metsäkeskuksessa metsälain toimeenpanossa harkintavaltaa metsälain 10 pykälän mukaisten kohteiden määrittelyssä.  Säännösten kokonaisuuteen liittyvät aina omistajuuteen liittyvät seikat ja julkisen vallan käyttöön yhdenvertaisuus ja ennakoitavuus.  

Lakia arvioidaan säännöllisesti 

Metsälakia, kuten muitakin lakeja, arvioidaan säännöllisesti. Maa- ja metsätalousministeriö teetti reilu vuosi sitten Luonnonvarakeskuksella arvion metsälain muutoksen kokonaisvaikutuksista (Kniivilä ym. 2020).  

Tässä arviossa esiin nousseiden havaintojen jatkotoimenpiteenä ministeriö teetti Luonnonvarakeskuksella ja Suomen ympäristökeskuksella vuoden 2020 aikana selvityksen, jossa pureuduttiin monimuotoisuuden säilyttämistä ja erityisen tärkeitä elinympäristöjä käsittelevän metsälain 10 pykälän muutosten vaikutuksiin.  

Selvityksessä todettiin, että Metsäkeskuksen tulkintasuositus on lain mukainen ja harkintavallan piirissä tehty. Näkökulmaeroja tulkinnoissa on aina ja niitä tulee ottaa huomioon, kun suositusta jatkuvasti päivitetään. Päivityksiä ei kuitenkaan voi tehdä nopeasti, muuten lain ennakoitavuus kärsii. 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.