Anna Rakemaa: Metsätalouden tukijärjestelmää uudistetaan
31.03.2022
Kirjoittaja on Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja, joka vastaa metsälakien valvonnasta sekä metsä- ja luontotiedon tuotannosta Metsäkeskuksessa.
Metsätalouden tukijärjestelmää ollaan uudistamassa. Maa-ja metsätalousministeriö valmistelee parasta aikaa säädöksiä, joilla metsän- ja luonnonhoitoa yksityismailla on jatkossa tarkoitus tukea.
Tukijärjestelmän tavoitteet on linjattu Kansallisessa metsästrategiassa 2025. Sen mukaan metsätalouden kannustejärjestelmän tulee palvella metsäpolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Tuet aktivoivat yksityisten metsänomistajien päätöksentekoa ja toimenpiteitä sekä ohjaavat metsien tarkoituksenmukaiseen hoitoon ja käyttöön. Metsätalouden kannustejärjestelmän tulee edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä. Tukijärjestelmän käytännön sisältöä on valmistellut vuoden 2021 alussa työnsä päättänyt Metsätalouden kannustejärjestelmä 2020-luvulla -työryhmä.
Tuilla on saatu paljon aikaan metsissä
Metsätalouden tuet on kohdistettu yksityisille metsänomistajille, koska he hallitsevat noin 60 prosenttia Suomen metsistä. Yksityismetsät ovat merkittävä metsäteollisuuden puuraaka-aineen hankinnan lähde. Metsätalouden tukien taustalla on ajatus puunkasvatuksen investointien pitkästä aikajänteestä, huonosta yksityistaloudellisesta kannattavuudesta ja kansantaloudellisista hyödyistä.
Tutkimusten mukaan metsätalouden tuet lisäävät yksityismetsänomistajien metsänhoitotöitä, puun tarjontaa ja hakkuumahdollisuuksia pitkällä aikavälillä. Suora julkinen tuki on myös lisännyt metsänomistajakohtaista nuoren metsän hoitotöiden todennäköisyyttä ja pinta-alaa sekä edistänyt taimikonhoitotöitä.
Nuoren metsän hoidon tuki yhdessä energiapuun korjuun ja haketuksen tukien kanssa on edistänyt bioenergiatavoitteiden toteutumista. Valtion tuki yhteishankkeina toteutettaviin tie- ja ojahankkeisiin näyttää lisäävän yksityismetsänomistajien investointeja myös omiin yksityisiin hankkeisiinsa. Metsätalouden luonnonhoidon tuet puolestaan edistävät monimuotoisuuden turvaamista talousmetsissä.
Hiilen sidonta ja metsätuhojen ennaltaehkäisy painottuvat jatkossa
Tulevan metsätalouden kannustejärjestelmän valmistelussa perinteisen puuntuotannon ja metsien monimuotoisuuden tavoitteiden rinnalle on noussut myös metsien rooli ilmastonmuutoksessa ja siihen sopeutumisessa. Metsänhoidon tukien suuntamisessa on huomioitava hiilen sidonnan ja metsätuhojen ennaltaehkäisyn näkökulmat. Metsätalouden kannustejärjestelmää valmistelleen työryhmän esityksessä nämä tekijät näkyvät erityisesti suometsien suunnittelun työlajissa. Jatkossa suometsien suunnittelu tulee tehdä valuma-alueen tasolla kokonaisvaltaisesti huomioiden sekä vesiensuojelu, monimuotoisuus että puunkasvatukseen soveltuvat alueet. Tukea ei siis jatkossa myönnettäisi esimerkiksi ojien perkaukseen tai täydennysojitukseen.
Metsätalouden tukijärjestelmillä on Suomessa voitu vuosikymmenten ajan tukea tehokkaasti metsäpoliittisten tavoitteiden toteutumista. Tukien avulla on lisätty hyväkasvuisten metsien syntyä, parannettu hakkuumahdollisuuksia ja edistetty talousmetsien monimuotoisuutta. Tältä pohjalta voidaan arvioida, että myös tulevalla tukijärjestelmällä on mahdollista vastata metsien käytön monipuolistuneisiin tavoitteisiin.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Valitettavasti metsäkeskus omassa talon sisäisessä politiikassaan kannattaa metsähoidon laajaperäistämistä, vaikka juuri tiedekirjailija Isometsän Suomessa julkisuuteen tuoman laajan tutkimuksen mukaan eniten hakkaavat Scandinavian maat olivat myös hiilen sidonnassa paljon parempia kuin muut metsäalueet maailmassa.
Suomen metsissä voitaisiin kasvattaa puita melko helposti 2-kertaisesti nykyiseen verraten ja näin lisätä sekä raaka-aineen tuotannon, että hiilensidonnan tehoa. Metsäkeskus ei toteutuneilla toimillaan ja koulutuksissaan ole valitettavasti edistämässä tätä hyödyllisintä, kestävintä ja järkevintä metsäpolitiikkaa.
Veli-Jussi Jalkanen kirjoittaa erittäin tärkeästä asiasta niin metsänhoidon, hiilensidonnan kuin metsäkeskuksen suhteen.
Kommentti yllä.
Puukauppa hiljenee, jos kantohinnat eivät nouse samalle tasolle, kuin naapurimaissa! Ei kenenkään kannata myydä enää puuta alennushinnoilla!
EI PUUSTA KANNATA MAKSAA MAANOMISTAJALLE, KUN HERROILLE MAKSETAAN HYVÄNMIEHEN LISÄÄ KIINTO
KUUTIO PERUSTEISESTI.
SAAVAT PERUSPALKAN LISÄKSI SAMANVERRAN KK. MITÄ MEIKÄLÄINEN
SAA KK.ELÄKETTÄ.
Tuet taimikoiden hoitoon ok. Tukia myös keskitettävä vajaapuustoisten ja luontaisesti joutomaiksi muuttuneiden alueiden tehokkaasseen uudistamiseen. Ojien tukkiminen olisi lopetettava ja tuettava sen sijaan suometsien lannoittamista kasvun ja hiilinielun vahvistamiseksi. Vanhojen metsien suojelu ja siitä maksettavat korvaukset ovat järjen vastaisia. Hiilinielu pysäytetään kun kasvu kääntyy nekatiiviseksi ja kansantaloudellisesti elintärkeä raakaaine jätetään lahoamaan näillä parhailla kasvupaikoilla. Monimuotoisuus syntyy vain metsiä hyödyntämällä ja uudistamalla.
Allekirjoitan edellä lausutun täysin. Olen vaatimattoman 40-vuoden metsänomistamisen kauteni aikana nähnyt, että hoidettu metsä tuottaa hyvin puuta (samalla toimii hiilinieluna). Vanha viisaus on: kirves se metsän kasvattaa.
Vain lisääntyvällä metsien kasvulla Suomi voi selvityä ilmastonhoidostaan, samalla kun puun käyttö ja jalostus tuo hyvinvointia työn ja vientitulojen muodossa. Siksi minulle on suuri mysteeri, että tätä ei käytetä perusteena siihen mihin rahoitusta ohjataan. Tehokas uudistaminen, kasvun lisääminen sekä alkuvaiheen hoitotyöt ja puun ympärivuotinen kuljetusmahdollisuuksien turvaaminen olisivat asioita, johon pitäisi nyt satsata. Jotenkin tuntuu, että säädösten laatijat ovat ajautuneen esityksissään kovin kauaksi Suomen tärkeimmän tukijalan - metsätalouden - edellytysten turvaamisesta.
Suomen metsätalouden tukijärjestelmässä on sosiaalisen kestävyyden mentävä reikä. Valtion, siis veronmaksajien rahaa jaetaan hankkeisiin, välittämättä siitä kuinka työntekijää tuetuissa metsänhoitotöissä kohdellaan. Veronmaksajien maksamaa tukea metsänhoitoon, perustellaan "työllistämisellä". Peruste ontuu raskaasti, kun perehtyy AVI:n tarkastuspöytäkirjoihin, joiden sisältö on karua todellisuutta siitä, mitä metsänhoidon hankkeissa on ihmisen kohtelun taso. Hankkeiden toteutus on ulkoistettu suurten toimijoiden alihankintaketjuille. Lähinnä Baltian maista, Unkarista ja aiemmin Ukrainasta Suomeen lähetettyinä työntekijöinä tuoduilla ihmisillä ei ole juurikaan ihmisarvoa. Täällä virolaisesta leipurista leivotaan päivän "koulutuksella" huippumetsuri, joka pahimmissa tapauksissa on raivaussahalla operoinut työkaverinsa raajoja raivaussahalla, koska " koulutuksessa" unohtui kertoa että raivaussahaa ei saa käyttää 20 metriä lähempänä toista ihmistä. Suurten toimijoiden "laatujärjestelmät" ovat silkkaa valkopesua ja sumutusta. Riittää, että rastit ovat oikeissa ruuduissa ja on ilmoitettu mitä työehtosopimusta noudatetaan ja mikä "tärkeintä", joku pomomies on täyttänyt jokaisen työntekijän kohdalta teatraalisen yrityskohtaisen luonnonhoitokokeen ja laatujärjestelmän patteriston siten että järjestelmä voi todistaa itselleen kaiken olevan kunnossa ja organisaation johto voi kieriskellä valheellisessa itsetyytyväisyydessä. Sen jälkeen riisto voi alkaa ja veronmaksajien maksama tukiraha juoksee ilman riskiä, vaikka kaikki palkat ja yhteiskuntavelvoitteet jäisivät suorittamatta.
Eise metsä ole ainut joka tuottaa lehtivihreää!Kun auringonvalo ja lehtivihreä "rakastelee"syntyy hiilidioksidista happea.Myössiellä pusikoissa ja pelloilla.Kun puupoltetaan päästöinä syntyy ilmakehään taas hiilidioksidia mustaahiiltä ym päästöjä.Mitähuonommallahyötysuhteella sen enemmän.Reaaliajassa.Meidänlyhyt kasvukausi ja pitkälepokausi pahentavat tilannetta.Esimentisillä turvesoilla Öljy/kuituhamppu voisi olla ilmastonkannalta parempivaihtoehto luin hidas metsitys.Tuottaahan se jokavuosi2,5 kertaisen määrän parempaa kuitua ja runsaasti terveellistä öljyä ja kasvisproteiinia ruokateollisuuden ja kotitalouksiemme tarpeisiin.Myös kulutuksen vähentäminen tuo talouskasvua kotitalouksiin.Tuotammehan"hömppää" aivan liikaa.Meidän metsänomistajienkin tulisi ajatella tätäasiaa laajemmin kuin teollisuudentarpeet ja kemeratuet.Omistammehan me osan niistä"hiilinieluistamme".Ja jokakerta kun teemme toimia metsässä tai taimikossa se vaikuttaa niihin alentavasti Kunnes tilanne taas elpyy."jo60vuotta metsissä ja aukoilla kulkenut.
Onko meillä varaa jättää tulevaisuudessa vaivalla kasvukuntoon saadut turvepohjaiset metsät kuolemaan pystyyn. Jos kunnostusoijituksia ei enään tueta on käsittämätöntä haihattelua uskoa että maailma sillä pelastuu. Eikö nyt jo vihdoin pitäisi avata silmät ja nähdä tulevisuus sinisin silmin.
Kun valitsimme Anna Rakemaan metsäkeskuksen johtoon tuntui, oikea ja paras valinta.
Nyt olen varma oli oikea valinta.
Hyvä Anna!