Anna Rakemaa: Miksi metsälakikohdetietoja pitää päivittää?

Viime viikkoina on keskusteltu vilkkaasti Metsäkeskuksen metsälakikohdetietojen päivitystyöstä. Keskustelussa vähemmälle huomille on jäänyt se, mihin kohteiden päivitys liittyy ja mikä on ollut työn perimmäinen tavoite. 

Taustalla epätasainen aineisto

Metsälakikohdeaineisto on muodostunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen erilliskartoituksen (mete-kartoitus), metsäsuunnittelun ja tarkastustoiminnan kautta. Aineiston keruuseen on osallistunut satoja henkilöiltä ja sen ylläpito on ollut vuoteen 2012 asti kolmentoista alueellisten, itsenäisten Metsäkeskusten tehtävä. 

Laajan tiedon tuottajajoukon ja usean organisaation jäljiltä aineistossa on tietojen sisältöön, ajantasaisuuteen ja rajauksiin liittyviä virheitä.  Aineistossa on siis kohteita, jotka eivät tarkemmassa tarkastelussa ole koskaan olleet metsälain 10 pykälän mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä.

Valtakunnallisen Suomen metsäkeskuksen aloittaessa toimintansa vuonna 2012 aineistoista muodostui valtakunnallinen tietokanta, jonka epätasainen laatu oli entistä selvemmin nähtävissä.

Metsälain mukaiset kohteet on säilytettävä aina

Keskusteltaessa aineistojen päivityksestä on muistettava, että metsälakikohdeaineisto eroaa luonnonsuojelulain luontotyyppiaineistosta. Luonnonsuojelulain luontotyyppien osalta ELY-keskus tekee päätöksen alueen rajauksesta, jonka jälkeen alueelle tulee luontotyypin ominaispiirteisiin liittyvä muuttamiskielto.

Metsälain 10 §:n kohteista ei tehdä päätöksiä, vaan kohteet tulee metsälain mukaan säilyttää metsien käsittelyssä aina kun tällainen kohde tulee vastaan. Kohde tulee turvata, vaikka se ei sisältyisi Metsäkeskuksen metsälakiaineistoon. Tässä keskeisessä roolissa on metsäalan toimijoille ja metsänomistajille suunnattu neuvonta ja koulutus.

Metsälakiaineiston pohja muodostuu vuosina 1999-2004 yksityismailla tehdystä mete-kartoituksesta, jonka tavoite oli auttaa metsänomistajia erityisen tärkeiden elinympäristöjen tunnistamisessa.

Metsäkeskuksen aineisto ei sisällä kaikkia metsälakikohteita

Metsälakikohdeaineisto kertoo ensi sijassa siitä, missä todennäköisesti on metsälakikohde. Kohteen lopullinen luokitus metsälain 10 §:n mukaiseksi elinympäristöksi vahvistetaan joko metsälain 14 §:n mukaisessa ennakkotietomenettelyssä tai muun hallintotoimen yhteydessä.

Metsäkeskuksen metsälakiaineisto ei siis suoraan kerro metsälakikohteiden määrää tai pinta-alaa, ja siksi niiden käyttöön suojelumäärien kehityksen arvioinnissa liittyy huomattavaa epävarmuutta.

Digitaalisuus auttaa huomioimaan monimuotoisuuden entistä paremmin

Metsätaloudessa ja luonnonsuojelun toimeenpanossa ja suunnittelussa hyödynnetään laajasti paikkatietoa.  Saman aikaisesti luonnonvarojen käytön ja hallinnon prosesseja pyritään digitalisoimaan. Parhaillaan kehitellään paikkatietoaineistoihin perustuvia menetelmiä uusien metsälakikohteiden löytämiseksi.

Monipuoliset aineistot ja niiden hyödyntäminen ovat avanneet uusia, kiinnostavia mahdollisuuksia monimuotoisuuden turvaamiseen. Siksi on erityisen tärkeää, että tässä työssä käytettävät julkiset aineistot ovat ajan tasalla ja niiden laatu ja käytettävyys ovat yleisesti tiedossa.  Tähän hyviä työkaluja ovat aineistojen metatietojen kuvaukset ja tiedolle asetettavat laatukuvaukset.

Metsäkeskus on tehnyt arvion valtakunnallisen metsälakikohdeaineiston laadusta loppuvuonna 2017 ja sen pohjalta aloittanut työn aineiston käytettävyyden, ajantasaisuuden ja laadun parantamiseksi.  Tässä työssä on huomioitu myös voimassa olevan metsälain 10 §:n säädöksiin vuonna 2014 tehty muutos, jonka mukaan erityisen arvokkaiden elinympäristöjen on aina oltava joko pienialaisia (pinta-ala enintään 2 hehtaaria) tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Tämä on vähentänyt metsätaloudellisesti arvokkaiden laajempien kohteiden määrää aineistossa.  

Metsälain muutoksen vaikutuksia arvioidaan parasta aikaa maa- ja metsätalousministeriön teettämässä Metsälain ja metsätuholain arviointihankkeessa.   

Metsälakiaineistot päivittyvät koko ajan

Metsälakikohteiden aineiston päivitykseen liittyvä keskustelu on tervetullutta. Sen myötä voimme kaikki pohtia, millaista tietoa monimuotoisuudesta käytämme luonnonsuojelussa, metsälain valvonnassa ja luonnonvarataloudessa.  Metsissä tapahtuu muutoksia jatkuvasti sekä metsien käytön myötä että luonnon itsensä toimeenpanema. Vain ajantasaisen, laadukkaan ja jatkuvasti päivittyvän tiedon avulla pystymme huolehtimaan monimuotoisuuden turvaamisesta.