Anna Rakemaa: Valtion rahoituksella toteutettavia suometsänhoitohankkeita valvotaan tarkasti

Helsingin Sanomissa julkaistiin 17.12.2021 soiden ojitusta koskeva artikkeli, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää esitti, että valtion tuella tehtävien ojitusten valvonta on vähäistä. Tämä ei pidä paikkaansa. 

Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (kemera) mukaisten suometsänhoitohankkeiden hyväksyntä, tukien maksu ja hankkeiden valvonta on Suomen metsäkeskuksen lakisääteinen tehtävä. Kaikki kemera-lain puitteissa rahoitettavat suometsänhoitohankesuunnitelmat käydään Metsäkeskuksessa läpi ennen niiden hyväksyntää. Tällöin tarkastetaan muun muassa  

•    suunnitelman ojaston sijoittuminen puustoltaan rahoituskelpoiselle alueelle,
•    ojitusalueeseen liittyvien kulkuyhteyksien järjestely piennartieratkaisuineen sekä
•     vesiensuojelutoimenpiteet ja niiden mitoitus valuma-alueeseen suhteutettuna. 

Kaikki kemera-lain mukaisesti rahoitettavat suometsänhoitohankkeet sijoittuvat ennestään ojitetuille alueille. Pääpaino ojaston kunnostuksessa on nykyisin olemassa olevan ojaston perkauksissa, ja vanhojen sarkojen täydennysojittaminen on vähäisempää. Valtion tuella ei tehdä uusia ojia luonnontilaisille soille.

Mikäli suunnitelmassa havaitaan puutteita esimerkiksi vesiensuojelun toteuttamisen osalta, toimijan tulee korjata nämä puutteet ennen kuin hanke voi saada rahoitusta. Vesiensuojelun osalta on huomattava, että hankkeista tehdään aina vesilain mukainen ojitusilmoitus ELY-keskukseen. ELY-keskus antaa ojitusilmoituksesta lausunnon, joka toimii kemera-tuen päätöksenteon tukena Metsäkeskuksessa. Suometsänhoitohankkeelle tehdään siis sekä vesilain että kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen tarkastus ennen kuin se voidaan hyväksyä. 

Vesiensuojeluun kiinnitetään erityistä huomiota

Kemera-tuetuissa suometsänhoitohankkeissa huomiota kiinnitetään erityisesti vesiensuojelun suunnitteluun ja toteutukseen. Vesiensuojeluratkaisujen suunnitteluun Metsäkeskus tarjoaa toimijoille useita erilaisia aineistoja ja työkaluja, joilla voidaan valuma-alueen tasolla arvoida maaperän eroosioriskia, uomien viratausnopeuksia ja vesiensuojelurakenteiden mitoitusta. Aineistot ovat laajasti toimijoiden käytössä ja niiden käyttöä on koulutettu toistuvasti. Näitä samoja aineistoja ja työkaluja käytetään myös Metsäkeskuksessa hankkeiden käsittelyn yhteydessä päätöksenteon tukena.

Hankkeen totetuksen päättyessä Metsäkeskus tarkastaa asiakirjojen (työmäärät, ojaluettelo, kustannukset) pohjalta, että toteutus vastaa suunnittelua. Mikäli hyväksytystä suunnitelmasta on poikettu, on näistä poikkeamista ilmoitettava Metsäkeskukselle hanketta päätettäessä, jolloin Metsäkeskus harkitsee, ovatko muutokset rahoituskelpoisia. Lisäksi osa hankkeista tarkastetaan harkinnan perusteella maastossa. Maastotarkastuskohteiden valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti hankkeisiin, joilla on vaativia vesiensuojeluratkaisuja tai joissa toimitaan vesistöjen läheisyydessä. 

Metsäkeskus tarkastaa maastossa sekä suometsänhoitosuunnitelmia että toteutettuja hankkeita. Vuonna 2020 Metsäkeskus maksoi tukia 632 loppuun toteutetulle suometsänhoitohankkeelle. Toteutettuja hankkeita tarkastetettiin maastossa 46 (7,26 %). Tarkastuksissa Metsäkeskus havaitsi puutteita 9,1 prosentissa hankkeista. Puolet puutteista liittyi vesiensuojelun mitoitukseen tai vesiensuojelurakenteiden sijoitukseen maastossa.  

Uusia suometsähoitohankehakemuksia tuli vuonna 2020 vireille 30 kappaletta, joista kolme hylättiin ja 11 hyväksyttiin osittain. Ei-rahoitettavien tai osittain hyväksyttyjen hankkeiden taustalla on usein hankkeen sijoittuminen liian karulle suotyypille. 

Tämän lisäksi Metsäkeskus tarkasti vuonna 2020 maastossa 40 uutta suometsänhoitohankkeiden suunnitelmaa. Valtion rahoituksella toteutettavien suometsänhoitohankkeiden valvonta ei ole vähäistä.