Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Anssi Niskanen: Mitä hallitus toimeenpanee kansallisesta metsästrategiasta?

10.05.2019

Anssi Niskanen

Kirjoittaja on joensuulainen metsänhoitaja ja metsätohtori, joka toimii Metsäkeskuksen elinkeinojohtajana Lahdessa. Omien metsien puukaupassa ja hoitotöiden suunnittelussa hän hyödyntää Metsään.fi-palvelua.

Näytä kaikki blogit

Kansallinen metsästrategia 2025 valmisteltiin yli vuoden kestäneessä laajassa maa- ja metsätalousministeriön vetämässä sidosryhmäyhteistyössä. Valtioneuvosto hyväksyi strategia periaatepäätöksenä 12.2.2019. Ohjelma sisältää metsien hoidon, käytön ja luonnonhoidon sekä metsätiedon ja viestinnän kehittämisen kokonaisuudet. Tuleva hallitus päättää, mitä strategian toimenpiteistä rahoitetaan ja toteutetaan.

- - -

Kuumin poliittinen vääntö on käyty metsien vuotuisesta hakkuutavoitteesta, joka ohjelmassa on asetettu 80 miljoonaan kuutiometriin. Jo vaalien yhteydessä esitettiin, että ilmastonmuutoksen hillinnän ja metsäluonnon monimuotoisuuden vuoksi hakkuutavoitteen tulisi olla tätä pienempi. Vasta-argumentteina esitettiin, että hakkuutavoite voi olla tätä korkeampi, jos samalla huolehditaan metsien kasvukunnosta, hiilen sidonnasta pitkällä aikavälillä, metsien suojelusta ja talousmetsien luonnonhoidosta. Perusteltiin, että hakkuut eivät pelkän määrän perusteella ole uhka monimuotoisuudelle, toisin kuin niiden huono toteutus luontokohteilla ja niiden läheisyydessä voi olla.

Hakkuutavoitekeskustelun jalkoihin ovat jääneet strategian muut tärkeät kehittämiskohteet. Strategia tavoittelee muun muassa metsätilojen koon kasvattamista, metsätalouden vesistökuormituksen pienentämistä, Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman (METSO) toteutuksen nopeuttamista ja metsä- ja ympäristötiedon digitalisaation etenemistä. On suorastaan harmi, että strategian yksimielisesti tärkeät tavoitteet ovat jääneet hakkuutavoitekeskustelun jalkoihin.

Suomen metsäkeskus toteuttaa kansallista metsästrategiaa. Olemme sen painotusten mukaan esimerkiksi yhä nopeammin kehittämässä metsä- ja ympäristötiedon keruuta ja jakelua metsätalouden edistämiseksi. Metsäkeskuksen keräämää metsätietoa tullaan päivittämään, ei enää kymmenen, vaan kuuden vuoden välein tapahtuvalla laserkeilauksella. Tiedon laatua parannetaan kehittämällä koealamittauksia ja mittaustiedon tulkintaa.

Uusimpana keinona toimeenpanna kansallista metsästrategiaa käynnistimme huhtikuussa 2019 metsätalouden kestävyyden ja elinkeinojen toimintaohjelman. Nimen takaa löytyy koulutusta, neuvontaa, hankkeita ja lakien toimeenpanoa, joilla on samat päämäärät kuin kansallisella metsästrategialla: kehittää metsien käyttöä ja hoitoa kestäväksi, hyväksyttäväksi ja kannattavaksi, sekä kasvattaa metsiin perustuvien elinkeinojen arvonlisää ja kannattavuutta.

Riitelyn sijasta haluamme Metsäkeskuksessa ryhtyä töihin, jotta metsäala kehittyisi yhä kestävämmäksi, kannattavamaksi ja monipuolisemmaksi Suomessa. Emme onnistu tässä yksin. Metsästrategian toteutukseen tarvitaan laajaa, koko yhteiskunnan ja kaikkien toimijoiden yhteistyötä.

Kommentit
mesäläinen 18.06.2019 klo 16:09

Kyllä se hakkuumäärä vaikuttaa monimuotoisuuden säilymiseen ja hiilensidontaankin. Metsät muuttuvat väkisinkin tasapaksuiksi puupelloiksi kun, metsäteollisuus ja erototen selluteollisuus määrittelee, minkä kokoista puuta se haluaa. Vie vuosikymmeniä jos halutaan esim. kehittää hirsirakentamista, kun sellaista puuta ei enää metsistä juurikaan löydy.

Mauri Honkanen 18.06.2019 klo 16:09

Hölmöä jos ei meillä saissi kaataa puuta tarpeeksi. Aiemmin on jäänyt ehkä 20 vuotta joka vuosi hakkuuylijäämää 20 milj. km3. Ja jos ei meillä saa hakata (kuka kieltää sisänsä), niin teollisuus ostaa enemmän ulkomailta. Eli se siitä hiilinieluista, kun meillä hoito on maailman parasta. Sitä paitsi oikeat maapallonnielut ovat sademetsissä josta hakataan 25ha joka minuutti (HUOM!) Ja siellä tapetaan ihmisiä, jotka eivät anna pieniä maapalojaan PILKKAHINTAAN!!

Hämmästynyt 18.06.2019 klo 18:55

Niin, eka kommentti oli sentään edes aiheesta. Loput ennemminkin viisastelua. Harvennushakkuista ei hirsiä tule. Jos niistä rahaa haluaa, niin selluksi kai ne on myytävä. Harvennettua voi sitten kasvattaa niin mojoviksi tukeiksi kuin kuin kunkin kukkaro kestää.

Mauri Honkanen 18.06.2019 klo 18:55

Näin on. Harvennus parantaa kasvua ja NOPEASTI.

seant 18.06.2019 klo 21:20

Nykyään kuulee vaikka minkälaisia väitteitä. Olen n. 60 vuotta seurannut metsien kasvua Etelä-Suomessa.
I väite sellutehdas vähentää hiilinielua ei pidä paikkansa, sillä sahojen hakkeiden lisäksi sellupuuta tulee ensi- ja alaharvennusmetsistä. Harvennusmetsissä kasvu moninkertaistuu saman tien, sen olen kannoista nähnyt. Harvennuksia tehdään n.0,5 milj. ha/v eli 2,3%. Harvennuksen jälkeen metsistä saa marjasatoja useita vuosia. II väite monimuotoisuus vähenee, ensin täytyy muistaa fakta kun ihmistä ei Suomessa ollut, niin metsät paloi vajaa 100 vuoden välein. Avohakkuu tapahtuu vain sahojen tarvitseman tukkipuun takia. Avohakkuussa hiilinielu pienenee ehkä n. 20 v, mutta aluksi aukiot täyttyy horsmista ja muista kukista eli hyönteisten määrä kasvaa rajusti. Sitten tulee vatut ja marjoja saa useita vuosia. Avohakkuita on 0,18 milj. ha/v eli 0,8% . Puuta otetaan metsistä energia 25, kuitu 35 ja tukkia 8 milj, k-m3. Eli n. 2,6% Suomen puuvarannosta. Energiapuuhan juuri mitä tarvitaan kivihiilen korvaavaksi, mistä sitä otetaan jos ei harvennushakkuista. Harvennushakkuita Suomesta löytyy, siihen Kemijärven sellutehdaskin perustuu.

Ahti Jauhiainen 18.06.2019 klo 21:20

Metsää pitää käyttää ja hoitaa. Ilman käyttöä metsä taantuu ja ei ole hiilinielu, vaan jököttää ,olematta hiilinielu. Uusi metsä on hiilinielu jo parin vuotta uudistamisen jälkeen. Nimimerkki: Metsää kasvattanut nyky ohjeilla vuodesta 1955. Tulokset ovat nähtävissä. Metsillä menee hyvin! Jätetään vouhotus unholaan!

Olli Keskinen 18.06.2019 klo 21:20

Itse kasvatan isoa ja pientä, jossa isot siementää. Eteläsuomessa en ole, enkä paljon muuallakaan oikeata metsää nähnyt, vaan sellupeltoa. On juhlavaa katsoa omia oikeita petäjiä keisarinvallan ajalta, kun halkaisija on keskimäärin 80-90cm. Toisessa metsässä oli siisti perkaus ja nyt 3v jälkeen metsänkaatoyhdistys pitää hakkuita kiireellisenä. Mikähän on sen hakatun vattumaan hiilinielu, kun 4ha metsää kopensoi omat pierut ym.

Aaro Mikkonen 19.06.2019 klo 07:38

Kiitos Anssi ja kaikki metsäveljet!

Tämä tärkeä asia voidaan jakaa yhdessä!

LAMPAAT, MEHTÄLEHMÄT, LUONTO- MATKAILU JA PALTAMON BIOTEHDAS RATKAISEMAAN MAAILMAN YMPÄRISTÖONGELMIA!


Taustaa:





https://yle.fi/uutiset/3-8610827


Maailman merissä pyörii miljoonia tonneja muovijätettä – keksijät taistelevat jättiläisongelmaa vastaan
Merten muoviroska on yksi suurimmista ympäristöongelmistamme. Kansainvälisten sopimusten avulla roskaamisen kuriin saattaminen junnaa, joten moni yritys yrittää ratkaista globaalia ongelmaa omin nokkinensa. Muoviroska vaikuttaa ympäristön lisäksi talouteen ja viime kädessä terveyteemme.
Ulkomaat
7.2.2016 klo 16:32

-



https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmansuojelu/mittaustulokset/Sivut/Pienhiukkaset.aspx

-


https://www.viite.fi/2018/03/03/hyva-paha-muovi/


https://yle.fi/uutiset/3-8612521



KAKSI INNOVAATIOTA

1. Lampaat pelastaa maailman

https://yle.fi/uutiset/3-10588584

Lammasvilla korvaamaan vaatteista pesussa , kodin vuodevaatteista ym irtoavista kenokuiduista valmistetut tuotteet!

Lampaat, Mehtälehmät ( Ylämaan karja)ja hevoset
Kansallisen kuoltovarmuuden rakentamiseen ja metsien- ja maisemanhoitoon maanraivaus-kunnostutoimintaan
ovat oivallisia.

Myös puolustusvoimille ja rajavartiostolle idoidaan lampaitten, Mehtälehmien ja hevosten käyttöä uudessa maanpuolustus-ohjelmassamme!





-


2. Paltamon biotehdas

https://www.kaleva.fi/uutiset/talous/yle-paltamoon-biotuotetehdas-kyseessa-miljardi-investointi/744334/

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/paltamo-on-keulilla-kainuun-biotuotetehtaan-sijaintipaikaksi-1.147233

https://www.businessoulu.com/fi/media/uutisarkisto/paltamosta-biokuitutuotteita-kasvavaan-tekstiilikysyntaan.html

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/kainuuseen-uuden-aikakauden-sellutehdas-1.124250




3. Yrittämisessä ja Luontomatkailussa Kainuu kehittyy ja henkinen ja työkunto kasvaa!

Kutsumme keväällä avattavaan Kainuun Yrittäjä- keskukseen yrittäjähenkisiä kumppaneita!

Mahdollisuus toimia ja tarjota tiloissamme seuraavia palaveluita ja liittyä tukea antavaan yrittäjäverkostoomme:

Jalkahoito ja kuppauspalvelut
Siivousalan yrittäjäpalveluita
Mehujen ja Ruuanvalmistus

Kahvila-ruokaravintolayrittäjäpalveluita
Ohjelmapalvelu- ja opasyrittäjä
Opetusalan yrittäjä
Majoitusyrittäjä
Maatilojen työvoimapalveluyrittäjä

Liikunta ja kuntoutusyrittäjä
Terveydenhuolto, terapia ja hoivayrittäjä
Kauneus-alan yrittäjä
Metsä-alan yrittäjä
Taide, elokuva, media- ja musiikkialan yrittäjä
Seurakunta ja lasten leiritoimintayrittäjä
Lisäksi mukana
https://raate.fi/palvelu/raatteen-rauhanvartio/

SUOMI, METSÄT JA MAASEUTU KUNTOON!

Ystävälliset yhteydenotot
täystyöllisyyden asiamies:

Aaro Mikkonen
Puh 0445428050
rauhantie7@gmail.com

Tapio metsänpoika 19.06.2019 klo 08:13

Suojelualueet eivät ole hiilinieluja vaan
korkeintaan hiilineutraaleja sama puumäärä
lahoaa ja kasvaa, lisäksi niihin kohdistuu ihmisen toimintaa joka aiheuttaa hiilipäästöjä.

simo-oskari 19.06.2019 klo 09:49

Missä on tehty sellaisia päätöksiä, että Suomen pitää ostaa päästöoikeuksia, jotta voimme harjoittaa teollisuutta, elinkeinotoimintaa ja asua täällä? Onko laskutapa ollut oikea vai rahastetaanko vain tyhmiä? Voisimmeko joskus hyötyä hyvin hoidetuista metsistä myymällä päästöoikeuksia.

metsäukko 20.06.2019 klo 15:28

Miksi jatkuvasti valehdellaan, että harvennus lisää kasvua. Ei harvennus lisää kokonaiskasvua. Poikkeuksetta vähentää, mutta toki keskittää kasvua jäljelle jääviin puihin.
Kiinalaisten vessatarpeisiin keitetty sellu on nopeasti hiilidioksidina takaisin ilmakehässä, joten turha väittää, että taimet olisivat hiilinieluja. Kymmeniä vuosia kuluu ennen kuin päästään lähellekään tasapeliä. Parhaan hiilivaraston muodostaa seisova metsä tai rakentamiseen käytetty puu.

Hämmentynyt 23.06.2019 klo 10:02

Muovinpalasillako niiden kiinalaisten pitäisi takapuolensa pyyhkiä?

65v metsiä kulkenut ja kasvattanut 24.06.2019 klo 16:26

Ihmettelen, enkä ymmärrä, enkä tule koskaan hyväksymään miksi metsänomistajien pitäisi
puhdistaa se ilmasto, jonka muut (varsinkin kaupunkilaiset) ovat elämäntavoillaan saastuttaneet. Jos toimenpiteitä tarvitaan, ne on kohdistettava sinne, missä saastuttajat ovat. Kun vaaditaan hakkuiden pienentämistä, mennään liian halpaan ja helppoon. Metsän kasvu on todellisuudessa tällä hetkellä suomessa 110 milj, m3/vuodessa. Jos halutaan, se voidaan nostaa 150 milj. kuutiometriin vuodessa.
Kaikki kasvu voidaan hakata, jos hakattava puu käytetään järkevästi. Esimerkiksi: omakoti-rivitalo-ja julkisille rakennuksille ei saa rakennuslupaa kuin hirrestä rakentaen.
Kerrostaloista 50% pitää rakentaa puusta.
Vielä ei ole kukaan tuonut esille sitä luonnonmukaista totuutta, jos metsiä aletaan käsitellä ns. jatkuvan kasvatuksen mallilla suomesta häviää ensiksi lehtipuumetsät ja hiljakseen myös mäntymetsät ja myös satoja muita kasvilajeja. Siitä on hyviä esimerkkejä jo luonnonsuojelualueilla. Se on luonnon laki.

JS 24.06.2019 klo 16:26

Hyvä,hyvä 65v metsiä kulkenut! Täyttä asiaa.
Nykymetsistä oleelinen osa on puuntuottajien työllä ja/tai rahalla aikaansaatuja. Niiden kestävän käytön estäminen olisi tehdystä työstä palkan epäämistä.
Jos kirjanpainajakuoriaiset nykyvauhtia leviävät , ovat kuusikkoiset luonnonsuojelualueet muodostumassa varsinaisiksi hiilenpäästölähteiksi ja tuhon
ympäristöönsäkin levittäjiksi.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.