Antti Pajula: Metsärahastojen metsänomistus puhuttaa

Metsärahastot ovat hankkineet metsätiloja suunnilleen vuodesta 2015 lähtien. Metsäkeskuksen metsänomistustilastojen mukaan kotimaiset metsärahastot omistivat kesäkuussa 2021 noin 210 000 hehtaaria metsätalousmaata Suomessa. Suurimmat kotimaiset metsärahastot ovat osuuspankkitaustainen OP-Metsänomistaja, United Bankersin UB Metsä ja S-ryhmätaustainen S-Metsärahasto. 

Kotimaiset metsärahastot omistavat metsiä tällä hetkellä jo selvästi enemmän kuin seurakunnat (155 000 hehtaaria). Jos rahastojen metsänomistus lisääntyy lähivuosina samaa tahtia, niin muutaman vuoden kuluttua niiden metsänomistus saavuttaa kuntien metsänomistuksen (440 000 hehtaaria) määrän. Koko Suomen metsätalousmaasta kotimaiset metsärahastot omistavat tällä hetkellä noin 0,8 prosenttia. Osuus ei ole vielä kovin mittava, mutta kasvu viime vuosina on ollut nopeaa.  

Metsärahastoihin on viime vuosina virrannut runsaasti sijoittajien varoja, koska yleinen korkotaso on lähellä nollaa. Metsänomistuksen tuotto on korkotuottoa selvästi parempi. Toimintansa alkuvuosina metsärahastot ostivat isoja metsäalueita, kun metsäyhtiö UPM myi niitä Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta. UPM kuitenkin lopetti metsätilojensa myynnit muutama vuosi sitten, ja viime vuosina metsärahastot ovat ostaneet erittäin aktiivisesti yksityisten tahojen myymiä metsätiloja. 

Vuosina 2019 ja 2020 on vapailla markkinoilla myyty puhtaita metsätiloja Maanmittauslaitoksen julkaiseman kauppahintatilaston mukaan noin 120 000 hehtaaria vuodessa. Tästä pinta-alasta metsärahastot ja muut suuria sijoituksia tekevät yhteisöt (Tornator, kotimaiset ja ulkomaiset sijoitusyhtiöt, vakuutusyhtiöt, säätiöt jne.) ovat ostaneet lähes puolet. 

Metsätilojen kauppamäärät ja -hinnat nousseet

Takavuosina myyntiin tulevista metsätiloista kilpailivat lähinnä yksityiset ostajat. Tällöin pienistä metsätiloista maksettiin parempia hehtaarikohtaisia hintoja kuin isoista tiloista, koska pienten tilojen ostajakandidaatteja ja kilpailua oli huomattavasti enemmän kuin isojen kohdalla. Metsärahastojen tulo metsätilamarkkinoille on muuttanut tilanteen ja nostanut ennen kaikkea suurten ja keskisuurten metsätilojen kauppahintoja. Rahastoja kiinnostavat jo noin 20 hehtaarin suuruiset, hyvien kulkuyhteyksien varrella olevat metsäkokonaisuudet – varsinkin, jos niissä on heti hakattavaa puustoa. 

Metsätilojen nousseet kauppahinnat ovat myös lisänneet metsätilojen kauppamääriä. Kun kymmenen vuotta sitten puhtaita metsätiloja myytiin Suomessa noin 3 000 kappaletta vuodessa niin kahden viime vuoden aikana myyntimäärä on ollut noin 4 700 metsätilaa vuositasolla. Lisääntyneistä myyntimääristä ja nousseista myyntihinnoista on myyjätahojen ja kiinteistönvälittäjien lisäksi hyötynyt myös valtio kasvaneiden luovutusvoitto- ja varainsiirtoverotulojen kautta.

Monet yksityiset metsänomistajat haluaisivat kasvattaa omaa metsäpintaalaansa. Näille tahoille kovempi kilpailu metsätiloista ja selvästi nousseet kauppahinnat ovat tietenkin kielteinen asia. Metsänomistajien etujärjestö MTK on ollut huolissaan tästä ja myös siitä, että metsärahastot ja muut metsää omistavat yhteisöt saattavat tulevaisuudessa myydä metsiään ulkomaisille tahoille.

Puunmyyntimäärät kasvaneet

Metsärahastot saavat tuottonsa pääosin myymällä puuta. Tämän lisäksi tuottoa haetaan esimerkiksi tuulivoimasta, maa-ainesten myynnistä ja tonttien myynnistä. Markkinoille tulevaa puun määrää metsärahastojen omistus on lisännyt, ja tätä kautta teollisuus on saanut lisää puuta.

Mitä tapahtuu jatkossa?

Jatkuuko metsärahastojen kiivas metsien osto myös lähivuosina? Näin varmaankin käy, jos yleinen korkotaso pysyy nykyisellään eli erittäin matalana. Metsärahastot ovat kuitenkin aivan viime aikoina rajoittaneet rahan tuloa rahastoihin sen vuoksi, että metsien hintataso on paikoin noussut jo todella korkealle. 

Toinen skenaario voi olla se, että yleinen korkotaso lähtee selvään nousuun. Tällöin voi hyvinkin käydä niin, että rahastoihin ei enää virtaakaan rahaa, vaan se suuntautuu korkosijoituksiin. Sellainenkin kehitys voi olla mahdollista, että metsärahastoihin sijoittaneet tahot alkavat ottaa sijoituksiaan rahastoista pois. Jos korkotaso nousee korkeammaksi kuin metsän tuotto, niin metsärahastot alkavat myydä metsiään pois. Kuka niitä siinä vaiheessa ostaa? Löytyykö kiinnostuneita yksityisiä tahoja tai ulkomaisia tahoja?

Ken elää se näkee.