Anu Hilli: Luontaisen uudistamisen edellytys on hyvä siemensato

Tänä vuonna männyillä on runsas siemensato, joten luontaisen uudistamisen onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät. Metsäkeskuksen tarkastusten mukaan parhaiten metsän luontainen uudistaminen onnistuu männyllä ja koivulla. Männyn luontaisen uudistamisen pinta-alasta 60 prosenttia oli onnistunut hyvin. Sen sijaan kuusen luontaisen uudistamisen aloista vain noin kolmannes voidaan katsoa onnistuneiksi. 

Metsän luontaiseen uudistamiseen sisältyy riskejä aina kukinnasta siemensatoon. Myös kasvupaikan taimettumisherkkyys ja pintakasvillisuuden kilpailu vaikuttavat luontaisen uudistamisen onnistumiseen niin metsän tasaikäisrakenteisessa kuin jatkuvassakin kasvatuksessa.  

Huomioi nämä neljä asiaa, kun pohdit metsäsi luontaista uudistamista:

Valitse parhaat puuyksilöt

Siemenpuiksi tulee valita hyväkuntoisia, terveitä ja laadultaan hyviä yksilöitä, sillä ominaisuudet periytyvät. Siemenpuiksi kannattaa jättää kookkaita, suorarunkoisia, tuuhealatvaisia ja runsaasti kukkivia puita. Siementen määrään vaikuttaa ensisijaisesti emikukkien määrä, mutta runsaat hedekukinnan vuodet ovat yleisempiä kuin emikukinnan. 

Seuraa siemensatoennusteita

Sääolosuhteilla on merkitystä pölytyksen onnistumiseen ja siemensatoon tuulipölytteisillä lajeilla, kuten kuusella ja männyllä. Männyllä onnistuneeseen siemensatoon tarvitaan kolmen perättäisen kesän suotuisat olosuhteet, sillä kehitys kukintoaiheesta siementen tuleentumiseen kestää lähes kolme vuotta. 

Männyllä epäonnistunut pölytys johtaa siemenaiheen surkastumiseen, jolloin kehittyy vain lenninsiipi. Kuusella puolestaan muodostuu tyhjä siemen. Männyllä ja kuusella tyhjien siementen osuus on keskimäärin viidennes siemensadosta. Kuusella tyhjien siementen osuus voi nousta jopa 60 - 70 prosenttiin. 

Lämpösumma on merkittävin tekijä siementen kypsymiselle.  Etelä-Suomessa tuleentunutta männyn ja kuusen siementä saadaan vuosittain ja runsaat siemenvuodet toistuvat noin viiden vuoden välein. Sen sijaan Pohjois-Suomessa vuosittaiset vaihtelut siemensadon itävyydessä ovat huomattavia niin kuusen kuin männynkin siemenerissä.  Heikkoimmin tuleentuneiden erien itävyys voi jäädä jopa muutamaan prosenttiin. 

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee valtakunnallisia siemensatoennusteita männylle, kuuselle ja koivulle. Ennusteiden avulla metsänomistaja voi ajoittaa uudistamishakkuut ja maanpinnan käsittely ajankohtaan, jolloin on odotettavissa runsas ja hyvälaatuinen siemensato. 

Sienitaudit alentavat siemensatoa 

Rasvapitoiset havupuiden siemenet kelpaavat ravinnoksi niin puussa kuin maassakin. Monet hyönteiset ja linnut käyttävät ravintonaan siemeniä. Myös maahan varisseita siemeniä käyttävät ravinnokseen useat lajit. Osa lajeista vahingoittaa käpyjä ja siten alentaa siemensadon määrää. Erityisesti kuusella käpyjen ja siementen hyönteis- ja sienituhot voivat olla huomattavia. Sienitaudit, kuten kuusentalvikkiruoste, aiheuttavat käpyjen ja siementen kehityshäiriöitä ja pienentävät siemensatoa.  

Siemensatoennusteet antavat tietoa myös tuhohyönteisten ja sinitautien merkityksestä.

Kiinnitä huomioita kohdevalintaan

Luontaiseen uudistamiseen soveltuvat männyn karut kasvupaikat eli kuivat ja kuivahkot kankaat, joiden maalaji on karkea tai keskikarkea. Kuivahkoilla kankailla maamuokkaus varmistaa uudistumisen onnistumista. Rauduskoivun luontaiseen uudistamiseen sopivat tuoreet kankaat, joiden maalaji on keskikarkea, mutta epäonnistumisen riskit on kuitenkin todettu suuremmiksi verrattuna istutukseen.

Heikko uudistuminen johtuu usein liian viljavan kasvupaikan valinnasta. Rehevät kasvupaikat heinittyvät helposti, jolloin taimettuminen vaikeutuu. Myöskään paksukunttaiset kohteet eivät sovellu luontaiseen uudistamiseen, sillä kuiva ja kylmä raakahumuskerros on huono itämisalusta.

- - -

Luontaisen uudistamisen onnistumisen perusedellytys on määrällisesti ja laadullisesti hyvä siemensato. Tämän jälkeen luontaisen uudistamisen onnistumista säätelevät siementen itävyyteen ja taimettumiseen vaikuttavat tekijät.