Ari Nikkola: Ketju kestää heikoimman lenkin verran

Ensiharvennukset tehdään usein liian voimakkaina. Metsäkeskuksen tarkastusten mukaan vain vajaa viidennes ensiharvennuksista täyttää metsänhoitosuositusten kriteerit. Viidenneksellä pinta-alasta jäävän puuston määrä ei täytä edes metsälain minimiä. Metsäkeskus julkaisi hiljattain selvityksen Keski-Suomen ensiharvennusten korjuujäljestä. Selvitys antaa viitteitä siitä, että tilanne voi olla todellisuudessa vieläkin huonompi. 

Olen saanut viime viikkoina useita kysymyksiä metsänomistajilta. Moni on ihmetellyt, kuinka hakattu puumäärä voi harvennuksilla olla puolitoistakertainen tai jopa kaksinkertainen etukäteen arvioituun määrään verrattuna. Eivätkä hälytyskellot soi. ”On tämä muille kelvannut, mutta sinulle ei”, oli yhden metsäammattilaisen vastaus metsänomistajan kritiikkiin. 

Metsänhoitotyön laadun arvioinnissa oleellista on, mikä on laadun mittari. Jos mittari on metsänomistajan tyytyväisyys, moni on varmasti tyytyväinen, kun hakkuutuloa tulee tuplasti ennalta arvioituun verrattuna. Sitä, että seuraavaa tiliä ei tule lainkaan, ei nähdä. Monella metsänomistajalla ei ole kokemusta siitä, kuinka omaa metsää pitäisi harventaa, että se kasvaisi ja tuottaisi tuloa jatkossakin mahdollisimman hyvin. Käy mielessä, että tätä osaamattomuutta käytetään hyväksi, mutta toivottavasti olen pahasti väärässä. 

Metsänhoitosuositukset ovat hyvä laadun mittari

Metsäkeskuksen korjuujälkitarkastuksessa laadun mittari ovat metsänhoitosuositukset ja perälautana ovat metsälain kriteerit. Arviointi on vaativa. Hyvän arvosanan saa vain, jos kaikki arvioitavat tekijät ovat metsänhoitosuositusten mukaisia. Jos siis esimerkiksi keskimääräinen ajouraleveys on 20 cm yli suositellun 4,6 metrin, työmaa saa arvosanan ”huomautettavaa”. Yksittäisellä ylityksellä ei kuitenkaan ole merkitystä, jos kaikki muu on kohdallaan. 

Metsäkeskuksen tarkastusohjelma ei ole lahjottavissa eikä kauneus ole katsojan silmissä. Kun keskustellaan ensiharvennusten huonosta laadusta ja ilmiön vakavuudesta, on tärkeää kiinnittää huomiota alle lakirajan hakattujen harvennusten määrään eikä siihen, moniko harvennustyömaa on metsänhoitosuositusten mallioppilas.

Metsänhoitosuositukset ovat kuitenkin hyvä laadun mittari. Metsänhoitosuositukset eivät ole kokoelma erillistoimenpiteitä vaan ketju toimenpiteitä. Niitä noudattamalla metsä tuottaa hyvän taloudellisen tulon metsänomistajalle, puuta jalostukseen ja mahdollistaa kannattavan toiminnan puunkorjaajille. Metsänhoitosuositukset huomioivat myös monimuotoisuuden ja metsien kestävyyden ilmaston muuttuessa. Pitää myös muistaa, että harvennus voi olla suosituksia voimakkaampi harkitusti ja joskus perusteltukin ratkaisu. Ei siis välttämättä virhe lainkaan. 

Syyllisiä on turha hakea, mutta laatua on parannettava

Metsänhoidon ketju kestää heikoimman lenkin verran. Liian voimakas ensiharvennus voi olla ketjun heikoin lenkki. Se voi kuitenkin olla myös seuraus siitä, että jo edellinen lenkki oli ketjun heikoin ja petti: Taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty huonosti. Moton ikkunasta näkyy riukumetsä, jossa koneellinen puunkorjuu ei voi enää tuottaa laadukasta jälkeä. Metsurilta ehkä onnistuisi, mutta heitä ei ole tarpeeksi.  

Kun jokin asia on pielessä, syyt on syytä selvittää. Mutta syyllisen hakeminen on turhaa ja johtaa helposti harhaan. Metsäkonetta tai koneen kuljettajaa voi olla helppo syyttää huonosta harvennusjäljestä, mutta ongelman ratkaisu harvoin on näin yksinkertainen. Huonon korjuujäljen taustalla ovat ainakin talouden lainalaisuudet, puunhankinnan paineet, työmaan vaativuus, annetut ohjeet, pakottavat aikataulut, ylimitoitetut tavoitteet, taksat, väärät odotukset, väärä ajoitus, koneiden ominaisuudet kuljettajan ammattitaidon lisäksi.

Perälauta ensiharvennusten huonossa laadussa on kuitenkin toivottavasti nyt tullut vastaan. Kun asiaan halutaan korjaus, on mukaan talkoisiin saatava kaikki ne, jotka jostain asiaan vaikuttavasta tekijästä vastaavat. Jokaisen asianosaisen pitää säätää osuuttaan niin, että orkesteri soi jatkossa paremmin. Silloin metsänomistajan ei tarvitse kuunnella harvennustyömaalla tuulta, joka ei matkallaan törmää puihin. Eikä tarvitse todeta, että ketju katkesi.