Björn Stenmark: Metsätiedon tuotannossa Suomi ja Ruotsi oppivat toisiltaan

Metsäkeskuksen uudessa strategiassa olemme asettaneet riman korkealle: haluamme tuottaa maailman parasta metsätietoa. Tavoite on kunnianhimoisen suuri, mutta juuri sellainen strategian kuuluukin olla. Sen tehtävänä on osoittaa suuntaa, haastaa meitä ja antaa meille päämäärä, jota kohti pyrkiä arjen työssä. Suunta on selkeä, ja reitti on jo viitoitettu.

Esimerkiksi uuden Kallio 2 -ohjelman myötä Suomen metsät keilataan ja ilmakuvataan entistäkin tarkemmin, mikä mahdollistaa yhä laadukkaamman ja monipuolisemman tiedon tuottamisen. Kun tähän uuteen teknologiaan yhdistetään meidän pitkä historiamme ja vahva osaamisemme metsätiedon keräämisestä, meillä on erinomainen perusta rakentaa tulevaisuutta.

Vertaistukea ja oppia lahden takaa

Monissa yhteyksissä vertaamme itseämme mielellämme Ruotsiin – ei vähiten urheilussa, jossa kilpailuasetelma on verissämme. Metsätiedon tuotannossa tilanne on kuitenkin toinen. Emme kilpaile siitä kumpi on parempi, vaan keskitymme siihen, miten voimme oppia toisiltamme ja kehittää toimintaamme yhdessä.

Joillakin osa-alueilla toimimme eri tavoin. Selkein käytännön esimerkki tästä on se, miten metsätieto esitetään loppukäyttäjälle:

• Ruotsin malli (Rasteritieto): Ruotsissa metsätieto esitetään tyypillisesti ns. rasterimuodossa. Rasteri tarkoittaa digitaalista ruudukkoa, aivan kuten digikameran valokuvassa. Jokainen kartan pikseli (esimerkiksi 16 x 16 metrin kokoinen ruutu maastoa) sisältää laskennallisen tiedon juuri sen pienen kohdan puustosta. Tämä on teknisesti erittäin tarkkaa "raakadataa", jota metsäalan ammattilaiset voivat hyödyntää omissa paikkatietojärjestelmissään.
• Suomen malli (Metsikkökuviot ja toimenpide-ehdotukset): Suomessa Metsäkeskus tarjoaa rasteritiedon lisäksi tiedon askeleen pidemmälle jalostettuna. Me ryhmittelemme samankaltaisen puuston ja maaperän omaavat alueet yhtenäisiksi karttarajauksiksi eli metsikkökuvioiksi. Tämän lisäksi rikastamme tietoa laskemalla kuvioille valmiit toimenpide-ehdotukset, kuten harvennus- tai lannoitustarpeet.

Suomalaisen mallin tavoitteena on, että tieto on suoraan ymmärrettävää ja käytännössä heti hyödynnettävissä muun muassa Metsään.fi-palvelun kautta – niin omatoimiselle metsänomistajalle kuin alan ammattilaisellekin.

Konepellin alla tehdään samaa työtä

Erilaisista esitystavoista huolimatta itse konehuoneessa tehtävä työ – tiedonkeruu kaukokartoituksella, maastomittaukset koealoilla ja tiedon laadunvarmistus – on pitkälti samanlaista kummassakin maassa.

Juuri tästä syystä tiivis yhteistyö tarjoaa merkittäviä hyötyjä. Usein toinen maa on saattanut kehittää ratkaisun, joka tehostaa jotakin tiettyä prosessin osaa (kuten neuroverkkojen hyödyntäminen ojien tunnistamisessa), kun taas toisessa maassa jokin toinen osa-alue on viety pidemmälle. Jakamalla näitä onnistumisia, vertailemalla ratkaisuja avoimesti ja kehittämällä yhteisiä toimintamalleja voimme molemmat päästä pidemmälle ja nopeammin kuin yksin puurtamalla.

Maailman parhaan metsätiedon tavoittelu on rohkeaa, mutta se on myös välttämätöntä. Sitä tarvitaan parempien päätösten tueksi ja kestävämmän metsätalouden edistämiseksi. Vain siten voimme varmistaa, että metsänomistajilla ja muilla toimijoilla on käytössään työkalut, joilla on metsätalouden, metsäluonnon ja metsätalouden tulevaisuuden kannalta todellista merkitystä.

Euroopan eteläosissa ollaan sekä taitavia että ylpeitä esimerkiksi viinin ja oliivien viljelystä. Ruotsissa ja Suomessa meidän tulisi olla vähintään yhtä ylpeitä omasta metsätiedostamme.

Lue lisää

Avoin metsä- ja luontotieto (metsakeskus.fi)