Hanna Korpinen: Liito-orava metsässä – mitä metsänomistajan on hyvä tietää

Liito-oravan kannat ovat taantuneet ja sen hyväksi tarvitaan edelleen toimia. Taantumisen syynä on liito-oravan elinympäristöjen väheneminen ja pirstoutuminen. Iso osa liito-oravista elää ihan tavallisissa talousmetsissä, joten talousmetsien metsänkäytön suunnittelu ja luonnonhoidon toimet ovat liito-oravan kannalta elintärkeitä. 

Liito-oravan suojelua on edistetty Suomessa merkittävästi viimeisten kuuden vuoden aikana EU-rahoitteisella Liito-orava-LIFE-hankkeella. Hankkeessa oli mukana 18 organisaatiota ja laajan asiantuntijajoukon yhteistyöllä tehtiin lukuisia käytännön toimia lajin suojelun hyväksi sekä laadittiin useita oppaita, joiden tarkoituksena on opastaa erityisesti maanomistajia ja maankäytöstä vastaavia toimijoita. Hanke tuli päätökseen maaliskuussa, mutta työ lajin turvaamisen osalta jatkuu edelleen metsissä. Myös hanketyön opit ja materiaalit ovat hyödynnettävissä.

Tutustu oppaisiin 

Hankkeessa on julkaistu oppaita lajitiedosta, luontokasvatuksesta, talousmetsistä, taajamametsistä ja suojelualueista. Tavoitteena oli tehdä niin kattavat oppaat, että niiden avulla lajia voidaan suojella koko levinneisyysalueella. Metsäkeskuksen julkaisemassa Liito-orava talousmetsässä -oppaassa on kerrottu liito-oravan elinympäristövaatimuksista, lainsäädännöstä ja liito-oravakartoituksesta. Oppaassa on tietoa myös hakkuiden valmistelusta ja toteutuksesta sekä metsien vapaaehtoisen suojelun vaihtoehdoista. Näillä tiedoilla pääsee jo pitkälle, jos omassa metsässä on liito-oravahavainto.   

Katso liito-oravahavainnot Laji.fistä ja Metsään.fistä 

Lajitietokeskuksen (Laji.fi) tietovarastoon tallennetut liito-oravahavainnot ovat avoimesti kaikkien käytössä. Laji.fissä voi näppärästi selata tiedossa olevia lajihavaintoja ja uusimmissa havainnoissa löytyy usein tarkempaa tietoa havainnon laadusta. Metsänomistajat löytävät myös omalla tilalla tehdyt havainnot Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta.  

Liito-oravia esiintyy useasti myös metsissä, joissa ei ole aiempia havaintoja. Luonnonsuojelulaki koskee näitäkin kohteita ja metsänomistajan kannattaa mainita tiedossaan olevista liito-oravahavainnoista ainakin metsäalan toimijoille, jos kohteelle suunnitellaan metsätaloustoimia. Laji.fi-palveluun olisi myös hyvä kirjata kaikki uudet havainnot. 

Metsänkäytön arjessa tieto siitä, missä liito-oravia elää ja miten ne liikkuvat, auttaa tekemään mahdollisimman hyviä suunnitelmia ja päätöksiä. Liito-oravahavaintoja kannattaa aina tarkastella laajemmalta alueelta kuin vain omalta tilalta – liito-orava kun ei tunne tilarajoja. Lähialueen havainnot voivat vahvistaa omia havaintoja ja antavat aluetasolla tietoa lajin esiintymistä. 

Talousmetsien luonnonhoito kannattaa 

Liito-orava viihtyy monipuolisissa varttuneissa sekametsissä: tuuheat, järeät kuuset antavat suojaa, pesäpuuksi käyvät kolohaavat ja monipuolinen lehtipuusto turvaa ravinnon. Usein näissä metsissä on myös lahopuuta ja kerroksellisuutta. Liito-orava onkin monimuotoisen metsäluonnon sateenvarjolaji. Siellä missä liito-oravaa esiintyy, esiintyy usein myös muita arvokkaita lajeja ja liito-oravan suojelu edistää myös monien muiden lajien säilymistä. 

Talousmetsien luonnonhoidolla voi parantaa oman metsän luontoarvoja. Metsänomistajan kannattaa säästää metsässä erilaisia lehtipuita sekä vanhoja ja järeitä haapoja ja kuusia, ja turvata riittävän leveät suojavyöhykkeet vesistöjen varsilla. Liito-oravan kannalta olisi hyvä huomioida myös vesistöjen rantametsät ja peltojen reunavyöhykkeet – tämän tyyppiset alueet sopivat hyvin liito-oravan ruokailuun ja toimivat puustoisina kulkuyhteyksinä. Talousmetsien luonnonhoitoa ja valintoja tehdään kaikissa metsän kehitysvaiheissa, myös jatkuvassa kasvatuksessa. Moni metsänomistaja voi yllättyä, miten pienillä kustannuksilla voi saada monimuotoisuuden kannalta merkityksellisiä asioita aikaan.  

Huomioi liito-orava metsänkäytössä 

Metsänhoitotöissä ja hakkuissa pitää säilyttää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikassa on pesäpuu ja muuta lajin tarvitsemaa puustoa, jotka antavat ravintoa ja suojaa. Myös puustoiset kulkuyhteydet muihin metsäalueisiin tulee säilyttää, jotta turvattu alue pysyy toiminnallisena.  

Metsänkäytön suunnittelua tehdään tavallisesti kiinteistökohtaisesti, mutta liito-oravan elinympäristön kannalta olisi parempi tarkastella isompaa aluetta kokonaisuutena niin sanotusti maisematasolta. Liito-oravien elinympäristöjen tulee olla yhteydessä keskenään, jotta ne voivat lisääntyä. Elinympäristöjen ja niiden välisten kulkuyhteyksien jatkuvuus ja tila tulisi siis turvata metsissä.  

Tilakohtaisessa suunnittelussa tulisi pohtia, miten luontaiset kulkuyhteydet voidaan turvata ja miettiä peitteisiä metsänkäsittelyvaihtoehtoja liito-oravakohteille. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen lisääminen liito-oravan käyttämillä alueilla olisi tärkeää. Myös voimakkuudeltaan vaihtelevat harvennushakkuut sopivat liito-oravametsien käsittelyyn. Kaiken puuston ei tarvitse olla järeää sekametsää, kunhan ekologinen toiminnallisuus säilyy. Liito-orava kohteilla tuulituhojen riskiä täytyy myös arvioida huolella, jotta mahdolliset tuulituhot eivät katkaise kulkuyhteyksiä.  

Metsäkeskuksessa liito-oravamaastokoulutuksia on tänä vuonna jatkettu metsäalan toimijoille Priodiversity LIFE -hankkeen nimissä. Koulutuksissa on perehdytty liito-oravan elinympäristöjen tunnistamiseen ja kartoitukseen, sekä miten voidaan sovittaa yhteen suojelutavoitteet ja maanomistajan tavoitteet. Priodiversity LIFE -hankkeessa metsänomistajia neuvotaan myös talousmetsien luonnonhoidossa ja lajiturvaamisessa. 

Lue lisää 

Liito-orava talousmetsässä (pdf, Metsäkeskus.fi)   

Uhanalaisten lajien elinympäristöjen säilyttäminen (Metsäkeskus.fi)   

Laji.fi   

Metsään.fi   

Priodiversity LIFE -hanke   

Liito-orava-LIFE -hanke Metsähallituksen verkkosivuilla