Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Hannu Ala-Honkola: Metsätieto hyötykäyttöön luonnontuotealan vauhdittamisessa ja monimuotoisuuden säilyttämisessä

31.10.2019

Hannu Ala-Honkola

Kirjoittaja on projektipäällikkö Elinvoimaa Digitaalimetsästä – DigiELMO -hankkeessa. Hankkeessa edistetään eri tavoin Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen avoimen metsätiedon hyödyntämistä.

Näytä kaikki blogit

Metsätalous hyödyntää laajasti avointa metsätietoa päätöksenteossa ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa. Metsätalous tuottaa hakkuutuloja yksityismetsänomistajille metsähehtaarille keskimäärin 120–150 euroa vuodessa kulujen jälkeen, vähän vuodesta riippuen. Kun Suomen yksityismetsien pinta-ala on noin 14 miljoonaa hehtaaria, tuottaa metsätalous metsänomistajille yli miljardi euroa tuloja vuosittain.

Työpaikkoja metsätaloudessa on noin 42 000. Jatkojalostuksen jälkeen vuonna 2018 metsäteollisuuden viennin arvo oli 13,2 miljardia euroa; noin 20,7 prosenttia Suomen viennin arvosta. 

Isoja lukuja. Entäpä suuria kasvulukuja tällä hetkellä tekevä luonnontuoteala, jolta odotetaan paljon myös tulevaisuudessa?  

Entä jos metsä tuottaisi tuloja omistajalle myös muulloin kuin hakattaessa?

Metsämarjoja kerätään arvion mukaan 60–70 miljoonaa kiloa vuodessa, eli 5–6 kiloa hehtaaria kohden. Jopa 90 prosenttia marjoista jää keräämättä. Sienistä jää hyödyntämättä vielä suurempi osa. Metsissä on muitakin mahdollisia luonnontuotteita, kuten kuusenkerkkä, koivun mahla, pakurikääpä, joiden keruu vaatii luvan maanomistajalta. Parhaimmillaan esimerkiksi mahlan myyntitulo on jo nyt korkeampi, kun sitä verrataan perinteiseen puutavaran myyntituloon. 

Metsikkökuvion voi Suomessa omistaja hakata vain kerran eläessään, jos odottaa kunnon tukkisatoa. Entä jos metsämaa tuottaisi tuloja omistajalle tasaisesti myös muulloin kuin hakattaessa? Miten tätä valtavaa mahdollisuutta voitaisiin hyödyntää paremmin ja antaa lisävauhtia nopeasti kehittyvälle luonnontuotealalle, joka on kuitenkin vielä melko pieni verrattuna metsäteollisuuteen? 

Luonnontuotealan liikevaihto oli vuonna vuonna 2017 yhteensä 530 miljoonaa euroa, mutta tasaisessa kasvussa yhdessä matkailualan liikevaihdon kanssa. Voisiko näiden alojen liiketoimintaa yhdistää? Voisiko Metsäkeskuksen ja Luken avoimia aineistoja hyödyntämällä antaa alalle lisävauhtia? Tämä on yksi kysymys, johon haetaan ratkaisuja Ultrahack-ohjelmointitapahtumassa eli hackathonissa 22.–24.11. Metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Bitcomp Oy:n järjestämässä Digital Forest Vitality Hackissa on tarjolla haasteita laajalla kirjolla, mutta yhdistävä tekijä on, että avoimelle metsätiedolle etsitään hyötykäyttöä perinteisen metsätaloussektorin ulkopuolelta. 

Metsätiedon hyödyt monimuotoisuuden säilyttämisessä 

Yhtenä haasteena Ultrahackissa on tarkoitus pureutua monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden löytämiseen. Metsäkeskus on kerännyt kaukokartoituksella kaikista Suomen yksityismetsistä puustotiedot viimeisten kymmenen vuoden aikana. Viimeiset kartoittamattomat alueet täyttyvät puustotulkintojen jälkeen ensi talvena. 

Menetelmä kehittyi suuresti kymmenessä vuodessa ja tietojen laatu parantui. Ensi vuonna alkaa uusi kaukokartoituskierros, jossa kerätään noin kymmenen kertaa edellistä kierrosta tiuhempi laserkeilausaineisto. Voisiko tämän tarkemman kaukokartoitustiedon ja erilaisten jo olemassa olevien tietolähteiden avulla seuloa valtavasta tietomassasta sellaiset kohteet, joissa todennäköisesti on monimuotoisuuden kannalta tärkeitä piirteitä? 

Metsien käyttö Suomessa ei todennäköisesti tule vähenemään, jos fossiilisia raaka-aineita halutaan vähentää. Entäpä jos kaukokartoitustiedon avulla saataisiin esiin ne kohdat, joissa metsänkäsittelytoimissa saataisiin melko pienillä toimintatavan muutoksilla monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytettyä? Pieni asia maailman mittakaavassa, mutta kukaties, jos löydetään toimiva malli, sitä voisi joiltakin osin kopioida myös muualle. 

Metsäkeskuksen ylläpitämä ja lähes koko Suomen kattava metsätieto avautui kenen tahansa hyödynnettäväksi vuonna 2018. Luonnonvarakeskukselta avautui osa tiedoista jo aiemmin ja Bitcomp hyödyntää näitä sekä muita avoimia aineistoja laajasti ohjelmistoissaan jo tällä hetkellä. 

Miten metsätietoa voidaan hyödyntää luontoon tai metsään liittyvissä palveluissa? Ultrahack-tapahtuman Digital Forest Vitality Hackissa etsitään uusia tapoja metsätiedon hyödyntämiseen. Osallistujia toivotaan laajasti it-puolen opiskelijoista alalla jo työskenteleviin. Katso lisätietoja ja ilmoittaudu 8.11. mennessä.
 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.