Harri Hytönen: Uhanalaiset eliölajit – missä tieto luuraa?

Jokainen suomalainen metsänomistaja voi tarkastella omaan metsäänsä liittyviä tietoja Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa, metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden yhteisessä asiointipalvelussa. Metsänomistaja näkee palvelussa metsänsä perustiedot ja esimerkiksi ehdotukset metsän hoito- ja uudistamistöistä. Tietoa saa myös muun muassa uhanalaisten lajien havainnoista oman metsän alueella.

Tietoa uhanalaisista lajeista ylläpidetään Lajitietokeskuksessa. Aineiston saaminen Metsäkeskuksen käyttöön ja sen edelleen esittäminen esimerkiksi Metsään.fi-palvelussa vaatii sopimuksia aineiston tuottajien, ylläpitäjien tai omistajien kanssa. Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa näkyy samaa tietoa, jota Metsäkeskus käyttää metsänkäyttöilmoitusten käsittelyssä, mutta Metsään.fi-palvelussa näkyvä tietosisältö on suppeampi. Osa metsäalan toimijoista (joita ovat esimerkiksi alan yritykset ja yhdistykset) käsittelee lajitietoa omissa järjestelmissään, toiset käyttävät Metsään.fi-palveluun koottua tietoa.

Uhanalaisia lajeja koskevien tietojen näkyminen metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsään.fi-palvelussa on kärsinyt viivästyksistä, joihin ratkaisua odotetaan vielä alkavan syksyn aikana. Saman ajantasaisen aineiston käyttöön saaminen on kaikkien etu.

Eliölajien suojelun toimivalta on ELY-keskuksilla

Aina kun käyttöön tulee uusia lajitietoaineistoja, tiedon käytön käytännöistä sovitaan erikseen toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Eliölajien suojelun kohdalla viranomaisen toimivalta on pääasiassa ELY-keskuksilla. Ne voivat tarvittaessa puuttua esimerkiksi metsän käsittelyyn tai antaa luvan poiketa joidenkin lajien rauhoittamissäännöksistä. Lisäksi ELY-keskukset voivat antaa ohjeita siitä, miten uhanalaisia lajeja pitäisi huomioida metsää käsiteltäessä.

Viranomaisten on tehtävä tarkat rajaukset eliölajeja ja niiden esiintymispaikkoja koskevan tiedon jakamisesta: rajaukset vaikuttavat muun muassa siihen, milloin ja millaisia ilmoituksia maanomistajille, metsänkäyttöilmoituksen laatijoille ja hakkuuoikeuden haltijoille lähetetään. Uhanalaisia lajeja on vuoden 2019 tietojen mukaan kaikkiaan 2 667 ja metsänkäyttöilmoituksia tehdään vuosittain yli 100 000. Tietoa käsitellään ja lähetetään asianosaisille siis joka vuosi hyvin suuri määrä, mikä ei ilman automatisaatiota olisi enää mahdollista.

Miten metsänkäyttöilmoitus ja tieto uhanalaisen lajin esiintymisestä yhdistyvät? Jos Metsäkeskukselle tulleen metsänkäyttöilmoituksen taustaa selvitettäessä ilmenee, että suunnitellun hakkuun tai muun käsittelyn alueella (kuviolla) tai korkeintaan 30 metrin päässä kuviosta on uhanalaisen lajin havaintopiste, lähetetään maanomistajalle, ilmoituksen laatijalle, hakkuuoikeuden haltijalle (jos se on tiedossa) ja paikalliselle ELY-keskukselle asiasta erikseen tieto. Näin pyritään turvaamaan lajin ja sen elinolosuhteiden säilyminen paikalla.

Tällä hetkellä ilmoitukset lähetetään automaattisesti mm. neidonkengästä, lettosarasta ja erakkokäävästä. Myös liito-oravista ja suurten petolintujen pesäpuista lähetykset tapahtuvat automaattisesti. Tarvittaessa ELY-keskus voi antaa tarkempia ohjeita tai päätöksiä metsänomistajalle ja hakkuita toteuttavalle taholle.

Näistä erikseen huomioitavista lajeista ja niiden elinympäristöä suojaavasta vyöhykkeestä sovitaan ELY-keskusten kanssa. Ilmoitus metsän käyttöä suunnitteleville tahoille lähtee siis vain ennalta sovittujen lajien kohdalla ja sovituissa tapauksissa. Ilmoituksen lähettämisen tarve tarkastetaan joka vuosi sadoilta tuhansilta metsänkäsittelykuvioilta. 

Apua uhanalaisen lajin elinympäristön vaalimiseen viranomaiselta

Jos epäilet, että omistamassasi metsässä on uhanalaisia lajeja, vaikka havaintopisteitä ei näy Metsään.fi-palvelussa, kannattaa pyytää lisätietoja paikalliselta ELY-keskukselta. Se on tässä asiassa toimivaltainen viranomainen, joka voi tarvittaessa antaa ohjeita esimerkiksi lajin säilymisen turvaamiseen sopiviin metsän käsittelyihin. Uhanalaisten lajien suhteen valvontavastuu on nimenomaan ELY-keskuksilla, Metsäkeskus puolestaan valvoo hakkuutapoja ja -rajauksia muun muassa droneilla, satelliittiaineistolla ja maastossa tehtävillä tarkastuksilla.

Uhanalaisia lajeja koskevia havaintoja voi selata myös suoraan Laji.fi:stä. On hyvä kuitenkin huomioida, että kirjautumattomalle käyttäjälle ei välttämättä näy kaikkia havaintoja. Haut kannattaa rajata tiettyyn paikkaan, jotta havaintomäärää ei yleistetä havaintoruutuihin.

Kaikki laji.fi:ssä oleva tieto ei automaattisesti estä hakkuita, sillä osa on vahvistamatonta. Tiedon vahvistamisen prosessista vastaavat alueelliset ELY-keskukset.

Metsänomistaja, jos näet metsässäsi merkkejä uhanalaisesta eliölajista, toimi näin:

• Jos sinulla on tieto uhanalaisesta lajista jo metsän käsittelyn sopimusta tehdessäsi, kerro havainnoista käsittelyn hoitavalle metsäalan toimijalle, jotta lajin esiintymä osataan ottaa huomioon jo käsittelyä suunniteltaessa.
• Jos olet ehtinyt jo sopia metsän käsittelystä, välitä tieto mahdollisesta uhanalaisesta lajista sille metsäalan toimijalle, jonka kanssa teit sopimuksen.
• Jos metsänhoitotyö tai hakkuu on jo ehtinyt käynnistyä, välitä tieto myös työtä toteuttavalle taholle.
• Tallenna tieto havaitsemastasi lajista Laji.fi:hin esimerkiksi avointa havaintolomaketta käyttäen.
• Ohjeita lajin huomioimiseen metsänkäsittelyssä voit saada esimerkiksi metsäasiantuntijoilta tai paikallisesta ELY-keskuksesta.
• Huomaathan, ettei kaikki laji.fi:ssä oleva tieto automaattisesti estä hakkuita, sillä osa tiedosta on vahvistamatonta. Prosessista vastaavat alueelliset ELY-keskukset.

Lue lisää uhanalaisista lajeista ja lajitiedosta

Metsään.fi-palvelussa näytettävissä lajitiedoissa on puutteita – ajantasaiset tiedot löytyvät laji.fi-sivustolta | Metsäkeskus (14.6.2022)

Miia Saarimaa: Avoimen tiedon puute on uhka petolintujen pesimärauhalle | Metsään-lehden blogi  (6.5.2021)

Uhanalaisten lajien elinympäristöjen säilyttäminen | Metsäkeskus