Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Helena Herttuainen: Pro Metsä

21.01.2021

Helena Herttuainen

Kirjoittaja on metsänhoitaja ja läntisen palvelualueen aluejohtaja Suomen metsäkeskuksessa. Lähiön kasvatti ja vapaaehtoisesti metsäalan valinnut, ei katunut. Ajoittain aktiivinen järjestöissä. Pesee pyykkiä 10 koneellista viikossa ja haaveilee aina keväästä.

Näytä kaikki blogit

Mistä tunnistaa hyvän metsäohjelman? No esimerkiksi siitä, että kaikilla toimijoilla on ollut mahdollisuus osallistua valmisteluun. Jokainen on saanut jonkin verran omia tavoitteitaan yhteiseen ohjelmaan. Ohjelmassa on riittävästi vanhaa ja tunnistettavaa sekä uutta ja utopistista. Lisäksi kukaan ei ole täysin tyytyväinen tai tyytymätön sen sisältöön ja painopisteisiin. 

Eri tavoitteiden yhteensovittaminen metsien käytössä tarkoittaa sitä, että mitään yksittäistä tavoitetta ei voida maksimoida. Monitavoitteinen ja kokonaiskestävä metsien käyttö edellyttää kompromisseja ja kokonaishyödyn maksimointia. Alueellisten metsäohjelmien laatimiseen on osallistunut noin 600 metsäalan asiantuntijaa ja sidosryhmän edustajaa, jotka elävät ja hengittävät metsää. Metsät kiinnostavat laajalti, mikä on hyvä asia. Esimerkiksi Lounais-Suomen metsäohjelmassa 2021–2025 on yhteensä 32 tavoitetta ja niihin pääsemiseksi 120 toimenpidettä.  

Viisautta tavoitteiden asettamiseen 

Metsäväki on lähtökohtaisesti sillä lailla simppeliä porukkaa, että selkeisiin ja perusteltuihin tavoitteisiin ollaan valmiita sitoutumaan. Kun on yhdessä sovittu tavoite, vastuut ja mittarit, homma on tekemistä vaille valmis. Toki, tämän tuntien, tavoitteiden asettamisessa tulee olla viisautta, jotta vältytään kummallisilta lopputuloksilta.  

Selkeästä ja viisaasta tavoitteen asettelusta esimerkkinä voidaan mainita Pirkanmaan metsäohjelmaan kirjattu tavoite nostaa kuolleen puun määrää talousmetsissä. Elonkirjon kannalta lahopuulla on suuri merkitys. Pirkanmaalla lahopuuta talousmetsistä löytyy keskimäärin kaikkiaan 4,4 kuutiometriä hehtaarilla (VMI 12, v. 2014–2018). Alueellisessa metsäohjelmassa on tavoitteena nostaa lahopuun määrää, että sitä olisi keskimäärin viisi kuutiometriä hehtaarilla vuoden 2025 loppuun mennessä. Äkkiseltään tämä voi vaikuttaa vaatimattomalta tavoitteelta, mutta todellisuudessa kyse on merkittävästä lisäyksestä, jossa kuolleen puun määrä kasvaisi maakunnassa noin 100.000 kuutiometriä vuodessa. Koko maakunnan kuolleen puun määrä olisi vuonna 2025 lähes viisi miljoonaa kuutiometriä.  

Uuden luominen 

Tämän lisäksi metsäväki on myös innovatiivista porukkaa. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on valittu yhdeksi strategiseksi linjaukseksi uuden luominen, tutkimus ja kehittäminen. Metsätiedon käytön kehittäminen nähdään alueella merkittävänä tulevaisuuden mahdollisuutena. Entistä tarkempi metsätieto ja eri lähteistä saatavien tietojen yhdistely tarjoaa uusia mahdollisuuksia metsätalouden kustannustehokkuuden lisäämiseen, operatiiviseen toimintaan, metsänhoidon toimenpiteiden kohdentamiseen sekä ajoittamiseen. Metsätietoa hyödyntämällä voidaan kehittää ja kohdentaa myös hiilensidontaa, luonnonhoitoa ja vesiensuojelua edistäviä toimenpiteitä kohteisiin, joissa toimenpiteillä saavutetaan suurin vaikutus. 

Kiinnostavimpia ovat kuitenkin ihmiset, erityisesti metsänomistajat. Heitä on noin 600 000 ja jokaisella on omat arvonsa ja tavoitteensa metsänomistukselle. Heille alueelliset metsäohjelmat rakentavat polkuja tietoiseen ja tavoitteelliseen metsänomistukseen. 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.