Jaana Kaipainen: Ennallistamisasetus etenee neuvotteluihin
20.09.2023
Kirjoittaja on metsänhoitaja, joka työskentelee Metsäkeskuksessa EU-metsäasioiden johtavana asiantuntijana. Työtehtäviin on kuulunut laajasti erilaisia ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyviä asioita. Metsät ovat tärkeitä myös vapaa-ajalla sekä omien metsien että kaupungin ulkoilu- ja lähimetsien kautta.
Kiistanalaisen ennallistamisasetuksen käsittely eteni kesällä. Heinäkuun yleisistunnossa hyväksytty EU-parlamentin neuvottelukanta on pitkälti samansuuntainen jäsenvaltioiden tekemien muutosehdotusten kanssa. Lokakuussa alkavista kolmikantaneuvotteluista ennakoidaan sujuvaa sopua.
Asetusehdotusta on kritisoitu pitkin matkaa asenteellisuudesta ja vakavista puutteista. Eurooppalaiselle metsäluonnolle esitettiin samanlaisia suosituksia Välimereltä Jäämerelle ilman poikkeuksia. Parlamentissakin käsittely oli polarisoitunutta, mikä ennakoi ensi vuoden eurovaalien asetelmia.
Neuvosto ja parlamentti haluavat asetukseen liikkumavaraa
Sekä EU:n neuvosto että Euroopan parlamentti ehdottavat komission antamaan asetusehdotukseen runsaasti joustoja. Esimerkiksi tilaltaan tuntemattomia luontodirektiivin kohteita ei luettaisi suoraan heikentyneiksi, vaan jäsenvaltioiden pitäisi kartoittaa niiden tila vuoteen 2040 mennessä. Ennallistamissuunnitelman laatimisessa vertailutilanteena ei tarvitsisi käyttää 1950-lukua, kuten asetusehdotuksessa esitetään, vaan asetuksessa viitattaisiin laveammin historialliseen tausta-aineistoon.
Luontodirektiivin luontotyyppien kategorista heikentymättömyyskieltoa, joka kattaisi myös Natura-alueiden ulkopuoliset kohteet, ehdotetaan harkinnanvaraiseksi. Suomessa Natura-alueiden ulkopuolella arvioidaan olevan 1,3 miljoonaa hehtaaria metsää ja 3–4 miljoonaa hehtaaria suota.
Uusiutuva energia ja kansallinen turvallisuus halutaan luokitella asetuksessa yleistä etua edistäviksi tekijöiksi. Muutos mahdollistaisi uusiutuvan energian hankkeiden paremman yhteensovittamisen ennallistamisasetuksen toimeenpanon kanssa. Parlamentti jopa esittää, että ennallistamissuunnitelman toimeenpanosta pitäisi voida poiketa, jos toimeenpano ehkäisee uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista.
Ennallistamisen hintalappua ei vielä tiedetä
Suomi olisi äänestänyt EU:n neuvostossa asetusta vastaan, koska neuvoston muutosesitykset joustoinenkaan eivät ratkaise tasapuolisella tavalla asetuksesta aiheutuvia kustannuksia. Komission vaikutusarvioinnin mukaan asetuksen toimeenpano voisi maksaa Suomelle vajaat miljardi euroa vuodessa. Jäsenvaltioista asetusta vastustivat myös Ruotsi, Italia, Alankomaat ja Puola.
Arvioita asetuksen toimeenpanon kustannuksista on vuoden aikana jo korjailtu, ja esimerkiksi ympäristöministeriön mukaan osaa asetuksen velvoitteista toteutetaan muiden säädösten tai toimenpiteiden, kuten vesipolitiikan toimeenpanon, kautta.
Jäsenvaltioiden täytyy joka tapauksessa tehostaa ennallistamistoimia merkittävästi nykytasoon verrattuna. Metsien ennallistamisen lisäksi myös puustoisen soiden ja vesistöjen ennallistamisella on vaikutuksia metsiin ja niiden käyttöön.
Todelliset vaikutukset ja kustannukset tarkentuvat, kun ennallistamissuunnitelma laaditaan ja sitä aletaan toteuttaa. Toimista osa kohdentuu myös yksityismaille. Eduskunta on linjannut, että ennallistamistoimien pitää olla maanomistajille vapaaehtoisia. Riittävän METSO- ja Helmi-ohjelmien rahoituksen lisäksi tarvitaan osaajia ja tekijöitä.
Eri säädösten ja tavoitteiden yhteensovittamisella kustannustehokkuutta
Ennallistamisasetuksen toimeenpano täytyy sovittaa yhteen muiden EU:n ja kansallisten suojelutavoitteiden sekä luonnon monimuotoisuutta edistävien toimien, kuten talousmetsien luonnonhoidon, kanssa. Monimuotoisuuspolitiikan kustannustehokas toteutus sovitaan tulevassa kansallisessa luonnon monimuotoisuusstrategiassa ja sen toimintaohjelmassa.
Myös Suomen sitoumus EU:n yhteisten suojelutavoitteiden saavuttamiseksi tulee ministereiden pöydälle tämän syksyn aikana. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet suojelemaan vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia maa- ja merialueista, josta kolmanneksen pitää olla tiukasti suojeltua.
Metsänomistajan kannalta tilanne vaikuttaa hyvältä: monimuotoisuustyötä halutaan edistää eri tavoin, ja sekä julkista että yksityistä rahoitusta monimuotoisuuden edistämiseen voisi olla saatavilla. Kansallisella tasolla keskeistä olisi löytää monipuolisia keinoja toimeenpanolle erityisesti talousmetsissä, jotta metsien käytön eri tavoitteita voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot aloittavat lokakuussa neuvottelut ennallistamisasetuksista. Vaikka parlamentin ja jäsenmaiden neuvottelukannat ovatkin hyvin samansuuntaisia, vie muutosesitysten käsittely oman aikansa. Asetuksen hyväksymisen jälkeen jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa tehdä kansallinen ennallistamissuunnitelmansa komissiolle arvioitavaksi.
Lue lisää
Jaana Kaipainen: Kiistanalainen ennallistamisehdotus vaatii kriittistä tarkastelua