Jarkko Partanen: Metsälakia valvotaan modernein menetelmin – ja kattavasti
24.03.2023
Kirjoittaja on kuopiolainen metsänhoitaja, joka työskentelee rahoitus- ja tarkastuspäällikkönä Metsäkeskuksessa. Hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus metsälain toimeenpanoon ja valvontaan liittyvistä tehtävistä. Vapaa-ajalla aika kuluu Kuopion lähimetsissä ja Kallavedellä liikkuessa ja talvella jääkiekkoharrasteen parissa.
Yleisradion MOT-ohjelmassa 6.3.2023 esitetty metsäaiheinen jakso käynnisti keskustelun siitä, valvotaanko metsälakia riittävällä tavalla. Itse ohjelmassa ja varsinkin mainitussa keskustelussa menivät sekaisin niin metsälain valvonta ja rikkomukset kuin markkinaehtoisten sertifiointijärjestelmien valvonta ja rikkomukset. Tämä varmasti selittää myös syntyneessä keskustelussa havaittavaa sekavuutta.
Metsänkäyttöilmoitus pyöräyttää liikkeelle koneiston
Suomen metsäkeskus valvoo, että hakkuut tehdään metsissä metsälain mukaisesti. Valvonta on valettu metsänkäyttöilmoitusmenettelyn pohjalle. Ennen hakkuita on tehtävä metsänkäyttöilmoitus, ja vuosittain Metsäkeskukseen saapuu 120 000–140 000 ilmoitusta.
Saapuneita metsänkäyttöilmoituksia verrataan paikkatietoaineistoihin, esimerkiksi metsälaissa määriteltyihin erityisen tärkeitä elinympäristöjä, suojelualueita, liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, muinaismuistokohteita ja kaavoitusta kuvaavaan tietoon. Jos paikkatieto kertoo aiotun hakkuun osuvan esimerkiksi metsälain 10 pykälän määrittelemän erityisen tärkeän elinympäristön läheisyyteen, metsänkäyttöilmoitusten käsittelyjärjestelmä reagoi. Kohteen erityisyydestä lähtee automaattisesti viesti maanomistajalle ja sille taholle, jolla on hakkuuoikeus alueelle. Heidän on huomioitava kohde hakkuun toteutuksessa. Pääosin kohteet on huomioitu metsälain vaatimalla tavalla.
Samoin menetellään esimerkiksi liito-oravakohteissa – niiden kohdalla automaattiviesti lähetetään kuitenkin myös luonnonsuojelulakia valvovalle ELY-keskukselle. Luonnonsuojelulain vastuuviranomaisena ELY-keskus päättää mahdollisista jatkotoimista.
Metsäkeskus lähettää hakkuisiin liittyviä automaattiviestejä maanomistajille, hakkuuoikeuden haltijoille tai muille viranomaisille vuosittain noin 20 000 kappaletta. Lisäksi Metsäkeskus tarkastaa maastossa ennen hakkuuta joka vuosi yli 600 kohdetta. Tavoitteena on, että mahdollisiin ongelmiin pystytään puuttumaan ennen hakkuuta, ja maanomistajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle voidaan antaa asiaan liittyvää neuvontaa.
Hakkuun jälkeen valvotaan
Hakkuiden jälkeen tapahtuva metsälain valvonta on perustunut vuoden 2019 heinäkuusta lähtien satelliittikuvista tehtyyn niin sanottuun erotuskuvatulkintaan. Satelliittikuvista voidaan erottaa, onko puuston määrä vähentynyt jollakin alueella voimakkaasti. Kun erotuskuvia verrataan tiedossa oleviin metsälain 10 pykälässä mainittaviin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin sekä saapuneisiin metsänkäyttöilmoituksiin, havaitaan erityisen tärkeissä elinympäristöissä tehdyt hakkuut ja sellaiset hakkuut, joista ei ole jätetty metsänkäyttöilmoitusta lainkaan.
Erotuskuvatulkintaan perustuva metsälain valvonta on kattavaa. Voi sanoa, että kaikki selvästi puustoa muuttavat hakkuut havaitaan tällä menettelyllä, jolloin myös metsälain rikkomukset pystytään huomaamaan tehokkaasti. Kaikki esille tulleet tapaukset käsitellään, tarvittaessa tehdään maastotarkastuksia ja pyydetään toimenpiteisiin osallistuneilta lisäselvityksiä. Jos on perusteet epäillä metsälain rikkomusta, tapaus ilmoitetaan poliisille.
Rikkomusten määrä on pieni mutta harmillinen – kokonaiskehitys vie oikeaan suuntaan
Erotuskuvatulkinnan käyttöönoton jälkeen selvitettiin vuonna 2019 tapauksia 111 kappaletta. Vuonna 2020 tapauksia tuli ilmi 290 kappaletta, vuonna 2021 ilmi tuli 183 kappaletta ja vuonna 2022 enää 130 kappaletta. Kun määrät suhteuttaa saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten määrään, on epäiltyjen rikkomusten osuus noin 0,1–0,2 prosentia aiottujen tai ilmoitettujen hakkuiden kokonaismäärästä. Vaikka jokainen yksittäinenkin vastoin metsälakia toteutettu hakkuu on lain valvojan näkökulmasta harmittava ja turha, pidän määrää hakkuiden kokoaisvolyymiin nähden vähäisenä. Lukujen perusteella vaikuttaa myös siltä, että tapausten määrä olisi laskussa. Valvonta täyttää siis tarkoituksensa.
Itse pidän yksittäisiä tuomioita merkittävämpänä sitä, että valvontatyömme vaikuttaa yleisesti hakkuissa toiminnan tasoon ja luo siten mahdollisuuksia pysyvämpään myönteiseen kehitykseen. Metsälain valvonnasta saatavien lukujen perusteella näyttää vahvasti siltä, että metsäalan toimijat kehittävät jatkuvasti toimintaansa niin, että metsälain rikkomuksia tapahtuu aiempaa vähemmän.
Kuvassa vuosittain käsiteltyjen / vuosittaisten metsälakitapausten määrän jakaantuminen eri asiaryhmiin.