Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Jarkko Partanen: Ovatko metsälakikohteet ainoa monimuotoisuuden turva?

24.10.2019

Jarkko Partanen

Kirjoittaja on kuopiolainen metsänhoitaja, joka työskentelee rahoitus- ja tarkastuspäällikkönä Metsäkeskuksessa. Hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus metsälain toimeenpanoon ja valvontaan liittyvistä tehtävistä. Vapaa-ajalla aika kuluu Kuopion lähimetsissä ja Kallavedellä liikkuessa ja talvella jääkiekkoharrasteen parissa.

Näytä kaikki blogit

Nykymuotoinen metsälaki tuli voimaan vuonna 1997. Lain 10 pykälässä määritettiin seitsemän elinympäristöryhmää, joiden tarkoituksena on turvata metsäluonnon monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristöjä vaateliaille metsälajeille. 

Lain voimaantulon jälkeen aloitettiin näiden kohteiden kartoitus (mete-kartoitus), joka saatiin päätökseen vuoden 2004 aikana. Kartoituksen loppuessa metsälain 10 pykälän mukaisia kohteita oli yhteensä 59 909 hehtaaria ja 95 922 kappaletta. Mete-kartoituksen loppuraportti löytyy maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta

Metsälakikohteiden määrä kasvaa koko ajan

Mete-kartoituksen päättymisen jälkeen aineistoa on täydennetty erilaisten maastokäyntien ja metsäalan toimijoiden ilmoitusten perusteella. Lokakuussa 2019 metsälain 10 pykälä -kohteiden kokonaismäärä on 69 539 hehtaaria ja 122 076 kappaletta. 

Metsälakikohteita on päivitetty metsälain voimaantulosta saakka. Tietojen päivitystä on tehtävä, jotta metsävaratiedossa olevat lakikohteet vastaavat kulloinkin voimassa olevia metsälain vaatimuksia. Metsälain mukaan 10 pykälän mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen pitää täyttää kullekin elinympäristötyypillä mainitut ominaispiirteet, olla luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä ja lisäksi erottua selvästi ympäröivästä metsäluonnosta. 

Metsälakikohteiden rajaus ja elinympäristöjen luokitus muuttuvat sitä mukaa, kun saamme lisätietoa kohteista.

Mikä on nyt muuttunut?

Vuoden 2018 alusta metsälakikohteiden tietoja on päivitetty aiempaa systemaattisemmin. Työhön ryhdyttiin, koska 10 pykälä -kohteiden tiedoissa oli eroja maan eri osissa muun muassa alueiden rajausten ja edellä mainittujen lainvaatimusten täyttymisessä. Lisäksi etenkin vanhimmassa aineistossa oli sijaintivirheitä, jotka johtuivat esimerkiksi aikaisemmin käytetyn ilmakuva- ja kartta-aineiston epätarkkuuksista. Myös metsälakiin on aikojen saatossa tullut muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet kohteiden määrittämiseen ja jotka on huomioitu nyt käynnissä olevassa työssä. 

Tavoitteena on ollut korjata metsälakikohdeaineiston virheitä, poistaa alueellisia eroja ja parantaa kaikin puolin aineiston laatua. Samalla etenkin metsänomistajien, mutta myös toimijoiden, yhdenvertaisuus maan eri osissa on parantunut, kun kohteet ovat tasalaatuisempia ja täyttävät kaikki metsälain vaatimukset. Aineiston tasalaatuisuus on tärkeää, koska sen pohjalta teemme metsälain valvontaa. 

Osa vanhoista kohteista ei ole täyttänyt kaikkia lain vaatimuksia 

Edellä kuvatun tietohuoltotyön seurauksena osa aikaisemmin 10 pykälä -kohteiksi määritetyistä kohteista on poistettu aineistosta tai niiden rajausta on kutistettu. Toisaalta aineistoon on otettu myös uusia kohteita ja joidenkin kohteiden rajausta on laajennettu. 

Nyt tehty päivitystyö on vaikuttanut merkittävästi metsälain 10 pykälän mukaisten pienvesikohteiden rajauksiin, sillä aikaisemmat alueelliset erot olivat niissä suurimmat. Lisäksi havaitsimme, että näillä kohteilla rajauksen tulee olla lain alkuaikoina käytettyä laajempi, jotta kohteiden ominaispiirteet säilyvät metsälain tarkoittamalla tavalla. Siksi rajauksia on pyritty kasvattamaan. 

Aiemmin liian kapeasti rajattuja metsälain 10 pykälän mukaisia kohteita on tarkentuneen rajaussuosituksen myötä poistettu aineistosta. Tarkkaa poistuneiden kohteiden määrää ei ole mahdollista laskea, sillä osa näistä kohteista on siirtynyt muiden arvokkaiden elinympäristöjen luokkaan.

Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää huomata, että tarkennettu rajaussuositus lisää nykyisten ja kaikkien tulevien pienvesikohteiden välittömien lähiympäristöjen leveyttä ja parantaa monimuotoisuuden edellytyksiä huomattavasti. Tulkintasuositus löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta

Viimeisten vuosien aikana tehdyn tietohuollon seurauksena puustoisimpien ja rehevämpien kohteiden, joita ovat pienvesien välittömät lähiympäristöt, lehdot ja korvet, määrä aineistossa on vähentynyt noin 3 400 hehtaaria ja 3 500 kappaletta. 

Viime vuosien vähennyksestä huolimatta näiden kohteiden määrä on mete-kartoituksen lopputilanteeseen verrattuna noin 4 800 hehtaaria ja noin 12 000 kappaletta suurempi.

Monimuotoisuutta turvataan monin eri tavoin

Metsälain 10 pykälässä mainitut erityisen tärkeät elinympäristöt luovat perustan monimuotoisuuden huomioimiselle, mutta eivät ole ainoa monimuotoisuutta turvaava tekijä. 

Metsätiedoista löytyy myös muita arvokkaita elinympäristöjä yli 150 000 hehtaaria. Nämä ovat kohteita, joilla on luontoarvoja, mutta jotka eivät täytä metsälain 10 pykälän kohteille asetettuja vaatimuksia. Monet näistä kohteista ovat myös joko PEFC-tai FSC-sertifioinnin mukaisia luontokohteita. Niiden käyttöä rajoittavat sertifiointijärjestelmien vaatimukset.

Lisäksi luontokohteista solmitaan Kemera-lain mukaisia 10 vuoden mittaisia ympäristötukisopimuksia, jolloin kohteet jäävät sopimuskauden ajaksi metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle. Osasta kehittyy 10 vuoden aikana uusia metsälain 10 pykälän mukaisia kohteita. 

Monet maanomistajat säästävät omatoimisesti arvokkaita luontokohteita metsätaloustoimien ulkopuolelle. Myös arkimetsänhoidossa monimuotoisuuden edistämistoimet ovat lisääntyneet, kun metsäalan toimijat panostavat luontoarvojen huomioimiseen. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi metsätöiden yhteydessä jätettävät riistatiheiköt ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeet.

Tulevaisuudessa toivottavasti tarjoamme entistä tarkempaa luontotietoa

Luontotiedon tuotanto on yksi Metsäkeskuksen toiminnan kehittämisen painopistealueista. Meillä onkin kehitteillä paikkatietoaineistoihin liittyviä lupaavia menetelmiä uusien kohteiden kartoitukseen. Uskomme näistä olevan lähivuosina paljon apua monimuotoisuuden huomioimisessa metsien käytön suunnittelussa.

Kommentit
Metsätyömies 18.11.2019 klo 17:37

Ei taida kirjoittaja itsekään uskoa tuon ilmaveivin laillisuuteen. On se kumma kun pienet laikutkin pitää saada sellukattilaan. Peilin paikka. Teillä.

Pekka 20.11.2019 klo 13:19

Onhan kumma kun nykyinen metsälaki on ollut voimassa jo 22 vuotta ja vieläkään ei ole selvyyttä sen selkeästä tulkinnasta. Näyttää siltä, että metsäkeskus ja sen viranhaltijat, mukaanlukien Jarkko Partanen ovat sekoittamassa pakkaa kentällä.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.