Jarkko Partanen: Uusi tukikokeilu palkitsee luonnonhoidon tuloksista
25.06.2026
Kirjoittaja on kuopiolainen metsänhoitaja, joka työskentelee rahoitus- ja tarkastuspäällikkönä Metsäkeskuksessa. Hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus metsälain toimeenpanoon ja valvontaan liittyvistä tehtävistä. Vapaa-ajalla aika kuluu Kuopion lähimetsissä ja Kallavedellä liikkuessa ja talvella jääkiekkoharrasteen parissa.
Suomessa ollaan kokeilemassa uudenlaista tapaa tukea metsänomistajien luonnonhoitotöitä. Loppuvuoden aikana aloitetaan tukikokeilu, jossa suon ennallistamisen ja lehdon luonnonhoidon tukea maksetaan aikaisempaa enemmän luonnon tilan paranemisesta ja saavutetuista tuloksista, ei pelkästään tehdyistä toimenpiteistä. Tukikokeilu laajenee vuoden 2027 alussa virtavesien varrelle jätettäviin suojavyöhykkeisiin sekä lehtipuuosuuden lisäämiseen taimikon ja nuoren metsän hoitotyön yhteydessä. Tukikokeilu kestää vuoden 2029 loppuun.
Tavoitteena siirtää tuen maksua työn tukemisesta tuloksen saavuttamiseen
Perinteisesti metsätuet ovat perustuneet siihen, että tehdään tietty työ ja valtio korvaa työstä syntyviä kustannuksia. Uudessa mallissa näkökulma muuttuu aikaisempaa enemmän siihen, mitä toimenpiteillä saadaan aikaan luonnossa.
Tukea maksetaan tehtyjen luonnonhoitotoimenpiteiden lisäksi sen perusteella, paraneeko esimerkiksi lehdon monimuotoisuus tai ennallistuuko suon vesitalous ja kasvillisuus. Tämä avaa uuden mahdollisuuden metsänomistajalle: luonnonhoito ei ole pelkkä kustannus, vaan siitä voi tulla osa metsän tuottoa.
Miten uusi järjestelmä toimii?
Tukikokeilu perustuu kahteen keskeiseen ajatukseen. Ensinnäkin osa tuesta maksetaan vasta myöhemmin, kun nähdään, onko toimenpide todella tuottanut toivottua tulosta. Esimerkiksi suon ennallistamisessa tai lehdon hoidossa metsänomistaja saa pääosan (80 %) tuesta jo työn hyväksytyn toteutuksen jälkeen. Loppuosa (20 %) maksetaan kuitenkin vasta myöhemmin, jos kohteen tila kehittyy tavoitteiden mukaisesti.
Toinen keskeinen muutos on hankkeiden valinta tarjouskilpailumenettelyssä. Metsänomistajat esittävät luonnonhoitohankkeensa ja niihin tarvittavan tuen määrän. Tarjouskilpailun luonteeseen kuuluu, että kaikki hankkeet eivät tule valituksi. Metsäkeskus pisteyttää hankkeet tukihakemuksessa ilmoitettujen tietojen perusteella, laskee haetun tuen ja pisteiden perusteella hankkeille vertailuluvun ja valitsee rahoitettavat hankkeet sen perusteella, missä saadaan eniten hyötyä luonnolle suhteessa kustannuksiin.
Mitä työlajeja tukikokeilu koskee?
Kokeilussa keskitytään neljään toimenpiteeseen:
- Taimikoissa ja nuorissa metsissä kannustetaan lisäämään lehtipuiden osuutta, mikä parantaa monimuotoisuutta ja metsän kestävyyttä.
- Vesistöjen varsille voidaan jättää suojavyöhykkeitä, jotka vähentävät ravinnekuormitusta ja tukevat vesiluontoa.
- Lisäksi voidaan tukea soiden ennallistamista, jossa palautetaan suon luonnollinen vesitalous, sekä
- lehtojen luonnonhoitoa, jossa parannetaan arvokkaiden elinympäristöjen tilaa.
Miksi uutta tapaa kokeillaan?
Tukikokeilun taustalla on tarve tehostaa valtion tuen käyttöä ja saada enemmän vaikuttavuutta tukivaroille. Tulosperusteisissa tuissa tuen maksun perusteena on toimenpiteillä saavutettu tulos, jolloin tuen vaikuttavuus ympäristöhyötyjen saavuttamisen kannalta kasvaa. Myös tuen joustavuus ja metsänomistajan vaikutusmahdollisuus toimenpiteiden valinnassa kasvaa.
Metsänomistaja voi määrittää hakemansa tuen määrän ympäristöarvojen ja -hyötyjen perusteella, kun aikaisemmin tuen määrä on perustunut toimenpiteiden kustannuksiin. Tukikokeilun avulla pyritään luomaan tulevaisuuden tukimalli, jonka avulla pyritään ohjaamaan rahoitusta sinne, missä sillä saadaan aikaan suurin hyöty.
Mitä hyötyä tästä on metsänomistajalle?
Uusi malli tarjoaa mahdollisuuden saada korvausta myös sellaisista toimista, jotka eivät suoraan tuota puunmyyntituloa, mutta joilla on merkittävä arvo luonnolle. Metsänomistaja voi itse vaikuttaa hakemansa tuen määrään ja siihen, millaisia hankkeita tarjoaa. Samalla järjestelmä antaa aikaisempaa enemmän vapautta toteuttaa toimenpiteet omalla tavalla, kunhan lopputulos vastaa tavoitteita.
Lisäksi erityisesti suuremmissa hankkeissa, kuten soiden ennallistamisessa, yhteistyö muiden metsänomistajien kanssa voi lisätä mahdollisuuksia saada rahoitusta.
Miten tarjouskilpailuun pääsee mukaan?
Kokeiluissa tuen hakijana ja saajana on metsänomistaja. Käytännössä metsänomistaja useimmiten valtuuttaa työn toteuttavan metsäalan ammattilaisen asiamieheksi, joka hoitaa myös tuen hakemisen metsänomistajan puolesta.
Ensimmäinen tarjouskilpailu avautuu syyskuun alussa lehdon luonnonhoidon ja suon ennallistamisen tuen haulla. Tarjouskilpailuun osallistumisesta kiinnostuneiden metsänomistajien kannattaa olla yhteydessä omaan tuttuun ammattilaiseen ja pyytää selvittämään omien tilojen mahdolliset suon ennallistamiseen tai lehdon luonnonhoitoon soveltuvat kohteet sekä valmistelemaan alueesta tarjouskilpailuun jätettävä hakemus.
Metsään.fi-palvelun kartalla metsänomistajat voivat tarkastella omilla tiloillaan olevia soiden ennallistamiseen tai lehtojen luonnonhoitoon mahdollisesti soveltuvia kohteita. Kartan tiedot on tarkoitettuauttamaan soveltuvienalueidenlöytämisessäja mahdollisten töidensuunnittelussa. Tietoja ei ole tarkastettu maastossa, joten on tärkeää, että kohteiden suunnittelua tehdään myös maastotyönä.
Jatkossa Metsäkeskus järjestää vuosittain kaksi tarjouskilpailua, joissa on rajattu hakuaika. Tarjouskilpailussa tukea voi hakea suojavyöhykkeen jättämiseen, suon ennallistamiseen tai lehdon hoitoon.
Lue lisää
Tulosperusteisten tukien ja tarjouskilpailujen kokeilu (metsakeskus.fi)
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.