Jarmo Mulari: Metsätalouden kannattavuudesta pitäisi puhua enemmän
25.02.2026
Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskuksessa metsänomistuksen asiantuntijana. Työssään hän kannustaa metsänomistajia toteuttamaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tai muita omistusjärjestelyjä. Vapaa-ajallaan hän pyrkii yhdistämään luonnon ja kuntoliikunnan niin maalla kuin vesilläkin.
Metsätalouden kannattavuudesta ei puhuta tarpeeksi. Metsäomaisuus mielletään monesti pankkina ja tulevaisuuden turvana, eikä metsän tuottoa tietoisesti seurata. Moni metsänomistaja tekee metsäomaisuuteensa liittyviä päätöksiä tunteella, ja se on täysin ymmärrettävää. Metsä on usein peritty, rakas osa omaisuutta, ja sen arvoa mitataan muillakin mittareilla kuin euroilla.
Silti metsätalouden kannattavuuden ymmärtäminen on tärkeää, jotta metsänomistaja kykenee tekemään tietoisia ja taloudellisesti järkeviä ratkaisuja. Moni mieltää järkevät ratkaisut vain hakkuu- ja hoitotoimenpiteiden valintaan ja ajoitukseen. Ne ovatkin oleellisia asioita, mutta niiden lisäksi kannattavuutta tulisi ajatella laajemmin. Kannattavuusajattelussani metsätalouden kiertokulku alkaa tilan hankinnasta ja päättyy parhaimmillaan suunnitelmalliseen sukupolvenvaihdokseen, jossa kannattavuus ja metsänomistamisen mielekkyys turvataan myös jatkajille.
Metsä varallisuutena
Metsätalouden kannattavuudesta löytyy paljon tutkimustietoa metsikkökuvio- ja tilatasolla, mutta vähemmän metsälötasolla.* Yksikin metsätila pitää sisällään vaihtelevuutta ja mahdollistaa erilaisia ratkaisuja. Useampi tila laajentaa mahdollisuuksia entisestään muun muassa kassavirran ja riskien hallinnan näkökulmasta.
Taloustieteessä metsä nähdään reaaliomaisuutena, johon sisältyy optio. Puut voidaan säilyttää pystyssä ja ne silti kasvavat. Toisaalta joissain tapauksissa puuta voidaan myydä heti, tai vaikka kolmen vuoden kuluttua. Myyntiajankohdan valintaan saattaa vaikuttaa rahan tarve tai oletus puun hinnan kehittymisestä johonkin suuntaan. Yksi vaihtoehto on myös myydä tila ja sijoittaa pääoma toisaalle, kenties tuottavampaan kohteeseen.
Metsä on omaisuuseränä jokseenkin erikoinen, sillä siihen kohdistuu tiettyjä reunaehtoja. Metsänomistaja päättää metsiensä käytöstä mutta päätöksenteko ei aina ole aivan mutkatonta. Metsien käyttöön voi kohdistua painetta, esimerkiksi yleiset mielipiteet ja yleinen etu, jotka kanavoituvat säädöksinä, suosituksina, sertifikaatteina ja tukina. Nämä kaikki voidaan kokea hyvinkin haasteellisina, joka lisää metsänomistajien tiedontarvetta. Tämä haastaa myös meitä ammattilaisia ja korostaa asiantuntijoiden roolia päätöksenteon tukena.
*) Metsikkökuvio on puustoltaan, kasvupaikaltaan ja kehitysvaiheeltaan yhtenäinen metsän osa. Metsälö on saman omistajan hallussa olevien metsäalueiden muodostama kokonaisuus.
Metsä osana muuta varallisuutta
Metsäomaisuus on osa kokonaisvarallisuutta ja sen suhde muuhun varallisuuteen olisi hyvä hahmottaa. Jokaisen metsänomistajan olisi syytä pohtia omia tuottovaatimuksiaan niin metsän kuin muunkin sijoitusvarallisuuden suhteen. Kokonaisuuden tiedostaminen on tärkeää myös riskienhallinnan näkökulmasta.
Metsätalouden harjoittamiseen tulisi suhtautua kuin oman metsäyrityksen hoitamiseen. Metsänomistaja on oman yrityksensä toimitusjohtaja ja hallitus. Tässä mielessä vastuita ja velvoitteita on paljon, verrattuna vaikka asuntosijoittamiseen, jossa vastuuta jaetaan taloyhtiön hallituksen kanssa.
Puukauppatulot, joita ei käytetä kulutukseen, kannattaa ohjata johonkin tuottavaan – toisin sanoen laittaa rahat töihin. Hölmöintä on makuuttaa varoja tilillä pitkään, etenkin jos talletukselle maksettava korko ei kompensoi edes inflaation vaikutusta. Jokainen tekee päätökset omista lähtökohdistaan mutta oleellista on, että kaikki tapahtuu tietoisesti.
Metsäkeskus edistää myös taloudellisesti kestävää metsätaloutta
Metsäkeskus edistää kestävää metsätaloutta. Tämä sisältää ekologisen, sosiaalisen ja ilmastollisen kestävyyden lisäksi myös taloudellisen kestävyyden. Metsätalouden kannattavuuden parantaminen on osa Metsäkeskuksen harjoittamaa metsäelinkeinojen edistämistoimintaa.
Kannattavuutta edistetään muun muassa osana metsänhoidon koulutuksia. Metsänomistajien tietoisuuden lisääntyminen esimerkiksi harvennusten ja uudistushakkuiden oikeasta ajoituksesta vaikuttaa paljonkin kannattavuuteen. Pyrimme kannustamaan metsänomistajia ymmärtämään metsätalouden kannattavuutta entistä laajempana kokonaisuutena.
Tuotamme tietoa metsätalouden kannattavuudesta päätöksenteon tueksi. Tietoa jaetaan lähinnä koulutuksen ja viestinnän keinoin. Näin pyrimme lisäämään metsänomistajien valmiuksia suunnitella ja toteuttaa kannattavaa ja mielekästä metsätaloutta.
Lue lisää
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.