Jorma Jyrkilä: Metsävaratiedossa on paljon parannettavaa

Julkisen metsävaratiedon hankinnassa, ylläpidossa ja hyödyntämisessä on edistytty merkittävästi tällä vuosikymmenellä. Mutta paljon on kehitettävää jäljellä. 

Erityisesti metsävaratiedon kattavuus on parantunut järjestelmällisen inventoinnin ansiosta. Koko maan yksityismetsät alkavat olla kaukokartoitetut. 

Metsäkeskuksen ylläpitämän metsätiedon avaaminen viime vuonna räjäytti sen hyödyntämisasteen. Yksittäisiä tiedostoja on ladattu jo 11 miljoonaa kertaa. Tiedon avaaminen sinetöi julkisen metsävarajärjestelmän olemassaolon oikeutuksen.  

Mutta mitä seuraavaksi? Edellisen hallituksen kärkihanke Metsätieto ja sähköiset palvelut loi suuntaviivat. Tulevaisuus on sekoitus uutta ja vanhaa. Tiedon laadun parantaminen on listan kärjessä. 

Nyt on lupausten lunastuksen aika. Tehtävälista on jopa hengästyttävän pitkä.  

Kohti kattavampaa, laadukkaampaa ja enemmän lisäarvoa tuottavaa metsätietoa

Hyväksi testattu yhteistyö aineistojen hankinnassa on saamassa jatkoa. Suomi laserkeilataan Maanmittauslaitoksen johdolla kattavasti toisen kerran. Suunnitelmissa on, että keilauskierto lyhenee kymmenestä vuodesta lähes puoleen. Metsää kuvaavasta pistepilvestä saadaan kymmenen kertaa aikaisempaatiheämpi uusien keilauslaitteiden ansiosta. Tämä parantaa tiedon tarkkuutta. 

Tiedon keruu perustuu maastossa tarkasti mitattuihin koealoihin, joita tarvitaan satoja yhtä inventointialuetta kohti. Vuosittain inventoitavan pinta-alan kasvu edellyttää resurssien uudelleen kohdistamista. 

Tiedon ajantasaisuus on tiedon hyödynnettävyyden kannalta yhtä tärkeää kuin sen sisältö. Hakkuukoneiden keräämän tiedon palauttamisessa metsävaratiedon ajantasaistukseen on edetty pienin, mutta varmoin askelin metsäalan toimijoiden yhteistyössä. 

Tulevassa metsävaratietojärjestelmässä hakkuukoneen keräämä toteutustieto päivittää lähes reaaliaikaisesti tietokantaa hakkuualueen, -tavan ja ajankohdan osalta. Onnistuessaan kyseessä on tiedon avaamiseen verrattavissa oleva edistysaskel. 

Metsävaratiedon keruu perustuu kaukokartoitukseen. Luontokohteiden tunnistaminen keilauksen pistepilvestä tai ilmakuvilta on hankalaa, ellei mahdotonta. Samalla luontotiedon merkitys metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa korostuu kaiken aikaa. 

Kattavaan maastotyöhön ei todennäköisesti ole paluuta. Metsäkeskus on hankkinut riveihinsä johtavan luontotiedon asiantuntijan, jonka johdolla luontotiedon hallintaa metsävaratiedon rinnalla kehitetään yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. 

Metsätieto on Metsäkeskuksen strategian ytimessä. Oikeastaan kaikki palvelumme perustuvat metsästä kerättyyn tietoon ja osaamiseemme. 

Uudistuvan laserkeilausmenetelmän, vahvistuvan yhteistyön ja luontotiedon hallinnan kehittämisen ansiosta metsätieto on tulevaisuudessa entistäkin kattavampaa, laadukkaampaa — ja tuottaa asiakkaillemme enemmän lisäarvoa.