Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Juha Tuononen: Saako sinun metsästäsi uusiutuvaa energiaa?

07.10.2021

Juha Tuononen

Kirjoittaja toimii metsänhoidon asiantuntijana Suomen metsäkeskuksessa. Aiempiin työtehtäviin on sisältynyt muun muassa bioenergian saatavuuden ja käytön edistämistä. Vapaa-ajan kiinnostuksen kohteita ovat erilaiset luonnossa liikkumisen muodot sekä metsän- ja luonnonhoito.

Näytä kaikki blogit

Metsäenergiaa metsäteollisuuden ja metsätalouden sivuvirroista

Ilmastonmuutoksen hillinnässä olennaista on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energianlähteillä. Metsäenergia on osa uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvia ratkaisuja ja kansallisesti meille tärkeä raaka-aine. Vuositasolla metsistä hakataan kestävästi kymmeniä miljoonia kuutioita puuta, josta jalostetaan erilaisia tuotteita yhteiskunnan tarpeisiin sekä vientiin. Metsäenergiaa saadaan kustannustehokkaasti samassa yhteydessä metsäteollisuuden ja metsätalouden sivuvirroista.

Kun vuosien 1990–2018 välillä energian kokonaiskulutuksemme kasvoi 21 prosenttia, tippuivat Suomen nettomääräiset kasvihuonekaasupäästöt samassa ajassa neljänneksen. Tässä onnistuttiin metsäenergian hyödyntämisen ansiosta. Kyseisenä ajanjaksona metsäteollisuuden jäteliemien käyttö energiantuotannossa kaksinkertaistui ja kiinteiden puupolttoaineiden käyttö teollisuudessa, energiantuotannossa ja kotitalouksissa 2,5-kertaistui. 

Puun käytön ilmastohyödyt

Energiantuotannossa käytetty metsähake on pääosin nuorista kasvatusmetsistä harvennuksen yhteydessä talteen otettua pienpuuta sekä uudistusalojen hakkuutähteitä. Näiden jakeiden ohjaaminen energiakäyttöön tuottaa fossiilisia korvatessa ilmastohyötyjä, sillä juuri fossiiliset polttoaineet kiihdyttävät ilmastonmuutosta lisäämällä ilmakehän nettohiilidioksidin pitoisuutta. 

Puu luokitellaan hiilineutraaliksi polttoaineeksi. Luonnossa hiili kiertää varastojen välillä ja kasvavat puut sitovat varastoista vapautuneen hiilidioksidin takaisin uuteen kasvuun. Mitä suurempi puuston vuotuinen kasvu, sitä enemmän se sitoo vuodessa hiilidioksidia.

Metsänhoitotoimenpiteillä voimme ohjata kasvua järeään runkopuuhun, josta voimme jalostaa monipuolisesti erialaisia puupohjaisia tuotteita. Niillä voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja materiaaleja ja sitoa hiiltä lopputuotteisiin. Parhaimmillaan hiili sitoutuu puutuotteisiin vuosikymmenien ajaksi esimerkiksi puurakenteissa. 

Monimuotoisuuden turvaaminen tärkeää

Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen metsänkäsittelyn yhteydessä on tärkeää, koska suurin osa metsistämme on talousmetsiä. Sekapuustoisuuden säilyttäminen sekä säästöpuiden jättäminen ovat eräitä monimuotoisuuden turvaamista edistäviä menetelmiä. 

Lahopuut eivät ole energiapuita. Lahopuut ovat monimuotoisuuden arvopuita ja siksi ne kannattaa jättää metsään. 

Metsätiedot Metsään.fi-palvelussa

Metsät tarjoavat monia arvoja, esimerkiksi virkistystä, työtä ja taloudellista tuloa. Metsänomistaja tekee omaa metsäomaisuuttaan koskevat päätökset. Päätöstenteon tueksi tarvittavia metsätietoja löytyy Metsään.fi-palvelusta. Metsätietojen lisäksi palvelusta löytyy metsänhoitosuositusten mukaiset toimenpide-ehdotukset sekä yhteys metsäalan palveluntarjoajiin. Metsäammattilaiset auttavat metsänomistajia saavuttamaan omat tavoitteensa.

Metsäkeskus kannustaa pienpuun korjuuseen

Metsien hyvällä kasvukunnolla on myös yhteiskunnallista merkitystä, ja näin ollen Metsäkeskuksesta on saatavilla taloudellista tukea nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen tietyin ehdoin. Tukea on hyvin saatavilla, sillä tälle vuodelle myönnettiin 3,75 miljoonan euron lisämääräraha näihin töihin.
Metsäkeskuksessa on parhaillaan käynnissä Tule metsään! -kampanja, joka kannustaa nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen. Lisätietoa kampanjasta löydät Metsäkeskuksen verkkosivuilta.


 

Kommentit
Gunnar Gunnarsson 13.10.2021 klo 17:25

Ymmärrän, että pakko olla jotkin rajat esim. jäljelle jäävän puuston (rkl max 16 cm ). Poistuman määrää määrää jo korjuun kannttavuuskin. Jos se painotettu rkl onkin sitten esim. 16,5 cm , on mo:lla edessään ennakkoraivaus (kustannusta voi olla monta k€) ja EH.
Kysymys voisi kuulua: Halutaanko että metsikkö saadaan kasvukuntoon ja energiapuuta siinä samalla kohtuullisin kustannuksin vai halutaanko sittenkin että se jää rääseiköksi? Puun realihinta kun on mitä on, pitkässä juoksussa.

yt Gunnar

Juha Tuononen 13.10.2021 klo 17:25

Hei Gunnar! Kemera-tukea myönnetään tosiaan tietyin ehdoin, nuoren metsän hoidossa jäävän puuston läpimitta max. 16 cm on yksi tukiehdoista. Vaikka tukiehdot eivät täyttyisikään, on nuoren metsän hoitaminen ja harventaminen puuntuotannollisesti järkevä toimenpide. Lisääntynyt kasvutila nopeuttaa järeytymistä ja tukkipuun tuotosta.

Yt. Juha Tuononen/Metsäkeskus.

Matti Tarkiainen 13.10.2021 klo 17:43

terve..Ihmisiä pelottaa korjuujälki ja saatava
hinta. Hinta ei ole vakio vaan vaihtelee vuo-
denaikojen mukaan. Keväällä aina heinäkuu-hun olivat hinnat korkea nyt ne taas tippuu.
Ihmiset katkeroituvat, jos myyvät hunomman
hinnan aikaan.

sivonen 20.10.2021 klo 14:55

Liian tiukka kriteeri 16cm, pitäisi olla myös yleisnäkemys alueesta

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.