Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Juho Heikkilä: Metsävaratieto on metsätalouden ytimessä

07.09.2023

Juho Heikkilä

Kirjoittaja on tuusulalainen metsänhoitaja ja metsätieteiden lisensiaatti, joka työskentelee Metsäkeskuksessa metsätiedon johtavana asiantuntijana. Heikkilä on myös metsänomistaja synnyinseudullaan Pohjois-Pohjanmaalla, joten käytännön metsäasiatkaan eivät ole unohtuneet.

Näytä kaikki blogit

Laadukkaan, ajantasaisen ja kattavan metsävaratiedon taloudellinen hyöty on vuositasolla arvioituna vähintään kymmeniä miljoonia, jopa 100 miljoonaa euroa. Metsävaratieto parantaa metsäsuunnittelua ja luonnonhoitoa, tehostaa puunhankintaa ja toimii puukaupan perusaineistona. Metsänomistaja voi tehdä tietoisia päätöksiä metsästään ja laittaa esimerkiksi töitä liikkeelle oikeaan aikaan. Metsävaratietoa voidaan hyödyntää myös tila-arvon määrityksessä – erityisesti metsäammattilaisen maastotarkistuksen tukemana.

Laserkeilauksen voittokulku vauhdittaa tiedonkeruuta

Metsikkökuvio on noin 0,5–5 hehtaarin kokoinen alue, jossa puuston ja kasvupaikan ominaisuudet sekä toimenpidetarve ovat yhtenäiset. Ennen 2010-lukua metsiä inventoitiin digitoimalla ensin kuviot visuaalisesti ilmakuvien ja karttojen avulla. Tämän jälkeen arvioitiin maastossa jokaisen kuvion maaperä- ja kasvupaikkatiedot sekä puuston määrä, koko ja ikä puulajeittain. Tuolloin eri metsäalan toimijat keräsivät ja ylläpitivät omia metsävaratietojaan. Myös Metsäkeskus teki niin sanottua aluesuunnittelua noin miljoonalle hehtaarille metsää vuosittain.

Vuonna 2010 Metsäkeskus aloitti kaukokartoitusperusteisen metsien inventoinnin yhdessä puustotulkintaa tekevien yritysten kanssa. Ensimmäinen yksityismetsät kattava aineisto valmistui kymmenessä vuodessa. Vuonna 2020 aloitettiin toinen kierros, joka valmistuu kuudessa vuodessa. Se kattaa kaikki Suomen metsät. Nykyisin Maanmittauslaitos koordinoi kansallista laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmaa, jonka kustannukset jaetaan osapuolten kesken, ja avoimet aineistot ovat laajasti käytössä eri aloilla.

Metsävaratieto kehittyy – yksinpuintulkinta suurin kehitysaskel

Kolmas kansallinen kaukokartoituskierros toteutetaan vuosina 2026–31. Tekniikan kehittyessä on tavoitteena metsien yhä tarkempi laserkeilaus ja ilmakuvaus. Suurimpana kehitysaskeleena tutkimuksesta käytäntöön on yksittäisten puiden inventointi eli yksinpuintulkinta. Se mahdollistaa varttuneista metsistä nykyistä tarkemmat puulaji- ja puutavaralajitiedot. Ilmakuvat ovat edelleen apuna puulajitunnistuksessa.

Yksinpuintulkinta soveltuu hyvin metsän rakenteen, kuten puuston kerroksellisuuden tai ryhmittäisyyden, kuvaamiseen. Tästä on hyötyä eri-ikäisrakenteisten metsien inventoinnissa ja toisaalta metsän monimuotoisuuden rakennepiirteiden kuvaamisessa. Nykyistä aluepohjaistakin menetelmää tarvitaan edelleen, koska yksinpuintulkinta ei sovellu pienikokoiseen puustoon.

Metsäkeskus mittaa myös puukarttakoealoja, joilta saadaan jokaisen puun tarkka sijainti. Nämä mittaustiedot sopivat mielestäni erinomaisesti yksinpuintulkinnan mallinnus- ja opetusaineistoksi. Lisäksi kehitystyössä pyritään kartoittamaan erilaisia luontoarvoja lisääviä erityispuita, kuten säästöpuita, kuolleita puita ja isoja lehtipuita – tulevaisuudessa mahdollisesti myös hyönteistuhopuut.

Tietoa päivitetään jatkuvasti uusilla aineistoilla

Metsäkeskus päivittää metsävaratietoa vuosittaisella puuston kasvun laskennalla sekä jatkuvasti eri aineistoilla, joista uusimpana mukaan on tullut hakkuukonetieto. Koneen sijainnin avulla voidaan rajata hakkuun tarkka alue ja päivittää metsävaratiedon kuviorajoja. Hakkuun ajankohdan lisäksi tiedetään, onko metsää harvennettu vai uudistushakattu.

Hakkuukertymiä ei toimiteta Metsäkeskukseen, mutta harvennuksen jälkeinen puusto lasketaan suositusten mukaisilla harvennusmalleilla. Jos on tehty jatkuvan kasvatuksen poiminta- tai pienaukkohakkuu, käytetään siihen soveltuvia laskentamalleja. Metsänhoitotöille kehitetään vastaavaa järjestelmää, jolla saataisiin esimerkiksi taimikonhoidon toteutustietoja metsävaratiedon täydennykseksi. Hakkuu- ja hoitotiedot lähetetään Metsäkeskukselle aina metsänomistajan luvalla.

Kasvupaikkatyyppien ja hiilitietojen mallinnus tulossa

Yhtenä kehittämiskohteena on kahden eri ajankohdan laserkeilauksen erotuksena tulkittava puuston pituuskasvu. Yhdistettynä kasvupaikan ravinteisuutta ja puuntuottokykyä kuvaavaan menetelmään, pituusbonitointiin, tämä voisi täsmentää aiemmin maastotyönä arvioituja kasvupaikkatyyppejä.

Metsävaratietoon lisätään mahdollisesti jo meneillään olevalla inventointikierroksella myös hiilitiedot. Kun tutkimuksissa kehitetyt laskentamallit integroidaan Metsäkeskuksen järjestelmään, voidaan laskea valtakunnallisesti jokaisen kuvion puustoon ja maaperään sitoutunut hiilivarasto. Näin voitaisiin esimerkiksi seurata metsän hiilitasetta eli hiilen määrän muutosta.

Suomen metsien ”digitaalinen kaksonen” apuna ongelmanratkaisussa

Ilmastonmuutos, hiilensidonta, metsätuhot ja luontokato ovat kysymyksiä, joiden ratkaiseminen vaatii yhä parempaa ja monipuolisempaa tietoa metsäluonnosta. Tätä kaikkea varten tietoa kerätään aktiivisesti. Yli 16 vuoden metsävaratiedon kehittämiskokemuksellani arvioin, että viimeistään seuraavalla inventointikierroksella voidaan puhua jo Suomen metsien digitaalisesta kaksosesta - niin kattavat tiedot meillä on jo olemassa.

Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää, että metsät ovat terveitä ja hyvässä kasvukunnossa. Metsä- ja luontotietoon perustuvilla toimenpiteillä edistetään myös monimuotoisuutta sekä pidetään huolta tärkeistä elinympäristöistä, eri lajeista ja vesistöistä.


Lue lisää

Kansallinen kaukokartoitus ja metsien digitaalinen kaksonen (MetsäKaksonen) (metsakeskus.fi)

Metsävara- ja luontotiedon laatu (metsakeskus.fi)

Metsävaratiedon laatuseloste (pdf 324 kt) (metsakeskus.fi)

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.