Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Juho Heikkilä: Pykälän verran parempaa metsävaratietoa

20.01.2022

Juho Heikkilä

Kirjoittaja on metsätieteiden lisensiaatti Tuusulasta. Hän työskentelee Metsäkeskuksessa metsätiedon johtavana asiantuntijana. Päätyönä on metsävaratiedon kehittäminen ja tavoitteena viedä laajassa yhteistyössä tutkimus- ja teknologiakehitystä käytäntöön.

Näytä kaikki blogit

Yhteinen metsävaratieto on käytännön metsätalouden ytimessä. Kun metsävaratietoa kehitetään, sen hyödynnettävyys edelleen paranee ja luottamus tietoon kasvaa. Metsätöitä saadaan liikkeelle aktiivisemmin ja oikea-aikaisesti, kun on käytössä entistä laadukkaampaa tietoa. Metsävaratieto tehostaa metsäsuunnittelua ja puunhankintaa ja soveltuu myös puukaupan perusaineistoksi. Lisäksi metsävaratiedolla voidaan laskea tila-arvio, mutta jos omaisuus vaihtaa omistajaa, suositellaan edelleen maastotarkastusta sen varmistamiseksi, ovatko kaikkien kuvioiden tiedot ajan tasalla ja riittävän tarkat.

Metsäkeskus aloitti vuonna 2020 toisen kaukokartoitusperusteisen inventointikierroksen ja on tiiviisti mukana Maanmittauslaitoksen koordinoimassa laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmassa. Tällä kierroksella Suomi keilataan kuudessa vuodessa ja ilmakuvia otetaan kolmen vuoden välein. Työtä riittää, kun vuotuisia alueita on keskimäärin 22 ja uutta metsävaratietoa syntyy noin neljä miljoonaa hehtaaria joka vuosi. Metsäkeskuksen fokus on yksityismetsissä, mutta samoilla prosesseilla tuotetaan tietoa kaikkien omistajaryhmien metsistä.

Nyt käynnissä olevalla kierroksella laserkeilauksen pistetiheys kymmenkertaistuu ja on viisi pistettä neliömetrillä. Lisäksi koealamittausta ja puustotulkintaa on uudistettu. Laskennoissa on otettu käyttöön uudet kasvumallit ja kehitetty puulajiosuuksien mukaan dynaamiset toimenpidesimulointimallit, jotka parantavat hakkuuehdotusten ajoitusta. 

Tiedon päivitykseen on kehitetty uusi hakkuukonetiedon laskentapalvelu, joka vastaanottaa hakkuukoneen GPS-pistedataa ja työsuunnitelmatietoa. Näin saadaan selville hakatun alueen rajaus, ajankohta ja hakkuutapa. Hakkuukertymistä ei saada tietoa, mutta harvennusten osalta puuston tiedot voidaan päivittää metsävaratietoihin laskennallisten harvennusmallien avulla. Näin saadaan päivitettyä tietoja riittävän tarkasti, koska ennen seuraavaa metsässä tehtävää hakkuuta saadaan jälleen uudet tarkemmat laserinventointitiedot.

Isot metsäalan toimijat suunnittelevat parhaillaan palvelun integraatiota omiin järjestelmiinsä. Hakkuukonetieto vie päivityksen uudelle aikakaudelle ja on huomattavasti parempaa tietoa kuin esimerkiksi metsänkäyttöilmoitus. Toteutustietojen laajempi hyödyntäminen metsävaratiedon ylläpidossa on alan yhteinen ponnistus, jota on valmisteltu vuosia. Tällä tavoin saadaan entistä laadukkaampaa ja ajantasaisempaa metsävaratietoa kaikkien käyttöön.

Puustotulkinnan laatu

Miten tiedon laatu sitten kehittyy jatkossa?

  • Ei valtavaa laatuloikkaa, mutta pykälän verran parempaa ja tasalaatuisempaa puustotietoa.
  • Tavallisilla kasvatus- ja uudistuskypsien metsien kuvioilla puuston kokonaistilavuuden, pohjapinta-alan ja rinnankorkeusläpimitan keskimääräinen virhe on noin 10 prosentin ja pituuden 5 prosentin tasolla, mikä on hyvä tulos ja riittävä tarkkuustaso esimerkiksi puunhankintaan.
  • Pääpuulaji on oikein noin 95 prosentilla kuvioista ja puulajitunnuksissa on odotettavissa selvää parannusta.
  • Kun puustotiedot ovat tarkemmat ja kuviointi on laadukasta, ovat niiden perusteella lasketut kuvioittaiset toimenpide-ehdotuksetkin oikein ja paremmin ajoitettuja.
  • Tiheämpi laser parantaa myös hieman varttuneiden taimikoiden tulkintaa. Pienille taimikoille laserinventointi ei edelleenkään sovi, vaan tarvitaan tietoa uudistamisesta.
  • Edelleenkin puuston ikä, taimikot, nuoret hoitamattomat metsät tai yleisesti kooltaan ja puulajeiltaan hyvin vaihtelevat kuviot ovat hankalia ja niiden tiedoissa esiintyy enemmän virheitä.

Perinteisen, kuvioittaisen arvioinnin kokonaistilavuuden keskimääräinen virhe voi arvioijasta riippuen olla luokkaa 15–20 prosenttia, mitä on pidetty riittävänä tarkkuustasona metsäsuunnittelussa. Laserinventoinnissa on se hyvä puoli, että puustotulkinta on objektiivinen ja kattaa koko kuvion, kun taas maastossa otetaan muutama, subjektiivisesti valittu relaskooppikoeala. Puustoltaan hyvin vaihtelevat kuviot ovat haastavia niin laserinventoinnissa kuin maastoarvioinnissakin. 

Käytännössä absoluuttista maastototuutta ei tiedä ennalta kukaan, ja vasta jälkeenpäin saadaan hakkuukoneelta tarkka puumäärä - ja tietenkin myös lopullinen puukauppatili. 

Laserinventoinnin kokonaiskustannus on noin 3–4 euroa hehtaarilta ja kuvioittaiseen arviointiin perustuvan metsäsuunnittelun 15–20 euroa hehtaarilta.

Laserinventointia ja ammattilaisen silmävaraista arviointia ei ole tarpeen asettaa vastakkain. Sen sijaan metsävaratieto tukee esimerkiksi metsäsuunnittelua niin, että siinä voidaan kuvioinnin ja kattavan maastotyön sijaan keskittyä enemmän omistajan tavoitteiden mukaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen eli kokonaisvaltaisempaan omaisuudenhoitopalveluun.

Tulevaa kehittämistä

Metsävaratiedon ympärillä tapahtuu tällä hetkellä paljon muutakin: 

  • Kun puulajitulkinta paranee, on mahdollista parantaa myös puustojakaumia ja sitä kautta puutavaralajiarvioita eli arviota siitä, paljonko on tukki- ja kuitupuuta.
  • Kuviointia kehitetään ja automatisoidaan. Jatkossa uudellakin keilausalueella hyödynnetään pääsääntöisesti olemassa olevaa kuvioverkkoa. Tavoitteena on pysyvämpi peruskuviointi, aitojen muutosten päivitys ja kuviointivirheiden korjaus.
  • Kehitetään puustotulkinnan yhteydessä laskettavaa kuvioittaista laatuindeksiä, joka kuvaa, ovatko puuston perustunnukset kunnossa vai onko niitä syytä tarkistaa maastossa.
  • Kasvupaikkatieto perustuu aiempiin maastoinventointeihin. Toisella kierroksella kahden eri ajankohdan laserilta tulkitun kasvun sekä ravinteisuutta ja puuntuottokykyä kuvaavan pituusbonitoinnin avulla voidaan arvioida myös kasvupaikkaluokkaa, joka vaikuttaa esimerkiksi puuston kasvun laskentaan. Tavoitteena on korjata virheitä olemassa olevasta tiedosta.
  • Metsäkeskuksessa on tavoitteena kehittää ja testata myös hiilitaselaskentamalleja osana metsävarakuvioiden laskentaa.

Kehittämistyötä tehdään jatkuvasti myös luontotietoon liittyen. Saadaanko laserkeilauksella, ilmakuvauksella sekä eri paikkatietoaineistoja yhdistämällä parempaa ja kattavampaa tietoa esimerkiksi arvokkaista metsäelinympäristöistä? Miten kaukokartoituksella saadaan tietoa metsien monimuotoisuutta lisäävistä tekijöistä, kuten lehtipuulajit, kuollut puusto, metsän kerroksellisuus tai säästöpuuryhmät? Tietoa maaperästä ja metsistä tarvitaan myös vesiensuojelussa. Yhtenä kehittämiskohteena on metsätuhojen kartoitus. Tärkeitä aiheita on useita ja niitä kehitetään yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
 

Kommentit
Puuntuottaja 19.02.2022 klo 00:54

Blogissa todetaan, että:

"päivitykseen on kehitetty uusi hakkuukonetiedon laskentapalvelu, joka vastaanottaa hakkuukoneen GPS-pistedataa ja työsuunnitelmatietoa. Näin saadaan selville hakatun alueen rajaus, ajankohta ja hakkuutapa. Hakkuukertymistä ei saada tietoa, mutta harvennusten osalta puuston tiedot voidaan päivittää metsävaratietoihin laskennallisten harvennusmallien avulla.
-------------------------------------------------- Hakkuukonetieto vie päivityksen uudelle aikakaudelle ja on huomattavasti parempaa tietoa kuin esimerkiksi metsänkäyttöilmoitus.
----------------------------------------------
Tällä tavoin saadaan entistä laadukkaampaa ja ajantasaisempaa metsävaratietoa kaikkien käyttöön."

Katson, että Metsäkeskus ei voi ainakaan laillisesti Suomen perustuslaissa olevan omaisuudensuojan vuoksi kerätä hakkuukonetietoja meiltä metsänomistajilta - joilla on esim. jollakin palstoistaan avo- tai harvennushakkuu ilmoitettu metsänkäyttöilmoituksella - ilman lupaa kysymättä kussakin yksittäisessä tapauksessa. Minä en ainakaan sellaiseen anna suostumusta kenellekään, vaan se on yksin minun ja puunostajan välinen asia.

Toiseksi sama Suomen perustuslain omaisuudensuoja estää sen, että Metsäkeskuksella olisi oikeus kerätä yksittäisen metsänomistajan palstoista ilman lupaa "entistä laadukkaampaa ja ajantasaisempaa metsävaratietoa kaikkien käyttöön".

Metsien puustotiedot ovat metsänomistajan oma asia ja metsänomistaja päättää yksin, haluaako hän niitä tietoja jollekin luovuttaa, ei mitään kaikille jaettavaa tietoa. Huolellinen metsänomistaja teettää tietysti metsäsuunnitelman, joka päivittyy joka vuosi kasvunlaskennalla.

Muussa tapauksessa on sitten vastavuoroisesti kerättävä ja laitettava kaikille nähtäville tiedot myös kaikkien metsää omistamattomien henkilöiden omistamista asunto-osakkeista ja kiinteistöistä Suomessa.

Juho Heikkilä 19.02.2022 klo 00:54

Hei,

kiitos palautteesta. Metsäkeskuksen lakisääteinen tehtävä on kerätä yksityismetsien metsävaratietoja. Ilman omistajatietoja ne ovat myös avoimia. Hakkuukonetietoa ei ole vielä käytetty ja kun käytetään, niin kysytään lupa metsänomistajalta. Hakkuukonetiedolla päivitetään metsävaratietoja, eli niitä ei julkaista missään erikseen. Metsänkäyttöilmoituksiakin käytetään edelleen metsävaratietojen päivityksessä ja ne ovat myös julkisia tietoja.

Terveisin,

Juho Heikkilä, Metsäkeskus

Puuntuottaja 01.04.2022 klo 13:07

No nyt se metsänomistajan kauhuskenaario Metsäkeskuksen laittoman tiedonkeruun laajentumisesta sitten toteutui. Tein metsäyhtiön kanssa pystykaupan. Sen sopimuksen pakottaviin ehtoihin - muuten ei yhtiön edustajan ilmoituksen mukaan kauppaa olisi tehty - sisältyi, että minun pitää hyväksyä tietojen luovutus hakkuusta tuon Metsäkeskuksen laajennetun tietojenkeräysprojektin mukaisesti. Puut pystykaupalla ostanut metsäyhtiö on mukana Metsäkeskuksen mainitussa projektissa. Projektia on käsitelty Maaseudun Tulevaisuuden uutisessa 1.4 2022 otsikolla "Hakkuukoneet siirtävät nyt tietoa suoraan Metsäkeskukselle". Uutisen mukaan "Tieto liikkuu ainoastaan, jos metsänomistaja on antanut siihen luvan".

Kun 1.4 2022 on aprillipäivä, ajattelin ensin, että kyseessä on pakko olla aprillipila, mutta ilmeisesti tuo uutinen on sittenkin totta, valitettavasti.

Kysyn Metsäkeskukselta, että onko se Metsäkeskuksen mielestä tietojen luovuttamisen vapaaehtoisuutta, jos Metsäkeskuksen tietojenkeräysprojektissa mukana oleva metsäyhtiö laittaa ostajana yksipuolisesti pystykauppalomakepohjan pakottaviin ehtoihin, että metsänomistaja suostuu tietojen luovuttamiseen hakkuusta Metsäkeskukselle taikka ei päinvastaisessa tapauksessa tee koko pystykauppaa? Minusta ainakin tuo on selkeästi pakottamista, ei mitään vapaaehtoisuutta.

Pidän edelleenkin Metsäkeskuksen suorittamaa, nyt laajennettavaa metsävaratiedon keräämistä metsänomistajien metsistä laittomana.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.