Juho Kokkonen: Kolmas kesä tuhot näyttää

Kirjanpainajatuhoja kuivuuden vaivaamissa kuusikoissa, kuolleita kuusenlatvoja, kuivuuden aiheuttamia tuhoja istutustaimikoissa, kuivuuden aiheuttamia havuparikas- ja okakaarnakuoriaistuhoja männiköissä. Niistä oli kesän 2022 tuhot tehty. 

Mistä on kesän 2023 tuhot tehty? Luultavasti edellisen kesän aineksista, ehkäpä muutamin uusin maustein.

Puusto palautuu kuivuudesta hitaasti ja tuholaiset hyödyntävät heikentynyttä puuston stressitilaa nopeasti. Säätilan normaalit vaihtelut ja tasainen sadanta edesauttaisivat puiden palautumista kuivista edellistä kesistä ja heikentäisivät puustotuholaisten menestymistä, mutta tuore kesän sääennuste povaa tavanomaista lämpimämpää kesää eteläiseen ja keskiseen Suomeen. Tulossa on myös tavanomaista vähemmän sateita.

Sään ääri-ilmiöt siis jatkuvat. Puusto kärsii ja tuholaiset, kuten kaarnakuoriaiset ja sienitaudit, menestyvät. Eniten sään ääri-ilmiöistä kärsivät havupuut ja erityisesti pintajuurinen kuusi, joka altistuu hyönteistuhoille sekä tuuli- ja lumituhoille muita puulajeja herkemmin. Varttuneiden ja uudistuskypsien kuusikoiden tavoin myös nuoremmat ja hoidetut kuusikot ovat alttiita eri tuhonaiheuttajille, jos ne kärsivät kuivuudesta.

Voiko tilannetta paikata laastarilla?

Mikä neuvoksi puuston kärsimysten lievittämiseksi sekä tuholaisten huonomman menestyksen takaamiseksi? Kasteluvettä tuskin kannattaa alkaa levittää kuusen juurille, saati sitten torjunta-ainetta kuusen rungoille tai kymmeniä hyönteispyydyksiä hakkuuaukon reunalle. 

Laajaan ongelmaan ei taida mikään näistä konsteista tehota. Kaivosta loppuu vesi, operoijan lompakosta rahat ja ranteesta voimat. Ja tilalle saapuu uusia tuholaisia myöhemmin, vaikka ne hetkeksi talttuisivatkin, paikallisesti.

Eikö mitään sitten ole tehtävissä? Säätilan muu muuttuminen vaihtelevammaksi ja sateisemmaksi voisi lievittää laajaa kaarnakuoriaisten aiheuttamaa metsätuhoriskiä ja parantaa metsien terveyttä, mutta eihän meistä kukaan osaa ennustaa, saadaanko sellaista säätä tulevana kesänä tai tulevina vuosina. Sen osaamme kuitenkin ehkä ennustaa, että sään ääri-ilmiöt jatkuvat tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, mikä edesauttaa metsätuhoja.

Mikä kestävämmin lääkkeeksi?

Nykytilanteessa voimme minimoida hyönteisten aiheuttamat metsätuhoriskit huomioimalla tuhoille alttiit metsiköt eli riskipaikat. Tämän kesän ja lähivuosien metsätuhoja voimme vähentää, jos tarkkailemme näitä riskipaikkoja ja toimimme tuhon alkuvaiheessa jopa ennakoiden – siis tiedostamme metsätuhoriskit ja tunnistamme alkavan tuhon ennen kuin se laajenee. Kun riski havaitaan, on tärkeää ryhtyä toimeen, resurssit, tavoitteet ja riskiarviot huomioiden.

Tulevien puusukupolvien osalta on myös mahdollista ennakoida. Metsiköille on tarpeen varmistaa oikea maalaji ja kasvupaikka, jossa puu kestää sään ääri-ilmiöitä, ei altistu juurikäävälle eikä vartuttuaan herkästi tuhohyönteisillekään. Emme tosin tiedä, mitkä tuholaiset aiheuttavat kärsimystä metsissämme vuonna 2053, mutta säiden osalta äärevää menoa on luvassa todennäköisesti silloinkin. 

Riskit on viisasta hajauttaa. Lisätään sekapuustoisuutta, valitaan täsmällisiä toimenpiteitä uudistamiseen ja metsänhoitotöihin, huomioidaan muutoksen myötä kohoavat kustannukset ja tehdään enemmän työtä metsien terveyden ylläpitämiseksi. Lienee väistämätöntä, että metsätuhoja silti edelleen esiintyy piilevinä ja paikoin näkyvinäkin, mutta toivottavasti pystymme estämään niiden laaja-alaisuuden. 

Metsien sopeutuminen muuttuneeseen ilmastoon vaatii aikansa. Tuholaiset puolestaan sopeutuvat muuttuneeseen tilanteeseen nopeasti. Ihmisen sopeutuminen on jotain tästä väliltä – tarpeen ja tilanteen mukaan onneksi nopeaakin.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa aikuistuva nuori kirjanpainaja. Kuva: Juho Kokkonen

 

---

Lisää tietoa metsätuhoriskeistä 

Uusi kirjanpainajaopas ja verkkokurssi auttavat varautumaan tuhoihin | Metsäkeskuksen verkkouutinen 30.1.2023

Metsätuhot vuonna 2022 -raportti julkaistu – kuivuuden ja kuumuuden vaikutukset näkyivät edelleen | Luonnonvarakeskus (luke.fi)

Metsätuhot, kirjanpainaja kuusikossa: Ennakointi, hallinta ja torjunta -verkkokoulutus

Pääset opiskelemaan lisää metsätuhoista rekisteröitymällä Metsäkeskuksen verkko-oppimisympäristöön. Jos olet jo Metsäkeskuksen verkko-oppimisympäristön käyttäjä, kirjaudu tästä ja etsi kurssi valikosta.