Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Juho Kokkonen: Kulotus jäljittelee entisajan metsäpaloa

29.04.2021

Juho Kokkonen

Kirjoittaja on metsänhoitaja, joka työskentelee Metsäkeskuksessa Kulotuskoulu - taitoa tulenkäyttöön metsissä -hankkeessa sekä metsäneuvojana Lappeenrannassa. Sukset ja monot ovat jo vaihtuneet lenkkitossuihin ja polkupyörään. Kesän lämmetessä suuntana on Saimaa.

Näytä kaikki blogit

Miksi metsänuudistamisessa kulotetaan?

Metsänhoidollisessa kulotuksessa poltetaan suurin osa hakkuutähteistä ja osa kunttakerroksesta. Näin parannetaan uuden taimiaineksen syntymisen edellytyksiä ja taimikon alkukehitystä. Kulotusta on käytetty hyödyksi erityisesti paksukunttaisissa ja kivisissä maastoissa, jossa maanmuokkauksen tekeminen olisi muutenkin hankalaa ja metsänuudistumisen onnistuminen epävarmaa. Metsänviljely on helpompaa kulotusalalla, kun hakkuutähteitä ei ole esteenä uudistamistoimenpiteille. Maanmuokkaustarve on myös tavallista vähäisempi ja helpommin toteutettavissa kulotetulla alalla. 

Kulotuksen hyödyt huomattiin vajaatuottoisten metsien uudistamisessa jo 1800-luvun lopulla. Maanmuokkauksen koneellistuessa kulotuksen suosio kuitenkin hiipui nopeasti korkeiden kustannusten, sääriippuvuuden ja kiristyneen lainsäädännön myötä. Kulotuspinta-ala on nykyään vain muutaman sadan hehtaarin luokkaa vuosittain, kun se vielä muutama vuosikymmen sitten oli 20 000–30 000 hehtaaria vuodessa. Kulotusta pitävät nykyään yllä lähinnä metsäsertifikaattien vaatimukset suurmetsänomistajille.

Miten kulotus hyödyttää metsän uudistumista?

Metsänhoidollisessa kulotuksessa vaikutetaan erityisesti maan viljavuuteen, joka on taimien alkukehityksen kannalta erityisen tärkeässä roolissa uudistumisen onnistumisessa. Kulotuksen jälkeen, muutaman vuoden ajan kulotetulla alalla on vähemmän kasvatettavan taimikon kanssa kasvuresursseista kilpailevaa kasvillisuutta. 

Kulotus vaikuttaa maaperän lämpö-, vesi- ja ravinneoloihin: Maaperän lämpöolot parantuvat humuskerroksen ohentumisen myötä ja maan vedenpidätyskyky pienenee. Taimille käytettävissä oleva typen ja hivenaineiden määrä maaperässä lisääntyy. Kylvösiementen itämisen ja taimien juurtumisen olosuhteet ovat kulotetussa maassa erinomaiset sopivan lämpötilan, vedenmäärän ja ravinnetasapainon vuoksi. Hienojakoisemmilla mailla roustetta  eli pintaroutaa esiintyy myös vähemmän kuin kulotetulla alalla. Maaperän happamuus voi vähentyä jopa vuosikymmenien ajaksi kulotusalalla. Happamuuden väheneminen lisää maaperän mikrobitoimintaa ja edesauttaa näin taimia hyödyllisten ravinteiden saannissa.

Kulotuksen riskitekijät metsän uudistamisessa

Kulotus ei yksinään riitä takaamaan alueen tasaista taimettumista. Kulotettu alue on hyvä muokata kevyesti laikuttamalla tai äestämällä tasaisen taimettumisen varmistamiseksi. Kylvösiemenet on myös hyvä peittää kevyesti kivennäismaalla. Istutustaimien kohdalla on hyvä ottaa huomioon tukkimiehentäin, kuplamörskyn ja juurikäävän lisäksi taimien juuriston kuivumisherkkyys pitkien, lämpimien ja sateettomien sääjaksojen aikana. Palossa tummunut kuloala voi pysyä pitkään lämpimänä ja kuivattaa taimet. Hellekesänä Istutusajankohtaa voi olla tarpeen siirtää seuraavalle keväälle kuivumisriskin ohittamiseksi.

Kylvöllä vältetään suurin osa riskitekijöistä taimien istuttamiseen verrattuna. Kuusen ja koivun istutuksessa maaperän viljavuuden on oltava kunnossa, eikä kulotus ole riittävä toimenpide, jos kasvupaikka on puulajille valmiiksi sopimaton. Tällöin paikka voi olla sopimaton myös kulotukseen. 

Kulotusalan valtaavat nopeasti erilaiset ruohokasvit, maitohorsma ja vadelma. Puulajeista kulotusalalla nähdään tyypillisesti ensimmäisenä haapaa ja koivua. Ylellinen maitohorsma- ja haapabuffet voi herkästi houkutella sorkkaeläimiä ruokailemaan, ja ruokailijoille voivat myöhemmin maistua myös kasvatettaviksi tarkoitetut puuntaimet.

Nopeasti nouseva kasvillisuus ei heti ensimmäisinä vuosina kulotuksista uhkaa kasvatettavien taimien kehitystä, mutta heinittyminen ja vesakon määrä voi yllättää hyvinkin nopeasti rehevämmillä kasvupaikoilla. 

Kulotuksen ja metsän uudistamisen onnistuminen

Huolellisella kulotuksen ja uudistamistoimenpiteiden suunnittelulla sekä taimikon oikeanaikaisilla hoitotoimenpiteillä metsän uudistaminen yleensä onnistuu. Onnistuneen ja hyväkuntoisen taimikon edellytyksenä monien tekijöiden on onnistuttava yhtäaikaisesti koko taimikon alkukehityksen ajan. 

Kulotuksesta ei selvitä vähäisellä työllä ja kustannuksilla, eikä hyvälaatuista taimikkoa välttämättä saada lopputulokseksi. Onnistuneessa kulotuksessa kunttakerroksen paksuudesta pitäisi palaa tasaisesti arviolta noin kolmannes. Sopivasti kuivan paloaineksen, pintakasvillisuuden ja kunttakerroksen määrä tulisi olla kulotusalalla tasapainossa tasaisen palovaikutuksen aikaansaamiseksi. Jos maaperä ja palava aines on liian kosteaa, kulotuksesta ei ole juurikaan hyötyä. 

Vaikka kulotus ei metsänuudistamisen kannalta onnistuisikaan täydellisesti, luonnonhoidollisesti ja monimuotoisuuden kannalta kulotus on aina kannattavaa. Kulotus jäljittelee entisajan yleisiä metsäpaloja, joista monet uhanalaiset metsälajit, kuten kulokauniainen, ovat riippuvaisia. 

Kaakkois-Suomi ja Itä-Suomi toimivat erinomaisena alueena kulotusten lisäämiselle. Venäjän laajat ja lähes vuosittaiset metsäpalot ylläpitävät metsäpaloista riippuvaista lajistoa, joilla on hyvät mahdollisuudet levittäytyä myös Suomen itäisiin osiin. Kulotuskoulu-hankkeen tavoitteena onkin kääntää kulotusten määrä kasvuun Kaakkois-Suomessa maanomistajia aktivoimalla ja metsätoimihenkilöiden kulotusosaamista lisäämällä.

Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeiden avulla kulotusten määrää pyritään myös lisäämään metsän uudistamisessa sekä luonnonhoidossa. Luonnonhoitohankkeissa metsän- tai luonnonhoidollisiin kulotuksiin on saatavilla luonnonhoidon tukea, jolla voidaan pienentää kulotuksesta aiheutuvia kustannuksia. Kulotusmäärien lisääminen ja tietotaidon ylläpitäminen auttaa säilyttämään arvokkaita perinteitä jälkipolville.
 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.