Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Jukka Matilainen: Yhteismetsä sopii monelle metsänomistusmuodoksi

18.11.2021

Jukka Matilainen

Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskuksessa metsätilarakenteen asiantuntijana erikoistumisalueenaan yhteismetsäomistus. Vapaa-aikaan kuuluu hyötyliikunnan ohella vapaaehtoistyötä ja uuden oppimista (lähinnä kirjallisuudesta).

Näytä kaikki blogit

Yhteismetsä on hieno ja helppo tapa omistaa metsää. Olen itse saanut olla jo kahdeksantoista vuotta tekemisissä yhteismetsien ja niihin liittyvien asioiden kanssa. Olen oppinut tavattoman paljon, ja uusia erityispiirteitä yhteismetsistä löytyy jatkuvasti lisää.

Mikä yhteismetsäomistuksessa viehättää?

  • Yhteismetsää helpompaa tapaa omistaa metsää ei voi juuri olla. 

Yhteismetsän osakkaana ei välttämättä tarvitse osallistua edes päätöksentekoon saadakseen oman osansa tuotosta. Riittää, kun pitää huolen siitä, että oma tilinumero on ylijäämän maksajalla.

  • Demokraattinen hallintomalli toimii. 

Yhteismetsässä päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä, jos on tarvetta äänestää vaihtoehdoista. Tässä yhteismetsä voittaa mennen tullen yhtymän ja kuolinpesän, joissa on vaatimuksena yksimielisyys.

  • Hyvä metsänhoito on jopa velvollisuus. 

Yhteismetsälain mukaan yhteismetsää on hoidettava ja käytettävä metsäsuunnitelman mukaan, jollei siitä poikkeamiseen ole erityistä syytä.

  • Metsänomistus ei pirstoudu. 

Suvun yhteismetsissä yleensä merkittävin tavoite on säilyttää suvun metsät jatkossakin pirstoutumattomina, vaikka tulevissa sukupolvissa omistajien eli yhteismetsäosakkaiden määrä lisääntyisi merkittävästikin.

  • Puunostajat arvostavat yhteismetsiä. 

Yhteismetsät myyvät koko lailla säännöllisesti, yleensä keskimääräistä suurempia puumääriä ja hoidetummista kohteista, joten niiden kumppanuuksista kilpaillaan metsäfirmojen kesken. Yhteismetsälle se tarkoittaa hieman parempaa hintaa myytäville puille.

Mikä on yhteismetsä ja miten sellaiseen pääsee mukaan?

Yhteismetsä on kuten järven vesialue. Vesialue on yhteinen niille kiinteistöille, joihin kuuluu osuus kyseisen järven vesialueeseen. Mökkitonttien ja muiden lähikiinteistöjen omistajilla ei ole järvessä omia erillisiä vesialueita, vaan järveä hoidetaan yhteisen vesialueen osakaskunnan lukuun. Yhteismetsässä on täsmälleen samanlainen toimintaperiaate. 

Aina ei tarvitse eikä kannata perustaa omaa yhteismetsää. Oman metsän, tai osan siitä, voi liittää oikeudenmukaisella sopimuksella johonkin toimivaan yhteismetsään. 

Eikä yhteismetsä toki sovi kaikille. Yhteismetsän osakkaana jokaisen täytyy mielessään hyväksyä se, että ei enää päätä metsäasioista yksin. Päätökset tehdään yhdessä.

Jos yhteismetsä kiinnostaa sinua metsänomistusmuotona, Yhteismetsät.fi-sivuilta saat hyvin tietoa. Ja kysy lisää, jos on tarvetta. 
 

Kommentit
Tuttuahuttua 18.11.2021 klo 14:41

Hallintomalli toimii, mutta demokratiaksi sitä ei voi kutsua. Mm. Metsästäjät junailevat hoitokuntaan kavereitaan pitämään edulliset metsästysoikeudet voimassa muiden osakkaiden kustannuksella. Mm. Tämä Matilainenkin on käynyt Mustialan juhlajahdissa osakkaiden kustannuksella.
Hoitokuntaan junaillaan joo joo miehiä, jotta muutoksia toimintaan ei tulisi.
Pienissä yhteismetsissä ei ole vakuusarvoja lainkaan ja enemmistö osakkaat pitävät keinotekoisesti osuuksien arvot alhaalla perintöveroa välttääkseen.
Hallintomalli on kallis, kirjanpito vaikeaa, alv tilitykset kuukausittain, tilintarkastus kallista ja loppuvuodeksi osakas ei saa mistään apuja jos joutuu ongelmiin, koska mm. Metsäkeskus on hoitokuntien puolella tai ainakin lausunnot on hyvin ympäripyöreitä.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.