Kirsi Greis: Palveluja erilaisille metsänomistajille eri elämäntilanteisiin

Metsäkeskus julkaisi maaliskuussa yksityisistä metsää omistavista henkilöistä uuden tilaston, jossa ovat mukana vähintään 0,5 hehtaaria metsää Manner-Suomessa omistavat henkilöt lukuun ottamatta kuolinpesien ja yhteismetsien osakkaiden tietoja. Tietoja metsänomistajista voi tarkastella asuinmaakunnittain, omistuspinta-alan tai sukupuolen mukaan.   

Metsänomistus on Suomessa monimutkaista. Yksi henkilö voi omistaa yksin tietyt tilat, joitakin tiloja yhdessä lähisukulaistensa kanssa ja näiden lisäksi vielä olla vaikkapa kuolinpesän osakas. Tämä saattaa mutkistaa päätöksentekoa metsäasioista. Metsät voivat sijaita eri kunnissa ja maakunnissa. Omistaja voi asua jossain muualla kuin missä mikään hänen metsistään sijaitsee. Tällainen tilanne on syntynyt siksi, että metsänomistajaksi tullaan usein perinnön kautta. Metsää on saatettu periä kummaltakin vanhemmalta eri puolilta Suomea. 

Karkeasti arvioiden vain 40 prosenttia metsänomistajista omistaa koko metsäomaisuutensa yksin. Nipin napin puolet omistajista omistaa koko metsäomaisuutensa asuinkunnassaan. Noin 44 prosentilla kaikki metsät ovat jossain muualla kuin asuinkunnassa. Automaattisesti se ei tarkoita, että metsä olisi kaukana, jos se sijaitsee lähikunnassa tai lähimaakunnissa. Toisaalta esimerkiksi pohjoisen suurissa kunnissa omaan metsään voi olla pitkä matka, vaikka se olisi samassakin kunnassa.

Missä metsänomistajat asuvat?

Vähintään kaksi hehtaaria metsää omistavia on lähes 441 000. Heistä asuu Uudellamaalla melkoinen joukko: 66 226 henkeä eli 15 prosenttia kaikista metsänomistajista. Pohjois-Pohjanmaalla asuu 11 prosenttia ja Pirkanmaalla 7 prosenttia. Yhteensä noin kolmannes metsänomistajista asuu näissä maakunnissa. Lukumäärä varmaankin nousisi, jos mukana olisivat kuolinpesien osakkaat. 

Samat maakunnat kuuluvat muutenkin väkiluvultaan suurimpien joukkoon, ja ainakin Uudellamaalla ennustetaan väkimäärän yhä kasvavan. Kun Metsäkeskuksen tilastoa päivitetään, saadaan jatkossa aikasarjoja kehityksen suunnasta koko maassa. Maakuntatasolta päästään jatkossa kuntatasolle asti.

Erilaisia omistajia eri puolilla maata

Uudellamaalla 80 prosenttia omistaa koko metsäomaisuutensa muualla kuin asuinkunnassaan. Näistä uusmaalaisista suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseutu on siis kiistatta etämetsänomistajien aluetta. Uusmaalaisten metsänomistajien keski-ikä on maan alhaisin, 57,7 vuotta, ja pääkaupunkiseudulla se on vielä alhaisempi, 56,7 vuotta. Se todennäköisesti kertoo, että pääkaupunkiseudulla on tavallista enemmän vasta hiljattain metsäomistajiksi tulleita, työikäisiä, kiireisiä vuosia eläviä metsänomistajia.  Myös yhteisomistus on yleistä. 

Arvoista tiedämme, että metsä on tärkeä, tavoitteet vaihtelevat ja moni metsänomistaja on moniarvoinen. Metsänomistajat haluavat huolehtia metsän luontoarvoista ja monimuotoisuudesta, mutta samalla he toivovat metsän tuottavan heille myös lisätuloja. On tärkeää tarjota palveluja, jotka sopivat erilaisten metsänomistajien arvomaailmaan, arkeen metsänomistajina ja muuhun arkielämää. 

Kainuussa metsänomistajien keski-ikä on Lapin ohella Suomen korkein, 61,4 vuotta. Kainuussa asuu metsänomistajia vain 12 600; runsas viidennes Uudenmaan metsänomistajien määrästä.  Kuitenkin koko maakunnan väkilukuun suhteutettuna Kainuussa on metsänomistajia yli 17 prosenttia, kun Uudellamaalla on neljä prosenttia. 

Metsällä on Kainuussa iso rooli monessa mielessä. Kaksi kolmannesta metsänomistajista omistaa kaikki metsänsä asuinkunnassaan. Metsä ja metsätalous näkyvät lähes päivittäin arjessa. Metsäomaisuuden hoitoon liittyvien palvelujen tarve ja käyttö on varmasti erilaista kuin pääkaupunkiseudulla. 
Yhteisomistus on Kainuussakin yleistä. Siellä, lähellä metsää asuva, usein kokenein omistaja, hoitaa yleensä yhdessä omistetun metsän asiat kauempana, jopa pääkaupunkiseudulla asti asuvien osakkaiden puolesta. 

Jossain vaiheessa omistus tai päätöksenteko siirtyy nuoremmille, usein näille etäämmällä asuville. Silloin olisi tärkeää, että myös heillä olisi tietoa metsäasioista. Etäomistajat olisi hyvä saada mukaan päätöksentekoon jo siinä vaiheessa, kun kokemusta voidaan vielä siirtää. Sukupolvenvaihdos on myös hyvä tehdä ajoissa. Sukupolvenvaihdosten neuvonta onkin ollut pitkään yksi Metsäkeskuksen kysytyimmistä palveluista.  

Lisää tutkimusta metsänomistajien tarpeista

Tarkastelemalla tilastotietoa saadaan kuvaa metsänomistajakunnasta tiettyyn pisteeseen asti. On kuitenkin varottava sortumista streotypioihin ja liikoihin olettamuksiin. Palveluodotukset ja -kanavat kehittyvät hurjaa vauhtia. Palvelujen kehittäminen erilaisille, erilaisissa elämäntilanteissa oleville metsänomistajille vaatii koko ajan päivän tasalla olevaa tietoa. Julkaisemastamme tilastosta on apua metsänomistajakunnan jäsentämisessä ja erilaisten kohderyhmien muodostamisessa.  

Sen lisäksi tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten päätöksiä tehdään erilaisissa yhteisomistuksissa, miten metsänomistajan asuinpaikka, ikä ja omistuksen pinta-ala vaikuttavat palvelutarpeisiin ja miten arvot kehittyvät.