Maria Isolahti: Miten syntyy alueellinen metsäohjelma?

Alueellinen metsäohjelma ohjaa maakunnan metsien käyttöä, hoitoa ja kehittämistä. Se on lakisääteinen suunnitelma, joka kertoo, miten maakunnan metsiä hyödynnetään taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Samalla se kokoaa yhteisen tahtotilan siitä, millaisia metsiä meillä on tulevaisuudessa.

Metsäohjelma palvelee metsänomistajia, yrityksiä, päättäjiä, oppilaitoksia, kuntia ja kaikkia, joiden työ tai hyvinvointi liittyy metsiin. Se on myös tärkeä väline rahoittajille, jotka tekevät päätöksiä hankkeiden ja kehitysrahoituksen kohdentamisesta.

Ohjelma kytkeytyy suoraan Kansalliseen metsästrategiaan, jonka päämäärät – aktiivinen, kestävä metsien käyttö, metsäalan kilpailukyky ja monimuotoisuuden vahvistaminen – ohjaavat myös maakunnissa tehtävää työtä. Näitä päämääriä toteutetaan maakuntatasolla konkreettisilla toimenpiteillä ja yhteistyöllä, jotka on kuvattu alueellisissa metsäohjelmissa.

Metsäohjelma ei synny itsestään

Moni kuulee metsäohjelmasta vasta, kun se julkaistaan. Todellisuudessa ohjelman matkalle mahtuu kuukausien, jopa vuoden työ. Jokaisen uuden alueellisen metsäohjelman pohjaksi käydään yhteisiä keskusteluja ja pohditaan lukemattomia näkökulmia metsistä ja niiden tulevaisuudesta.

Ohjelman valmistelussa ison työn tekee maakunnallinen metsäneuvosto, joka on maa- ja metsätalousministeriön nimittämä, metsäalan edustajista koottu työryhmä. Metsäneuvosto ottaa kantaa ja linjaa maakunnan metsäasioita. Metsäneuvostoissa on edustettuna metsäalan toimijoita ja metsien käyttöön liittyviä organisaatioita laajasti. Pohjois-Pohjanmaan metsäneuvostossa on 13 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.

Oma maakuntani Pohjois-Pohjanmaa on Suomen toiseksi suurin metsämaakunta. Metsät ovat täällä talouden, elinvoiman ja myös arjen virkistyksen perusta. Tavoitteena ja maakunnallisen metsäneuvoston toiveena on, että ohjelmasta muodostuu koko maakunnan yhteinen näkemys siitä, miten maakunnan metsiä tulevaisuudessa hoidetaan ja hyödynnetään erilaisia tavoitteita yhteensovittaen.

Monta tekijää ja näkemystä, yhteinen teema

Ohjelmaa ei tehdä yksin eikä pelkästään alueellisen metsäneuvoston voimin. Esimerkiksi meillä Pohjois-Pohjanmaalla metsäneuvosto kokosi työn tueksi kolme valmisteluryhmää, joissa oli yhteensä 27 jäsentä eri organisaatioista – metsänomistajista tutkijoihin ja yrityksistä ympäristötoimijoihin. Lisäksi Metsäkeskuksen, Luken ja Tapion asiantuntijat toivat pöytään ajantasaista tietoa metsien tilasta, käytöstä ja kehitysnäkymistä.

Näkemyksiä kerättiin työpajoissa, lausuntokierroksilla ja eri tahoilla käydyissä keskusteluissa. Yhteinen teema nousi nopeasti esille: Tarve löytää tasapaino metsien taloudellisessa käytössä, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Pohjois-Pohjanmaalla korostuivat turvemetsiin ja metsätalouden vesiensuojeluun liittyvät asiat. Moni myös toivoi selkeyttä siihen, miten metsien eri käyttömuodot – puuntuotanto, virkistys, matkailu, luonnontuotteet ja suojelu – voidaan sovittaa yhteen.

Miten aineistosta saatiin ohjelma ja linjaukset?

Kun näkemyksiä ja dataa oli koottu paljon, työ vasta alkoi. Työpajoissa syntyneet ehdotukset jalostettiin ensin teemoiksi ja tavoitteiksi, joiden pohjalta valmisteluryhmät rakensivat ohjelman rungon. Metsäneuvosto kävi läpi ryhmien ehdotukset ja muokkasi sisältöjä maakunnan tilanteeseen sopivaksi.

Ristiriitoja ei voitu täysin välttää. Esimerkiksi eri käyttömuotojen yhteensovittaminen tai turvemaiden käsittely jakavat mielipiteitä. Tasapainottaminen tehtiin faktoihin pohjaten: hyödynnettiin tutkimusta, paikkatietoa ja tilastoja sekä arvioitiin, miten eri ratkaisut vaikuttavat pitkällä aikavälillä. Tavoitteena ei ollut kompromissi, vaan kokonaisuus, joka vie maakuntaa eteenpäin kestävällä tavalla.

Ohjelman kirjoittaminen ja viimeistely

Ohjelmatekstit eivät synny yhdeltä istumalta. Niitä kirjoitettiin Metsäkeskuksen asiantuntijoiden ja metsäneuvoston yhteistyönä. Luonnosversioita hiottiin useissa kokouksissa ja Teams-palavereissa. Lopullinen luonnos lähetettiin lausunnoille viime syyskuussa, jolloin sidosryhmät ja kansalaiset saivat arvioida ja kommentoida sisältöä.

Palautteen perusteella ohjelmaa täydennettiin esimerkiksi konkreettisilla toimenpidetavoitteilla, täsmällisemmillä mittareilla ja esimerkeillä siitä, miten ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja vesiensuojelu viedään käytäntöön. Lausuntokierros oli tärkeä hetki – sen avulla varmistettiin, että ohjelma on ymmärrettävä, tasapainoinen ja luotettava.

Hyväksyminen ja julkaisu

Virallisen hyväksymispäätöksen tekivät alueelliset metsäneuvostot joulukuun kokouksissa. Hyväksytyt ohjelmat on julkaistu Metsäkeskuksen verkkosivuilla. Uusi ohjelmakausi käynnistyi tämän vuoden alussa. Nyt on vuorossa ohjelmien sisältöjen esittely metsäalan toimijoille ja aluekehittäjille.

Jokaisella alueellisella metsäohjelmalla on oma, maakunnan tarpeista muotoiltu, visio ja ydinviesti. Pohjois-Pohjanmaalla se muotoutui seuraavanlaiseksi: Pohjois-Pohjanmaa on uudistuva ja vastuullinen metsämaakunta, jossa osaaminen, yhteistyö ja kestävät käytännöt vievät metsätaloutta kohti tulevaisuutta. Tätä visiota toteutamme kolmen päämäärän ja 11 toimenpiteen kautta.

Toteutus ja seuranta

Ohjelmaa käytetään arjessa ennen kaikkea hankkeiden suunnittelussa, päätöksenteon tukena ja yhteistyön suuntaamisessa. Metsäneuvosto seuraa vuosittain toimenpiteiden etenemistä ja tekee tarvittaessa muutoksia. Edistymistä mitataan esimerkiksi metsänhoitotöiden määrillä, luonnonhoitohankkeilla ja koulutusten osallistujamäärillä.  Tarkemmin ohjelman seurannan mittarit valitaan vuoden 2026 aikana.

Vuonna 2028 tehdään ohjelmien väliarviointi ja päivitetään sisältöjä vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä.

Miksi tämä prosessi on tärkeä?

Jälleen kerran totesimme metsäneuvostossa, että metsäohjelman valmistelu oli ennen kaikkea oppimismatka siitä, miten samassa pöydässä voivat kohdata hyvin erilaiset näkökulmat: metsäkoneen kuljettajan arki, tutkijan analyysi, maanomistajan tunneside omaan metsäpalstaan ja kansalaisen huoli muuttuvasta ilmastosta.

Kun nämä näkemykset kuullaan, kuunnellaan ja kootaan yhteen, syntyy ohjelma, joka ei ole vain paperi – se on yhteinen suunta ja tahtotila. Tämän vuoksi valmiin ohjelman lisäksi myös itse prosessi on tärkeä. Se rakentaa luottamusta ja yhteistyötä toimijoiden välille ja metsien ympärille.

---

Lue lisää

Kansallinen metsästrategia 2035 (mmm.fi)

Tietoa alueellisista metsäohjelmista (metsakeskus.fi)