Markku Granander: Mistä metsänomistamisen kannattavuus muodostuu?

Onko metsäomistaminen kannattavaa ja paljonko sitä metsää pitäisi olla, että pärjää? Nämä ovat tuttuja kysymyksiä monissa metsänomistajatapahtumissa.

Metsätalouden kannattavuutta voi seurata muutamalla vakiintuneella mittarilla. Tunnetuimmat taitavat olla Luonnonvarakeskuksen vuosittain julkaisemat metsätalouden liiketulos ja sijoitustuotto.

Liiketulos kuvaa erityisesti puukaupan volyymia. Jos takana on vilkas puukauppavuosi, se näkyy hyvänä liiketuloksena. Vuoden 2021 liiketulos vaihteli Lapin 65 eurosta Päijät-Hämeen 302 euroon hehtaarilta.

Sijoitustuottoon taas vaikuttaa voimakkaasti metsäomaisuuden arvon muutos, eli metsätilan pystypuuston laskennallinen arvo. Siinä merkittävimmät muuttujat ovat kantohintatason muutos ja puustopääoman kasvu. Jos puun hinnat nousevat, kasvaa myös pystypuuston arvo ja sijoitustuotto nousee. Sijoitustuotto kuvaa siis metsänomistuksen arvon kehityksen suuntaa, samalla tavalla seurataan esim. osakesalkun arvoa. Vuonna 2021 metsätalouden sijoitustuotto oli peräti 12 prosenttia, kun puun kantohinnat olivat kovassa nousussa. (Vertailun vuoksi: talletustileiltä tuotto on 0 % ja osakesijoituksissa pitkälläkin aikavälillä luokkaa 6–8 %.)

Verohallinnon tilastot kertovat aktiivisen metsänomistajan tilipussista 

Yksi vähemmän esillä ollut tapa seurata metsätalouden – ja erityisesti metsänomistuksen – kannattavuutta, ovat verohallinnon tilastot. Jokainen metsänomistaja tekee vuosittain metsäveroilmoituksen, joka on oikeastaan metsänomistajan oman yrityksen tuloslaskelma. 

Euromääräisesti suurimmat tulot kertyivät vuonna 2021 Uudellemaalle (kuva 1), mutta suhteellisesti metsätulojen merkitys on ylivertaisesti suurinta metsäisessä Keski-Suomessa (kuva 2). Etelä-Savossa metsistä kertyy liki kolmannes pääomatuloista, kun Uudellamaalla osuus oli alle kaksi prosenttia.

Kuva 1. Metsän pääomatulojen jakautuminen maakunnittain. Kuva: Verohallinto

Kuva 2. Metsätulojen suhteellinen osuus maakunnittain. Kuva: Verohallinto

Aktiivinen metsänomistaminen on kannattavaa

Metsänomistus – tai pikemminkin puuntuotanto ja aktiivinen metsänomistaminen  – on edelleen metsänomistajalle kannattavaa. Tuloja tulee metsiä käyttämällä, puuta myymällä tai siirtämällä metsää suojeluun korvausta vastaan. Passiivinen omistaminen ei tuota tuloja.

Keskiarvoluku voi antaa väärän mielikuvan, jos aineistossa on suurta vaihtelua. Mediaaniarvo saattaa kuvata asiaa paremmin. Kun koko aineisto laitetaan järjestykseen pienimmästä suurimpaan, mediaani on koko joukon keskimmäinen lukuarvo. Hyvä esimerkki tästä on vuoden 2021 keskimääräinen pääomatulon määrä 13 408 euroa (kuva 3). Vastaava mediaani oli huomattavasti pienempi eli 6 509 euroa. Toisin sanoen puolet metsänomistajista sai pääomatuloa enemmän kuin 6 509 euroa ja puolet tätä vähemmän.

Kuva 3. Metsätalouden pääomatulo maakunnittain. Kuva: Verohallinto

Saisiko virkistysmetsän kannattamaan?

Vilkkaassa metsäkeskustelussa heitetään helposti vaihtoehtoja perinteisille metsien käyttötavoille, ja usein vaihtoehdoksi esitetään luontomatkailua. Tämän käyttötavan kannattavuuden seuraaminen tilastoista on aika vaikeaa, mutta Metsätilastollisesta vuosikirjasta löytyy jotain osviittaa asian tarkasteluun kansantalouden tasolla. Metsäsektorin arvonlisä vuonna 2021 oli 9,3 mrd.€ eli 354 euroa hehtaaria kohti. Virkistyskäytön ja luontomatkailun arvonlisä oli 1,3 mrd eli 51 euroa hehtaaria kohti.

Metsätalouden arvonlisän korvaaminen matkailulla edellyttäisi siis toimialan volyymin noin seitsenkertaistamista. Vaativa temppu varsinkin muualla kuin Lapissa. Jos asiaa tarkastellaan yksittäisen metsänomistajan tasolla, matkailutulojen kerryttäminen omasta metsästä on ainakin nykyisellään moninverroin haastavampaa puuntuotantoon verrattuna.

Me Metsäkeskuksessa painotamme entistä vahvemmin metsätalouden kannattavuuden esillä pitämistä. Sitä voi seurata näin metsänomistajatasolla tai laajemmin kansantalouden mittareilla. Kansantaloustasolla mukaan tulevat toimialan työpaikat ja verokertymät. Ne ovat oman kirjoituksensa kokoisia asioita.