Markku Remes: Kotimaisen metsäteollisuuden säilyminen on myös ympäristön etu

Suomalaiselta metsäteollisuudelta voidaan edellyttää hyvin suurta vastuuta ympäristöstä, ihmisistä sekä yhteiskunnasta. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen sekä eliölajien ja ympäristön tilan laadun säilymisen kannalta on tärkeää säilyttää teollisuus kotimaassa, eikä siirtää tuotantoa muihin maihin.

UPM:n päätös Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta joulukuussa sekä syksyllä aloitetut monet yhteistoimintaneuvottelut sellutehtailla ovat herättäneet keskustelua metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä. Keski-Euroopan laajat metsätuhot, koronapandemia sekä monet muut maailmalla tapahtuneet katastrofit ovat heikentäneet myös suomalaisen sahateollisuuden kannattavuutta. Mitä tapahtuisi, jos puuta ei enää jalostettaisi Suomessa? 

On selvää, että metsäalalla on valtavan suuri kansantaloudellinen merkitys Suomelle. Metsäala työllistää suoraan ja välillisesti lähes 140 000 ihmistä ja metsäteollisuuden tuotteiden osuus on noin viidennes Suomen tavaraviennistä. Metsäteollisuuden viennin arvo ylitti 12 miljardia euroa vuonna 2018. Myös ympäristö kärsisi teollisuuden siirtymisestä muualle.

Osaaminen ja olemassa olevat laitokset kannattaa hyödyntää

Kaikella ihmisen toiminnalla on vaikutusta ympäristöömme. Asuminen, liikkuminen, harrastukset ja elintarvikkeiden tuotanto kuluttavat luonnonvarojamme. Nykyinen elintapamme kohtuullistettunakaan ei ole mahdollista ilman metsävarojen hyödyntämistä.

Suomessa luonnon monimuotoisuus sekä metsien monipuoliset käyttömuodot turvataan toimimalla metsälain, metsänhoidon suositusten sekä metsäsertifioinnin kriteerien mukaan. Metsänhoitosuositukset on laadittu yhdessä metsänomistajien, metsäammattilaisten, metsäteollisuuden, ympäristöjärjestöjen sekä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Metsistämme yli 90 prosenttia on vapaaehtoisesti sertifioituja. Metsien vuotuisesta kasvusta kolmasosa jää käytön ulkopuolelle. Luontoarvoja ei oteta huomioon kaikkialla näin hyvin.

Luonnonvarojen ja ympäristön kannalta on viisasta hyödyntää lähialueilta saatava puuraaka-aine tai kierrätysmateriaali sekä jalostaa ne tuotteiksi kotimaisissa jo olemassa olevissa tuotantolaitoksissa. UPM tiedotti marraskuussa, että kotimainen sanomalehtipaperin tuotanto sittenkin jatkuu Suomessa. Tuotanto aloitetaan nyt uudelleen Jämsänkoskella. Meillä on laitoksia ja osaavaa työvoimaa jatkaa myös muiden puutuotteiden jalostusta.

Suomessa on jo nyt kehitetty sellusta pitkälle jalostettuja materiaaleja, jotka korvaavat fossiilisia raaka-aineita muun muassa pakkauksissa, vaatteissa, rakennusmateriaaleissa, koneissa ja kulkuvälineissä. Lisäksi puutuotteilla voidaan ratkaista esimerkiksi vesistöjen mikromuoviongelmaa, sillä puuhiilellä voidaan suodattaa jopa yli 90 prosenttia vesiin joutuneesta pienijakeisesta muovisaasteesta. Suomalaisesta sellusta jalostetuista korkean teknologian tuotteista vain pieni osa on päätynyt markkinoille saakka, mutta asiakkaat olisivat todennäköisesti jo nyt valmiita maksamaan enemmän vähemmän saastuttavista tuotteista. 

Uusien biotuotetehtaiden suunnittelun kynnys on nykyisin korkealla suurten investointikustannusten sekä ympäristölupien myöntämiseen liittyvien prosessien vuoksi. Korkein hallinto-oikeus teki viime joulun alla kielteisen päätöksen Finnpulpin Kuopion biotuotetehtaan ympäristöluvasta. Ympäristöarvot punnitaan tarkasti, kun kansallinen ja EU-lainsäädäntö uudistuu sekä tutkimustieto lisääntyy. 

Suomalainen tuotanto on vastuullista tuotantoa

Suomen metsät ovat valtava hiilinielu, jota ylläpidetään ja lisätään oikealla metsänkäytöllä. Esimerkiksi viime vuonna metsät sitoivat lähes puolet maamme kasvihuonekaasupäästöistä. Kioton-sopimuksessa vuoteen 2020 saakka asetettu 19 miljoonan hiilidioksiditonnin hiilinielutavoite on selvästi ylitetty.

Suomi on sitoutunut hillitsemään ilmastonmuutosta kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Suomen hallitus ohjaa elinkeinoelämää ja ihmisten kulutusta niihin nojautuen. Hallituksen yksi suurista ilmastoteoista olisi tukea nyt sellaista tutkimusta ja toimintaa, jonka avulla puuraaka-aineista valmistetut tuotteet lähtisivät aidosti markkinoille. Meneillään oleva koronakriisi on osoittanut myös sen, että omavaraisuutta ei saa laskea liian alas, vaikka tuotteet voitaisiin jalostaa ulkomailla edullisemmin.

Olemme kaikki vastuussa luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Suomi on investoijille turvallinen ja kiinnostava maa siksi, että meillä on vakaa yhteiskunta. On ymmärrettävää, että luonnonvarojen käytöstä on perusteltuja erilaisia näkemyksiä. Vastuullisuuteen kuuluu tuoda esille epäkohdat, joilla heikennetään luontoarvoja. Vastuullisuuteen kuuluu myös mahdollistaa tuotanto siellä, missä ympäristön tila otetaan riittävästi huomioon.