Markku Remes: Metsävaratiedon hyödyntäminen vähentää metsäpaloriskejä

Metsäpalojen torjunta on ollut toistaiseksi tehokasta Suomessa. Metsäpaloja syttyy varsin paljon, mutta palot on saatu rajattua yleensä varsin pienialaisiksi. Esimerkiksi vuonna 2024 pelastuslaitos joutui sammuttamaan maastopaloja yli 2 200 kertaa ja niissä paloi metsää yhteensä 391 hehtaaria. On melkoinen saavutus palontorjujilta, että harvaan asutussa Suomessa metsiin levinneiden maastopalojen koko oli keskimäärin vain 0,31 ha. Metsäpalot pysyivät hyvin hallinnassa, vaikka kesä oli todella lämmin.

Metsäpaloihin varautuminen tehokkaasti on välttämätöntä tulevaisuudessa, sillä lämpimien ja kuumien kesien on arvioitu yleistyvän. Suurten metsäpalojen riski on kasvanut. Metsäpalojen syttymistä voidaan vähentää varovaisella tulen käsittelyllä, mutta osa metsäpaloista syttyy myös luonnonilmiöiden, kuten salamoiden, aiheuttamana.

Metsäpaloriskien tunnistaminen tehostaa sammutusta

Suomen metsien syttymisherkkyyttä ja palon kehittymistä nopeasti leviäviksi latvapaloiksi voidaan arvioida kasvupaikan, puulajien ja puuston kehitysluokan perusteella. Suomen metsät on luokiteltu vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa paloainestyyppeihin, joiden avulla voidaan arvioida metsäpalojen kehittymistä. Erityisen syttymisherkkiä ovat kaikenikäiset kuivahkojen ja sitä karumpien kasvupaikkojen metsät. Syttymisherkkyys on pienin rehevimmissä metsissä. Rehevien metsien maaperässä on tavallisesti enemmän kosteutta kuin karumpien kasvupaikkojen maaperässä. Tämä vaikuttaa myös kasvillisuuden syttymisherkkyyteen.

Metsäpalot siirtyvät latvapaloiksi herkimmin tuoreiden kankaiden eri-ikäisrakenteissa metsissä. Tuli pääsee nousemaan helpoimmin maata pitkin etenevästä palosta latvuksiin, kun metsässä on eri kokoisia puita ja useita latvuskerroksia. Latvapalot eivät ole mahdollisia aukeilla alueilla tai pienissä taimikoissa.

Suoalueilta metsäpaloriskejä ei kuitenkaan voi edellä mainituilla kriteereillä arvioida, vaan siihen joudutaan käyttämään muita menetelmiä. Metsäpalojen etenemisestä suoalueilla Suomen olosuhteissa ei ole vielä valmista mallia. Merkittävä osa Suomen soista on ojitettu, joten esimerkiksi kanadalainen luonnontilaisille soille kehitetty malli ei sovellu meille. Palo etenee kuivana kautena nopeasti suoalueilla ja palaa kauan, koska kuivassa turvekerroksessa on paljon polttoainetta metsäpalolle.

Metsäpaloriskikartat auttavat palojen rajaamisessa

Kun Metsäkeskuksen avoin metsävaratieto yhdistetään edellä kuvattuun luokitteluun, voidaan tuottaa metsäpaloriskikarttoja. Metsäkeskuksen metsävaratietoa on melko kattavasti yksityisten metsänomistajien osalta.  Avoimen metsävaratiedon käyttöön ei ole rajoitteita, vaan se on ladattavissa Metsäkeskuksen paikkatietoaineistosta. Tietojen tarkasteluun ja paloriskikarttojen tuottamiseen voidaan hyödyntää esimerkiksi ilmaista QGIS-paikkatieto-ohjelmistoa.

Metsäpalojen torjunta on ollut tehokasta myös siksi, että meillä on hyvä yhteistyö viranomaisten välillä. Metsiämme on käsitelty vuosikymmeniä siten, että paloalueet rajautuvat usein pienemmiksi alueiksi. Suomessa on myös poikkeuksellisen tiheä metsäautotieverkosto, joten sammutuskalusto saadaan paloalueelle nopeammin kuin monissa muissa maissa. Meillä on myös kattavasti eri puolilla Suomea vapaaehtoisesti toimivia palontorjujia, jotka saavat pääasiallisen toimeentulonsa muualta kuin pelastustöistä. Jo alkaneista paloista saadaan tieto usein myös ilmasta palolentojen kautta. Tulevaisuudessa ennakoinnin merkitys kuitenkin korostuu edelleen. Meillä on jo ollut muutamia laajempia paloja, kuten Kalajoen metsäpalo kesällä 2021.

Metsäpaloriskikarttoja on hyödynnetty muun muassa Mutkalammin tuulipuiston paloriskien selvityksessä, puolustusvoimien alueen maastopalovarautumisessa sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen suurpaloriskianalyysissa.

Tänäkään kesänä emme välttyneet metsäpaloilta. Monet palot on kuitenkin saatu rajattua tehokkaammin paikkatietoaineistojen avulla. Metsäkeskuksen metsäpaloriskikartat ovat yksi tehokas apuväline. Metsäpalotonta loppukesää!

Lue lisää

Suomen metsien paloainekset - kohti parempaa tulen hallintaa (Jukuri.luke.fi)

Metsäpalot (Metsakeskus.fi)

Metsäpalovarautuminen pelastuslaitoksilla 2025 -hanke (Metsakeskus.fi)