Markku Remes: Monitavoitteiset metsänomistajat tarvitsevat monipuolista neuvontaa

En ole koskaan tavannut kahta samanlaista metsänomistajaa. Metsänomistajien käyttäytymisestä voidaan kuitenkin tehdä laajempia johtopäätöksiä kyselyjen perusteella.  Esimerkiksi muutama vuosi sitten tehdyssä Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksessa (Luke.fi) metsänomistajat jaoteltiin viiteen ryhmään: monitavoitteisiin, virkistyskäyttäjiin, metsissä tekeviin, turvaa ja tuloja korostaviin sekä epätietoisiin.

Suurimmaksi vastaajaryhmäksi kyselyn perusteella tuli monitavoitteiset metsänomistajat 28 prosentin osuudella. Monitavoitteisille metsänomistajille on tärkeää, että he voivat saada samanaikaisesti metsistään myyntituloja, hyödyntää omaa työpanostaan metsissään sekä nauttia ulkoilusta ja muusta virkistyskäytöstä. Kaikki edellä mainittu tehdään metsäluonnon monimuotoisuutta vaalien.

Metsien taloudellinen merkitys omistajilleen on lisääntynyt selvästi aiempaan tutkimukseen verrattuna: nyt viidennes nosti turvan ja tulojen merkityksen ensisijaiseksi tavoitteekseen. Metsänomistajat haluavat myös tehdä itse töitä metsissään, sillä hieman yli viidennes nosti metsissä tekemisen ykköstavoitteekseen.  

Metsänomistajat tekevät itse paljon metsissään

Tutkimuksesta käy ilmi, että vastaajista yli kaksi kolmasosaa aikoo tehdä tai teettää metsänhoitotyöt nuorissa metsissään. Metsänomistajat ilmoittavat, että he tekevät itse merkittävän määrän nuorien metsän hoitoa ja hakkuita edeltäviä ennakkoraivauksia. Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsänhoito- ja metsänparannustilastoissa metsänomistajien itsenäisesti tekemää työtä ei nykyisin enää tilastoida, joten metsänomistajien oma arvio on paikallaan. Metsänomistajien arviot oman työn määristä ovat uskottavia, sillä heidän arvionsa myös ulkopuolisten tekemistä nuoren metsän hoidon määristä on hyvin lähellä Luken tilastoja.

Moni metsänomistaja kaipaa kuitenkin lisätietoa taimikonhoidon toteuttamiseen. Tutkimuksessahan ei saatu tietoa siitä, mikä oli työn laatu. Työtekniikan tehostamisella työstä tulee tehokkaampaa, mukavampaa ja turvallisempaa. Oikealla ajoituksella ja kasvatustiheydellä voidaan vähentää myös hoitokertoja ja lisätä esimerkiksi sekapuustoisuutta.

Uusille neuvontamateriaaleille on tarvetta

Metsänhoitoaikomuksistaan epävarmojen metsänomistajien osuus on noussut peräti kolmannekseen. Monet heistä ilmoittavat, että nuoren metsän hoitoon käytetyt rahat tuottavat tuloa liian kaukana tulevaisuudessa, joten työt saatetaan jättää kokonaan tekemättä. Metsänomistajien päätös hoitamattomuudesta on hyvin ymmärrettävää, jos neuvontatyössä ei osata avata hoitotyön merkitystä laajemmin.

Metsäneuvonnassa tulee huolehtia siitä, että metsänhoidon perustoimiin on laadukasta monipuolista koulutusmateriaalia, johon eri tietotasoilla olevat ja eri tavoitteita omaavat metsänomistajat voivat perehtyä myös itsenäisesti. Metsäntutkimusta ja metsäneuvontaa tekevät organisaatiot saavat nykyisin merkittävän osan rahoituksestaan erilaisten hankkeiden kautta. Näissä hankkeissa on usein mahdollista tuottaa myös neuvontamateriaalia. Hankerahoitus suunnataan jotakin uutta tuottavalle toiminnalle. Parhaimmillaan tämä on esimerkiksi toimintatapojen parantamista, sähköisten palvelujen kehittämistä ja uuden tiedon jalkauttamista.

Taloudelliset tavoitteet huomioitava entistä paremmin

Uutta tuottavan hanketoiminnan varjoon voi kuitenkin jäädä puolueettoman perusmetsänhoidon taloudellisen kannattavuuden tarkastelu. Metsäkeskus teki syksyllä 2023 metsänomistajille kyselyn, jonka keskeinen tulos oli, että metsänomistajat tekevät hoitopäätöksensä pääosin taloudellisin perustein.

Metsänomistajat pitivät kyselyn perusteella erittäin tärkeinä lisäksi muun muassa työn ilmastokestävyyttä sekä luonnon monimuotoisuusarvoja. Ilman taloudellisia perusteluja työ olisi kuitenkin useimmiten jäänyt tekemättä. Metsäasiantuntijoilla tuleekin olla selkeät perusteet työn tuottavuudesta sekä työn oikeasta ajoituksesta. Metsänomistajan luottamus on ansaittava.

Neuvontatyössä sudenkuoppana voi olla myös se, että metsänomistajalle pyritään ammentamaan kaikki mahdollinen metsänhoitoon liittyvä asia samalla kertaa. Neuvontatyössä pitäisi rohkeasti myös kannustaa pitkäaikaisiin investointeihin, sillä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksenkin mukaan reilu kolmannes metsänomistajista ei möisi maitaan mistään hinnasta perheen ulkopuolisille.

Ovatko metsänhoidon suositukset liiankin laajat?

Olen ollut vuosia metsänhoidon suositusten ohjausryhmätyössä. Työtä on tehty noin 30 eri organisaation voimin hyvässä hengessä. Pyrkimyksenämme on ollut tuottaa yli 600 000 metsänomistajalle sekä heitä palveleville metsäammattilaisille käytännönläheinen, mutta uusimpaan tutkimustietoon ja käytännön kokemukseen pohjautuva tietopaketti.

Metsänhoidon suosituksia päivitetään koko ajan. Metsänomistajien erilaiset tavoitteet ja kestävyys on otettu mahdollisimman hyvin huomioon. Viime vuosina pohdin yhä useammin, ovatko suositukset jo niin laajat ja monimutkaiset, että ne eivät anna selkeitä vastauksia tietoa etsivälle.

Olisiko suositusten yksinkertaistamisessa vastaus niille metsänomistajille, jotka ilmoittavat: en tiedä, mitä hoitotoimenpiteitä metsissäni kannattaisi tehdä?

Lue lisää

Metsänhoidon suositukset

Metsänomistajien painottamat arvot taimikonhoidossa, poiminta Suomen metsäkeskuksen syksyllä 2023 toteuttaman kyselyn tuloksista (pdf)

Karppinen, Heimo; Hänninen, Harri; Horne, Paula (2020): Suomalainen metsänomistaja 2020