Markku Remes: Reilut miljoona kuutiometriä kasvua päivässä

Elämme puiden kasvun kiivainta aikaa. Tänäänkin metsiimme tulee reilut miljoona kuutiometriä uutta runkopuuta. Yhden päivän aikana kasvaneista puista saisi metrin pituisista pölleistä metrin korkuisen puupinon, joka ulottuisi Suomen etelärannikolta maamme pohjoisimpaan pisteeseen. 

Puiden kasvurytmissä ja -vauhdissa on eroja 

Puiden eri osat kasvavat eri rytmissä. Puulajienkin välillä on vaihtelua kasvun ajoituksessa. Mäntyjen latvakasvaimet olivat tänä vuonna huomattavan pitkiä jo ihan alkukesällä, vaikka säät olivat pitkään viileitä. Tämän vuoden ripeä kasvu selittyy sillä, että männyn neulasaiheet ja silmut kehittyivät jo viime kesän lopussa. Silloin oli hyvin lämmintä ja satoi ainakin alueellisesti riittävästi. Mänty saattaa kasvaa pituutta päivässä yli kolme senttimetriä, joten lausahdus ”puut kasvavat ihan silmissä” ei ole täysin tuulesta temmattu. Keskikesällä männyt ovat siirtyneet nopeimman pituuskasvun vaiheesta nopeimman paksuuskasvun päiviin.  

Kuusella pituuskasvu määräytyy kuluvan kasvukauden sääolojen ja kasvupaikan mukaan. Kuusi aloittaa lämpimänäkin keväänä pituuskasvunsa hitaasti, sillä sen perimä ohjaa varovaisuuteen. Varhainen kasvuun lähtijä menettää liian usein herkässä vaiheessa olevat vaaleanvihreät kerkät keväthalloille, joten keväällä ei kannata hötkyillä. Rehevien maiden kuusentaimikoissa latvat voivat venähtää yli metrin vuodessa.  

Tänä keväänä kuusen pituuskasvu lähti alkukesän viileydestä johtuen todella verkalleen liikkeelle, mutta vieläkin rauhallisemmin olisi kannattanut kasvua aloitella. Touko-kesäkuun taitteessa oli useita hallaöitä, joiden jäljiltä itäisessä Suomessa alavilla mailla on ruskeita kuusikoita. Latvasta ja oksien kärjistä roikkuu nyt tuhoutuneita kasvaimia. Vuoden kasvu on ainakin osittain menetetty.  

Puiden hienojuuret kasvavat koko kesän, mutta nopein kasvu alkaa vasta elo-syyskuussa. Kasvuun vaikuttavat maan lämpötila, kosteus ja ravinteiden saatavuus. Puut hyötyvät lämpimästä maasta. Kuusen juurten kasvu on parhaimmillaan, kun maan lämpötila on 20–25 °C. Männyllä juuret kasvavat parhaiten, kun maa lämpenee 30 celsiusasteeseen. Tätä kasvun kannalta ihanteellista lämpötilaa harvoin saavutetaan, tai varsinkaan ylitetään, sillä luonnossa kuivuus tulee usein jo kasvua rajoittavaksi tekijäksi.  

Aiheuttaako nopea kasvu ongelmia? 

Rehevässä metsämaassa puulla on runsaasti kasvua lisäävää typpeä. Se on tärkein puun tarvitsemasta ainakin 16:sta ravinteesta.  Kovan kasvun vaiheessa fosforista ja monista hivenravinteista voi olla puutetta.  

Metsäalalla on opittu tunnistamaan kivennäismaiden boorinpuutoksesta johtuvat kasvuhäiriöt. Pitää kuitenkin muistaa, että monet muutkin tekijät aiheuttavat samantyyppisiä oireita. Esimerkiksi viime vuosien kuivat kesät ovat aiheuttavat kasvuhäiriöitä, koska ravinteet eivät ole päässeet liikkumaan kuivasta maasta puun eri osiin. Myöhemmät sateetkaan eivät enää auta, jos kasvusilmut ovat jo muodostuneet aiemmin. 

Nyt käytössä oleva Suomen metsiin soveltuva tutkimustieto lannoituksesta on koostettu tänä vuonna julkaistuun tutkimusraporttiin, joka on viimeistelty. Metsäkeskuksen vetämässä Kohdennetulla metsänlannoituksella kestävää kasvua ja hiilensidontaa -hankkeessa. Uutta tietoa lannoituksen vaikutuksista metsien kasvuun uusissa olosuhteissa tarvitaan.  

Juuri nyt kannattaa kuunnella lintujen ääntä, joka vähitellen vaimenee. Heinäkuun puolivälin jälkeen metsissä on enää vähän laulajia.  

Eletään hetkessä, vaikka toimitaankin myös tulevaisuutta ajatellen. 

Toivotan hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille!