Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Markku Remes: Voiko hirvituhot saada kuriin?

27.02.2020

Markku Remes

Kirjoittaja on kuopiolainen metsänhoitaja, joka työskentelee Metsäkeskuksessa metsänhoidon johtavana asiantuntijana. Vapaa-ajalla Remes tykkää liikkua Kallaveden maisemissa ja kauempanakin.

Näytä kaikki blogit

Hirvet aiheuttavat Luonnonvarakeskuksen mukaan vuosittain noin 50 miljoonan euron vahingot Suomen metsätaloudelle. Hirvituhojen aiheuttamat tulonmenetykset metsänomistajille ovat siis samaa suuruusluokkaa kuin männyn- ja kuusenjuurikäävän aiheuttamat lahovioitukset.

Suomessa on ainutlaatuinen järjestelmä, jonka mukaisesti metsänomistajat voivat saada korvausta hirvituhoista. Hirvieläinten aiheuttamat vahingot maksetaan pyyntilupamaksuista saaduilla tuloilla. Metsänomistajat ovat kuitenkin tyytymättömiä, sillä todelliset vahingot ovat monikymmenkertaiset maksettaviin korvauksiin verrattuna.

Sopivaan hirvikantaan ei ole löytynyt yhteistä näkemystä, joten metsänomistajat ovat alkaneet vältellä koivun ja männyn viljelyä välttääkseen hirvituhoja. Eteläisen Suomen nuoret metsät ovat kuusettuneet nopeasti, mikä lisää metsätuhoriskiä ilmaston muuttuessa. Etelä- ja Keski-Euroopan laajat metsätuhot ovat tästä varoittava esimerkki. Hirvien haitallinen laidunnus on vähentänyt myös monimuotoisuutta, sillä haavat ja pihlajat ovat niille kaikkein makoisinta evästä.  Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan nuorta haapaa on tullut metsiin vähän, vaikka järeän haavan määrä on lisääntynyt metsienkäsittelyssä. Yksi syy tähän on hirvien laidunnus.

Karkotteen levitys on työlästä ja kallista

Metsänomistajat ovat käyttäneet luovuuttaan estäessään hirvituhoja. Hirviä on yritetty hätistellä taimikosta esimerkiksi erilaisilla hajusteilla ja äänitehosteilla. Hirvi kuitenkin tottuu niihin pian ja hakeutuu jälleen ruokailemaan taimikkoon. Taimikon suojaaminen aitaamalla on tehokasta, mutta liian kallista. Hirvet saattavat myös jättää taimikon rauhaan, jos se nauhoitetaan hyvin.

Metsänomistajille on myytävänä erittäin tehokas luonnonmukainen hirvikarkote, jonka materiaalikustannukset ovat noin 50 euroa hehtaarille. Suurin osa kustannuksista tulee kuitenkin karkotteen levityksestä. Yhden levityksen kustannukset vastaavat vähintäänkin taimikon varhaishoidon kustannuksia ja työ tulee tehdä vuosittain useaan kertaan. Jos työtä tehtäisiin laajasti, pitäisi levitystyötä kehittää, jotta metsätalouden harjoittaminen ei jäisi pelkästään harrastukseksi.

Kekseliäimmät ovat alkaneet etsiä ratkaisua ilmasta käsin tehtävälle karkotteen levitykselle. Droonien avulla voitaisiin levittää karkotetta jopa 5-10 hehtaaria tunnissa. Hirvikarkote tulkitaan kasvinsuojeluaineeksi, joten sen ilmasta tehtävää levitystä säädellään kasvinsuojeluaineista annetulla lailla (1563/2011)  sekä metsätuholailla. Ilmasta tehtävä levitys on nykylainsäädännön mukaisesti hankalaa ja kallista. Ilman lainsäädännön muuttamista lentolevitys ei yleistyne.

Hyvällä karkotteella saadaan hirvet pois omasta taimikosta. Hirvi tarvitsee kuitenkin talvellakin ravinnokseen päivittäin vähintään 10 kiloa männynneulasia tai puiden oksia, kesällä jopa nelinkertaisen määrän kasveja talvikauteen verrattuna. Jostakin ruoka on tietenkin eläimen saatava. Metsänhoidon keinot tuhojen estämiseen ovat erittäin rajalliset. Metsäomaisuuttaan kannattaa varjella, mutta hirvikannan riittävä harventaminen lienee kokonaisuuden kannalta ainut kestävä toimintaperiaate.

Hirvitiheystavoitteet asetetaan alueellisissa riistaneuvostoissa

Metsänomistajien, metsästäjien ja muiden metsätalouden eri sidosryhmien yhteistyötä tehdään alueellisissa riistaneuvostoissa, jotka asettavat tavoitteet sopivalle hirvitiheydelle kaikille Suomen 59 hirvitalousalueelle. Riistaneuvostojen asettamat tavoitteet eivät sido metsästyslupien käyttäjiä, mutta tavoitteet kuitenkin vaikuttavat metsästykseen. Riistaneuvostot ovat siten hyvä paikka vaikuttaa hirvikannan säätelyyn.

Nykyisten alueellisten riistaneuvostojen toimikausi päättyy 31.7.2020. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa uudet riistaneuvostot kolmivuotiskaudelle toukokuun loppuun mennessä. Hirvieläinten pyyntiluvat tulevalle jahtikaudelle haetaan huhtikuun aikana.
 

Kommentit
Ritva Kaattari 28.02.2020 klo 07:30

Meillä on taimikohin viety nuolukivet, käyvät niillä ja hyvin vähän taimikkotuhoja.

Antti Lukkarinen 28.02.2020 klo 08:28

Hirvituhojen pelossa metsänomistajat välttävät männylle ja koivulle uudistamista. Käytännössä näin tehtäessä istutetaan monesti kuusta sille sopimattomille kasvupaikoille. Tässä mennään ojasta allikkoon ja kuusikot jäävät vajaatuottoisiksi, altistuvat lukuisille muille tuhoille ja lisäävät kuusipuun ylitarjontaa. Kohdistuuko sitten vielä vähiin koivun ja männyn uudistusaloihin entistä kovempi hirvituhojen paine, kun niitä on vähemmän hirville laidunnettavaksi? Kyllä kuusentaimikoistakin ja metsäteiden varsilta tietysti vesakkoa piisaa hirville syötäväksi, senhän osoittaa hirvikannan elinvoimaisuus.

Hirvikannan ongelma on tietysti myös se, että miten hirvet sijoittuvat. Ongelmahan olisi pienempi jos hirvet ymmärtäisivät levittäytyä tasaisesti x kpl/1000 ha. Näin ei tietenkään luonto toimi vaan tihentymäalueita syntyy.

Muuta lääkettä ei ongelmaan ole kuin hirvikannan merkittävä pienentäminen metsästyksen keinoin. Riistaneuvostoissa halua kannan pienentämiseen ei kuitenkaan tunnu olevan, vaikka metsänomistajajärjestöistä on kannan leikkausta ehdotettu. Tämä on valitettavan lyhytnäköistä toimintaa ja ajaa Suomen metsiä kuusettumisen suuntaan ilmastonmuutoksen aikana, jolloin muutkin tuhoriskit ovat kasvamassa.

Kirjoittaja on metsänomistaja ja aktiivisesti mukana parissakin hirviseurueessa.

Anneli Jalkanen 29.02.2020 klo 13:34

Tuolla blogissani näkyy muun sälän ohella kirjeeni Suomen Riistaneuvostolle ja heidän vastauksensa. Hirven lisäksi myös valkohäntäpeuran kannanhoitoon kaipaillaan lisää napakkuutta ja alueellista tasa-arvoa, niin että vahingot eivät olisi liian suuria missään päin maata. Blogi: metsanomistaja.blogspot.com.

TH 14.04.2020 klo 22:24

Onko hirvien tappaminen rauhoitusrajalle 2-2,5 hirveä / 1000 ha ainoa mahdollisuus? Minusta ei ole? On paljon muitakin keinoja sietää kohtuullista hirvikantaa. On toimittava yhteistyössä luonnon ja hirvien kanssa eikä niitä vastaan. Uhkailun ja vihapuheen levittämisen hirviasioissa voisi minusta lopettaa. Olen metsänomistaja ja arvostan luontoa, hirviä ja muuta riistaa.

TH 14.04.2020 klo 22:37

Kuusettumisen ongelman lähtökohta ei ole hirvissä. Kuusesta on pitkään maksettu paras mottihinta. Euro on ohjannut metsänomistajat istuttamaan kuusta. Ennen kuusta oli mäntyongelma. Sutta ja sekundaa synty, kun mänty oli ainoa "oikea puulaji" jota kannatti kasvattaa. Mäntyä istutettiin liian reheville paikoille ja synty iso-oksaisia vinoon kasvaneita sekundapuita. Metsänomistajat järjen käyttö on sallittua.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.