Miia Saarimaa: Kuka valvoo ja mitä? – Metsäkeskuksen rooli lainvalvonnassa

Kukaan ei varmasti ole välttynyt kuulemasta Suomussalmen Hukkajoella ilmi tulleesta luonnonsuojelurikoksesta, jossa metsäkoneella ajettiin useita kertoja äärimmäisen uhanalaisen raakkuesiintymän yli. Tapaus on erittäin valitettava, eikä se saisi toistua enää ikinä.

Metsän- ja luonnonhoidossa on noudatettava erilaisia lakeja. Asiaan vihkiytymättömälle ei aina kuitenkaan ole selvää, mitkä lait milloinkin ovat kyseessä ja mikä taho niiden noudattamista valvoo.

Metsäkeskus valvoo metsälakia

Raakku ja muut uhanalaiset lajit kuuluvat luonnonsuojelulain alle, jonka noudattamista valvovat ELY-keskukset. Metsäkeskus puolestaan valvoo metsälain noudattamista.

Metsälain näkökulmasta valvotaan muun muassa sitä, ettei metsälain 10. §:n mukaisia tärkeitä elinympäristöjä hakata. Tiedot näistä ”kymppipykäläkohteista” ja muista arvokkaista elinympäristöistä näkyvät Metsään.fi-palvelussa maanomistajille. Lisäksi aineistot on jaettu avoimesti siten, että ne ovat myös metsäalan ammattilaisten käytettävissä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki metsälain 10. §:n kriteerit täyttävät luontokohteet eivät ole Metsäkeskuksen aineistoissa, koska kaikkia kohteita ei ole vuosien saatossa havaittu tai löydetty. Pyrimme varmistamaan, että aineisto metsälakikohteista on mahdollisimman kattava ja ajantasainen, jotta siitä on hyötyä metsätalouden toimenpiteiden ja hakkuiden suunnittelussa sekä metsälain valvontatyössä. Metsälakikohteet pitää huomioida hakkuissa aina riippumatta siitä, onko kohde merkitty Metsäkeskuksen aineistoon.

Entä uhanalaiset lajit?

Metsäkeskus tekee yhteistyötä ympäristöhallinnon ja myös Museoviraston kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että Metsäkeskus lähettää metsänkäyttöilmoituksen eteenpäin ELYlle tai Museovirastolle hakkuuaikomuksen kohdistuessa luonnonsuojelulailla, vesilailla tai muinaismuistolailla suojeltuun kohteeseen.

Luonnonsuojelulailla turvatuista kohteista Metsään.fi-palvelussa näytetään suojelualueet ja suojeluohjelma-alueet sekä tiedot liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikoista. Muuta luontotietoa ei Metsään.fissä tällä hetkellä näy, sillä tietojen julkinen saatavuus voisi vaarantaa lajin suojelun. Esimerkiksi raakkuja koskeva tieto on julkisuuslain mukaan salassa pidettävää, eikä Metsäkeskuksella ole lupaa salassa pidettävän tiedon näyttämiseen Metsään.fissä.

Uhanalaisia lajeja koskevia havaintoja ei saa automaattisesti mistään. Suomen Lajitietokeskus ylläpitää Laji.fi-palvelua, johon tiedot kootusti kerätään. ELY-keskukset ovat määritelleet tarkasti metsänkäyttöilmoitusmenettelyssä käytettävän aineiston kriteerit ja hakurajaukset. Niihin voi tutustua Laji.fi-sivustolla.  

Metsäkeskus saa uhanalaisia lajeja koskevat aineistot suoraan käyttöönsä Lajitietokeskuksen viranomaisille tarjoamasta viranomaisportaalista. Tiedot päivitetään viikoittain ja niitä hyödynnetään metsänkäyttöilmoitusten käsittelyssä. Metsäkeskus käsittelee vuosittain tuhansia metsänkäyttöilmoituksia, jotka kohdistuvat monien muidenkin uhanalaisiksi määriteltyjen lajien esiintymispaikan läheisyyteen.

Metsänkäyttöilmoituksissa huomioidaan liito-oravan ja raakun lisäksi kaikkiaan yli 1 400 lajia, jotka on Lajiturva-hankkeessa määritetty luonnonsuojelulain perusteella lakisääteisesti suojeltaviksi tai vapaaehtoisuuden pohjalta turvattaviksi lajeiksi. Lisäksi Natura-alueisiin ja kaikkiin suojelu- ja suojeluohjelma-alueisiin kohdistuvat metsänkäyttöilmoitukset toimitetaan ELYille. 

Kaikkiaan Metsäkeskuksen kautta kulkee ELY-keskuksille tuhansia metsänkäyttöilmoituksia vuosittain. Metsäkeskus toimii siis niin sanotusti tiedonvälittäjänä luonnonsuojelulain valvojan suuntaan.

Tarkista luonnonsuojelulain mukaisen kohteen ohjeet ELY-keskuksesta

ELY siis on se taho, joka neuvoo ja ohjeistaa hakkuun suunnittelussa siinä tapauksessa, että toimenpide kohdistuu luonnonsuojelulailla turvattavaan kohteeseen. Huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että ELY-keskuksilla ei ole velvollisuutta ottaa kantaa metsänkäyttöilmoituksella ilmoitettuun, uhanalaisen lajin esiintymispaikkaan kohdistuvaan hakkuuaikomukseen siinä 10 vuorokauden aikaikkunassa, joka metsälaissa on määritelty.  Kannattaakin aina varmistaa luonnonsuojelulain valvojan kanta ennen toimenpiteen aloitusta.

Lue lisää

Lait, tuet ja julkisen vallan käyttö (metsakeskus.fi)

Metsien käytön valvonta (metsakeskus.fi)

Metsään.fi (metsakeskus.fi)

Suomen Lajitietokeskuksen Laji.fi-palvelu