På Svenska

Miia Saarimaa: Laadukasta luontotietoa, kiitos!

10.10.2019

Miia Saarimaa on oululainen maantieteilijä (FT), joka työskentelee Suomen metsäkeskuksessa johtavan luontotiedon asiantuntijan tehtävässä. Hän on intohimoinen marjastaja ja sienestäjä ja liikkuukin vapaa-aikanaan paljon luonnossa. Myös liikunta on sydäntä lähellä ja hän on aktiivisesti mukana Oulun Naisvoimistelijoiden toiminnassa. 

Näytä kaikki blogit

Kansallisen metsästrategia 2025:n mukaan vuotuista runkopuuston korjuumäärää pyritään kasvattamaan 15 miljoonaa kuutiometriä vuoden 2013 tasoon verrattuna. Samanaikaisesti tavoitteena on vahvistaa metsäluonnon monimuotoisuutta sekä ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Tämä tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan laadukasta luontotietoa, joka tukee metsien käytön ekologista kestävyyttä: mitä aikaisemmin kohteen luontoarvot tunnetaan, sitä paremmin ympäristö voidaan toimenpiteiden suunnittelussa huomioida.

Mitä luontotieto oikeastaan on ja mihin metsänomistaja sitä tarvitsee? Lyhyesti kerrottuna luontotieto kuvastaa metsä- ja vesiluonnon ekologista tilaa, monimuotoisuuden turvaamisen potentiaalia sekä luonnonhoidon toimenpiteiden tarvetta ja toteutusta. Suomen metsäkeskus ylläpitää julkisin varoin metsätietoon liittyvää luontotietoa metsänomistajien ja toimijoiden hyödynnettäväksi tilanteisiin, joissa tehdään metsävarojen käyttöä koskevia päätöksiä. Kaikkea tietoa ei tuoteta itse, vaan muiden toimijoiden keräämät luontotiedot linkitetään tiedon tuottajan jakelukanavien kautta osaksi Metsäkeskuksen luontotietoa. Metsäkeskuksen tuottamaa luontotietoa syntyy muun muassa lakien valvontaan sekä metsätalouden edistämiseen ja kehittämiseen liittyvissä tehtävissä.

Luontotieto tarjoaa arvokasta tietoa toimenpiteiden suunnitteluun

Metsänomistajan kannalta luontotiedolla on tärkeä merkitys, koska tieto kohteen luontoarvoista mahdollistaa ympäristön huomioinnin jo ennen metsänhoitotöiden toteuttamista. Etenkin metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevan luontotiedon tulee olla laadukasta ja metsänomistajan saatavilla, koska vastuu metsälakikohteiden säilymisestä on metsänomistajalla. Tällaisia luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia metsälakikohteita ovat muun muassa puronvarsimetsät, lehtolaikut, ojittamattomat korvet, jyrkänteet alusmetsineen ja niukkapuustoiset kalliot ja louhikot. Erityisen tärkeissä elinympäristöissä ei saa tehdä uudistushakkuuta, metsätietä, kasvupaikalle ominaista kasvillisuutta vahingoittavaa maanpinnan käsittelyä, ojitusta tai purojen ja norojen perkausta eikä käyttää kemiallisia torjunta-aineita.

Luontotieto tarjoaa arvokasta tietoa toimenpiteiden suunnitteluun. Esimerkiksi maan pintakerroksen kosteutta kuvaavaa kosteusindeksiä voi käyttää apuna korjuureittien ja varastopaikkojen suunnittelussa. Yhdistettynä puuston latvusmalliin kosteusindeksistä on apua myös suojavyöhykkeiden leveystarpeen määrittelyssä ja säästöpuuryhmien suunnittelussa. Maa-ainesten huuhtoutumisherkkyys puolestaan auttaa suuntaamaan vesiensuojelun maastosuunnittelua mahdollisille vesiensuojelun ongelmakohdille ja toimii apuna vesiensuojelurakenteiden suunnittelussa. Luontotieto, joka koskee metsikkörakenteen potentiaalia riistan elinympäristöksi, voi olla metsänomistajalle mieluisaa tietoa, koska sen avulla riistalle tärkeät ominaispiirteet voidaan huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Näin ollen luontotieto voi tarjota metsänomistajalle myös tietoa vaihtoehtoisen metsänkäsittelyn edellytyksistä, kuten kohteen riista- ja luonnontuotepotentiaalista tai soveltumisesta vapaaehtoiseen METSO-ohjelmaan.

Mahdollisia luontokohteita voidaan tuottaa myös kaukokartoituksella

Uutta luontotietoa syntyy aina maastokäyntien yhteydessä. Metsäkeskus tekee maastossa hakkuiden jälkeisiä tarkastuksia, jolloin tarkastuskohteelta mitataan säästöpuusto ja kuollut puusto sekä arvioidaan vesiensuojelun toteutus ja luontokohteiden huomioiminen. Myös Kemera-tarkastusten yhteydessä syntyy luontotietoa.

Suomen metsäkeskuksen kuuluu viranomaisena tarjota ajantasaista ja laadukasta luontotietoa metsänomistajille. Tämän takia metsälakikohteita ja muita arvokkaita elinympäristöjä koskevalle luontotiedolle tehdään parhaillaan tietohuoltoa aineiston laadun parantamiseksi. Uusien metsälakikohteiden luotettavaan kaukokartoitusperusteiseen tunnistamiseen ei ole toistaiseksi keinoa olemassa, mutta potentiaalisia luontokohteita sen sijaan voidaan tuottaa myös kaukokartoitusperusteisesti. Lisäksi esimerkiksi drone-kuvista pystytään arvioimaan hakkuukohteisiin jätettyjen säästöpuuryhmien sijaintia ja laatua varsin luotettavasti. Sijaintitarkka tieto on tärkeää, jotta säästöpuut voidaan säästää myös tulevissa metsänkäsittelytoimenpiteissä ja siten edesauttaa niiden kehittymistä tulevaisuuden lahopuuksi.

Metsäomistaja saa oman metsänsä metsä- ja luontotiedot käyttöönsä kirjautumalla Metsään.fi-palveluun. Palvelussa näkee tiedot esimerkiksi tilalla sijaitsevistevaa luontokohteista ja uhanalaisista lajeista tai metsän soveltuvuudesta metsäkanalintujen elinympäristöksi.

Kommentit
Teuvo Levula 16.10.2019 klo 17:22

Lahopuuston määrä lisääntyy koko ajan Suomen metsissä.
Esim, viime keväänä tulleen lumituhon jäljiltä on katkenneita ja kaatuneita puita ainakin Suomenselän alueella runsaasti. Valtaosa jää korjaamatta.
Lapsuudessani 1950-luvulla metsäomistajat keräsivät vaurioituneet puut pois. Silloin pienetkin puuerät kävivät kaupaksi, nyt niitä ei osteta. Polttopuuta tarvittiin paljon, siihen tarkoitukseen kävi kaikki puu, kelot olivat suosittuja, koska ne olivat kuivia. Hevosen kanssa metsätöissä käynneet miehet toivat usein kelopuuta mukanaan kotiin tullessaan

Pentti Viksröm 16.10.2019 klo 18:33

Metsänomistajana tunnen tehneeni täysin turhaa työtä luonnon hyväksi, kun luen, näen ja kuulen sen tuhon mitä tuulimyllymetsät saavat aikaan.
Hankkeissa ei käytännössä kunnioiteta esim. lintujen sivumuuttoreittejä, uhanalaisuusluokituksia tai linnustotiheyksiä ja petolintujen reviirejä.
Ehkä Metsäkeskuksen olisi syytä havahtua nykyisyyteen.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.