Mika Hiltunen: Metsiemme ilmastorooli on osa kokonaisuutta
10.10.2023
Kirjoittaja toimii projektineuvojana HILMARI-hankkeessa Metsäkeskuksessa. Valmistuttuaan metsätieteiden maisteriksi hän oli metsänhoitotieteiden tutkijana Itä-Suomen yliopistossa, tutkimusaiheenaan metsänhoito ja sen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Metsiä ja muuta maankäyttösektoria koskevia ilmastouutisia on voinut lukea ja kuulla viikottain eri medioista. Suomessa suurimpana keskustelunaiheina ovat olleet erilaiset maankäyttösektorin päästövähennyskeinot. Keskustelu metsätaloudesta on ollut erittäin intensiivistä ja metsien roolia osana kansallista ja kansainvälistä ilmastopolitiikkaa on pohdittu monessa eri yhteydessä.
Miksi metsällä on väliä?
Metsät ovat kansallisissa päästölaskennoissa erittäin merkittävä luonnontieteellinen hiilinielu. Kun hiilensidonnalle on tulevaisuudessa kasvava tarve, käytännössä kaikki paine kohdistuu tällä hetkellä metsiin. Metsillä ja niiden käytöllä on kuitenkin hiilinieluna toimisen lisäksi myös paljon muita tavoitteita. Ydinkysymys kuuluukin: kuinka aiomme yhteensovittaa metsien käyttöön liittyvät tavoitteet?
Metsiin käytön tavoitteet liittyvät esimerkiksi puun ja muun biomassan tuotantoon, virkistyskäyttöön, monimuotoisuuden lisäämiseen ja hiilensidontaan. Haasteelliseksi tavoitteiden yhteensovittaminen muuttuu, kun tarkastelussa on huomioitava saavutettavien hyötyjen toteutumisen aikajänteet. Moni metsään liittyvistä tavoitteista vaatii paljon aikaa: nopeasti toteutuvia hyötyjä tuottaa vain harva tavoite.
Tavoitteiden yhteensovittamiseksi on ensisijaisen tärkeää arvioida käytön kokonaisvaikutukset. Nämä moninaiset taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset on arvioitava siten, että kunkin tavoitteen kustannukset, hyödyt sekä haitat selvitetään riittävän laajasti jokaisella osa-alueella.
Hiilensidonta ja päästövähennykset tulevat politiikan tasolta metsänomistajan tasolle
Ennakoitava ja pitkäjänteinen politiikka metsiä koskevassa päätöksenteossa luo kestävät puitteet Suomen metsäbiotaloudelle. Metsien hoitoon liittyvän päätöksenteon tueksi on oltava jatkuvasti saatavilla ajantasaista ja monitieteistä tutkimustietoa.
Ilmastotoimien ripeän ja tehokkaan toteuttamisen kannalta on tärkeää, että ne ovat hyväksyttäviä erityisesti metsänomistajille ja muille maanomistajille. Siksi kansallisen ja EU-tason lainsäädännön tulisi olla riittävän selkeää ja ymmärrettävää.
Vilkkaana käyvässä metsäkeskustelussa on tärkeää kuulla kaikkia. Päätöksen metsien käytöstä tekevät viime kädessä kuitenkin metsänomistajat. Useimmat metsänomistajat miettivät tavoitteitaan ja peilavaat niitä siihen, kuinka metsiä voi tällä hetkellä käsitellä omien tavoitteiden mukaisesti. Metsänomistajilla on usein monia tavoitteita ja tulokulmat aiheeseen voivat olla hyvinkin erilaisia. Perustana tulisi aina olla kokonaiskestävä ja metsien kasvun turvaava metsänhoito.
Kuuluuko sinne naapuriin? Tulevaisuus on tuokion kuluttua
Suomalaisia metsiä on hoidettu pitkäjänteisesti ja kokonaiskestävästi, huomioiden niin metsien taloudellinen, ekologinen, sosiaalisen kuin kulttuurinenkin kestävyys. Tämä on luonut edellytykset arvokkaan ja uusiutuvan luonnonvaramme käytölle nyt ja tulevaisuudessa. Tällä hetkellä moniääninen metsäkeskustelu tuntuu liikaa polarisoituneen, jolloin keskustelu metsien kestävän käytön turvaamisesta ei etene.
Omien näkökulmien esiintuomisen lisäksi on oltava valmis aktiivisesti kuuntelemaan muita osapuolia. Sitä kautta voimme löytää meille kaikille tärkeitä yhteisiä tavoitteita ja polkuja tulevaisuuteen. On löydyttävä uskoa siihen, että metsien käytön tavoitteita voidaan todella sovittaa yhteen.