Mika Tapio: Metsätuhot – Metsä ei huuda, se kuiskaa

Luulisi, että suomalaiset metsät – karaistuneet havupuut, jotka seisovat routaisessa maassa ja ottavat vastaan lunta, tuulta ja pakkasta – olisivat jo nähneet ja kestäneet kaiken. Ja kyllähän ne ovatkin. Mutta kovimmallakin puulla on rajansa, varsinkin kun uhkia tulee joka suunnasta: säästä, eläimistä, hyönteisistä ja jopa silmälle näkymättömistä taudinaiheuttajista.

Nämä ja monet muut metsätuhon aiheuttajat tekevät Suomessa vuositasolla arviolta sadan miljoonan euron kokonaiskustannukset. Lisäksi ne heikentävät metsien hiilinielua sekä aiheuttavat ekologisia ja sosiaalisia haittoja.

Metsä ei huuda, kun se voi huonosti. Se kuiskaa. Latvuksessa on vähän kellastumista, rungossa syömäkuviota, ehkä muutama puu näyttää oudolta. Kysymys kuuluukin: osaatko kuunnella – ja toimia ajoissa?

Kuiskaus – mitä se voi tarkoittaa?

Taloudellisesti ja määrällisesti merkittävimmät metsätuhojen aiheuttajat Suomessa ovat juurikääpäsienet, hirvieläimet sekä tietyt sääilmiöt (myrskyt ja lumituhot). Myös erilaiset tuhohyönteiset, kuten kirjanpainaja, nousevat säännöllisesti esiin tuhoista puhuessa.

Metsätuhojen todellinen ongelma kiteytyy usein seuraustuhoihin ja ketjureaktioihin. Sen sijaan, että keskityttäisiin yhteen tuhonaiheuttajaan, metsätuhoja kannattaisi tarkastella kokonaisuutena. Tuhokierre syntyy yllättävänkin helposti. Kokonaisuutta voisi ajatella vaikka näin:

Sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, tulvat, kuivuus ja lumituhot kaatavat ja katkovat puita. Myös lämpimät ja kuivat kesät voivat kuivattaa puita sekä nostattaa riskitasoja.

Maan alla voi juuristossa piileskellä juurikääpä. Sienitauti heikentää puita ja altistaa niitä muille tuhoille.

Heikentyneisiin puihin on hyvä iskeä. Nämä kuivuneet ja myrskyn runtelemat kuusikot ovat kutsuvia buffet-pöytiä, joita kirjanpainajat saavat jyrsiä metsänomistajan piikkiin.

Vieressä oleva mäntytaimikko luulee selviävänsä säikähdyksellä, kunnes hirvet tulevat talvella napostelemaan taimikon parempiin suihin. Vaikka kuusi on puulajeista tuhoille alttein, eivät muutkaan puulajit ole täysin suojassa.

Juuri tämä hajanaisuus tekee tuhoista niin salakavalia. Eri asioita voi sattua eri aikaan, jotkut ovat kytköksissä toisiinsa, toiset eivät. Osan näkee paljain silmin, osaa ei. Siksi metsätuhoissa kyse on monen tekijän summasta. Harvoin yksi asia ”tyhjentää pajatsoa”, mutta useamman kohdalla vaikutukset alkavat näkyä nopeasti.

Mikä on metsänomistajan rooli ja tehtävä?

Metsänomistajalta vaaditaankin riskiensietokykyä. Taloudellisiin tappioihin voi parhaiten varautua vakuuttamalla metsänsä. Vakuutuksien lisäksi olisi tärkeää osata toimia ja oppia tunnistamaan näitä ”metsän kuiskauksia”.

Omalla aktiivisuudella ja perehtyneisyydellä pääsee jo todella pitkälle. Tuhoja vastaan voi konkreettisesti varautua lisäämällä omaa osaamistaan tuhoriskeistä ja tuhonaiheuttajista. Koska metsä kasvaa hitaasti, tulevaisuuden haasteisiin on varauduttava tänään.

Meidän ei tarvitse teeskennellä, että metsätuhot voidaan estää kokonaan. Mutta voimme vaikuttaa todennäköisyyksiin. Usein oikeaan aikaan tehdyt yksinkertaiset asiat ratkaisevat enemmän kuin monimutkaiset toimenpiteet.

Keinoissa ei ole sinänsä mitään uutta ja mullistavaa. Olennaista on se, että asioita tehdään ja suunnitellaan etukäteen, eikä vasta siinä vaiheessa, kun on jo liian myöhäistä.

Tässä esimerkkinä muutama käytännön vinkki:

• Käy metsässäsi, jos se on mahdollista. Maastokäynti on kultaa kalliimpi ja paikan päällä on paras tapa ”kuunnella metsän kuiskauksia”.
• Vähennä riskiä etukäteen: suosi sekametsää ja lisää lehtipuuston osuutta. Huolehdi nuoren metsän hoidosta ja harvennusten ajoituksesta, jotta puut pysyvät elinvoimaisina.
• Hyödynnä tieto- ja karttapalvelut: kaikki eivät asu metsänsä lähellä. Karttapalvelut ja Metsään.fi auttavat seuraamaan riskejä ja tuomaan ”maastokäynnit” sinne, missä sinä olet. Seuraa myös epävirallisempia tietolähteitä, kuten metsäalan Facebook-ryhmiä.
• Kun tuho osuu kohdalle: ota tarvittaessa yhteyttä ammattilaiseen ja arvioikaa yhdessä, korjataanko, jätetäänkö lahopuuksi vai tehdäänkö metsänkäyttöilmoitus. Tärkeintä on, ettet jää yksin arpomaan, koska viivyttely on usein se kohta, jossa pienestä ongelmasta tulee suuri.

Juurtuneet ongelmat, versovat ratkaisut

Metsätuhoihin liittyvät toimet eivät ole pelkästään ”raksi ruutuun” ja valmis. Se on jatkuva prosessi, joka vaatii monipuolista lähestymistapaa. Tämä tarkoittaa lainsäädännön noudattamista, metsänhoidon suositusten soveltamista, sekapuuston suosimista, ilmastonmuutokseen varautumista sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Ja silti, paljon jää myös tuurin varaan. Kenenkään kristallipallo ei pysty kertomaan, mitä esimerkiksi seuraavat sata vuotta tuovat tullessaan. Mutta varautumatta riski ei ainakaan pienene.

Tietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan aiemmin. Laite, jolla luet tätä, pystyy todennäköisesti hakemaan sinulle tätä tietoa lisää. Metsätuhojen riskit ovat huomattavat, joten kaikki työkalut ja tiedot arsenaalista kannattaa valjastaa käyttöön niitä vastaan.

---

Lue lisää

Tuhot metsissä (Metsäkeskus.fi)

Kirjanpainaja

Metsäkeskuksen karttapalvelu

Opas Kirjanpainaja kuusikossa: ennakointi, hallinta ja torjunta (pdf)

Verkkokoulutus (Gimlet)

Hirvi

Luonnonvarakeskuksen karttapalvelu

Metsäkeskuksen Hirvieläinvahinkoarviot -karttapalvelu

Luonnonilmiöt

Metsäkeskuksen Metsätuhohakkuut-karttapalvelu