Minna Pulkkinen: Sieniharvesterin kourasta lisätehoa luonnontuotealalle
23.11.2023
Kirjoittaja on joensuulainen metsätalousinsinööri (yamk), joka työskentelee Metsäkeskuksessa kahden luonnontuotealan hankkeen projektipäällikkönä. Hän hoitaa omaa metsätilaa ja viettää aikaa metsäisten harrastusten parissa synnyinseudullaan Pohjois-Karjalassa.
Maailmalla on valtavat markkinat lahottajasienilajeille, joita Suomen metsissä elää. Sienien viljelyllä on pitkä historia ja ne sisältävät arvokkaita ainesosia, joita muun muassa lääke-, lisäaine-, ja kosmetiikkateollisuus hyödyntävät. Sienten puoliviljely eli viljely luontaisilla kasvupaikoilla nähdään kiinnostavana metsien monikäytön vaihtoehtona ja uutena ansaintamahdollisuutena.
Voisivatko hakkuukoneet tehdä muutakin?
Juuri päättyneen SieniHarvesteri-hankkeen idea lähti ajatuksesta tuottaa elintarvike- ja luonnontuoteteollisuudelle raaka-aineita metsistä suunnitelmallisesti, hyödyntämällä jo olemassa olevaa metsäkoneteknologiaa. Hanke kehitti kustannustehokkaan ratkaisun, joka vastaa markkinoiden tuotantotarpeisiin.
Kun monitoimikone harventaa puustoa ja tekee kantoja, vapautuu valtava viljelypinta-ala kaupallista arvoa omaaville sienille. Hankkeen myötä oivallettiin, että hakkuukoneilla, joilla levitetään juurikääväntorjunta-ainetta, voidaan levittää myös erikois- ja ruokasieniä suoraan tuoreelle kannolle. Samalla juurikäävän torjuntakulut voidaan muuttaa aikanaan tuloksi kantojen tuottaessa myytäviä sieniä. Näin saadaan yhdistettyä elintarvike- ja puuntuotanto samalle pinta-alalle metsätalouden toimia hyödyntäen.
Sienilevite - ei aivan sitä mitä luulisi
Hankkeen loppuseminaarissa tilaisuuden juontaja Mikko “Peltsi“ Peltola arveli, että hankkeen innovaatio – sienilevite – kuulostaa ihan joulupöydän herkulta. Sitä se ei kuitenkaan ihan vielä ole.
Sienilevite voidaan levittää harvennettavalle pinta-alalle harvesterin kourasta torjunta-aineiden, eli urean tai harmaaorvakan, levitykseen käytettävällä laitteistolla. Tutkimusten ja pitkäaikaisten maastokokeiden mukaan tässä pystyttiin yhdistämään sekä juurikäävän torjunta että kaupallisen arvon omaavan sienen levitys. Juurikäävän torjuntateho vaatii kuitenkin vielä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksynnän valmisteelle.
Innovaatio alleviivaa “vähemmästä enemmän“ -periaatetta, jonka mukaan uusia raaka-aineita tuotettaisiin vastaavan puutavara-kuutiomäärän oheistuotteena. Jalostava teollisuus pystyisi näin omalta osaltaan tasaamaan metsätalouden herkästi aaltoilevia suhdannehuippuja. Metsän kiertoaikana ensiharvennus- ja harvennusikäisten metsien taloudellista tuottoa saataisiin nostettua luonnontuotteilla puuntuotannon siitä häiriintymättä.
Maailmanmarkkinoita varten tarvitaan luomua ja uusia käytäntöjä
Luonnontuotemarkkinoiden tehostaminen “uusilla“ tuotteilla – käävillä ja sienillä – toisi luonnontuotteita jalostavalle alalle kaivattua piristystä, sekä loisi paikallista liiketoimintaa maailmalla sijaitsevien isojen markkinoiden tarpeisiin. Tokihan tarvittaisiin uusia käytäntöjä myös raaka-aineen kerääjäverkostojen koordinointiin ja tukkutoimintaan. Luonnontuotteita jatkojalostavat isoimmat yritykset eivät ole toistaiseksi pystyneet tekemään tuotekehitystään täysipainoisesti, sillä alkutuotanto ei ole pystynyt takaamaan jatkuvia toimituksia ja riittävän suuria raaka-aine-eriä.
Maailmanmarkkinoiden imuun vastaavat parhaiten luonnontuotteet, joiden kylkiäisinä tulee luomumerkintä. Sieniviljelmien luomuttaminen ei ole ongelma: alueella ei käytetä ureaa kantokäsittelyssä ja sienilevite on luomuun sopiva kantokäävän torjuntamenetelmä itsessään. Koneyrittäjiltä sieniviljeltävän luomualueen kantokäsittely vaatii petrokemianteollisuuden tuottamien hydrauliikkaöljyjen vaihtamisen kasvipohjaisiin, samoin torjunta-ainetankin pesu tuottaa lisätyötä.
Haasteena sieniviljelmien turvaaminen “jokamiehiltä“
Harvennusikäiset metsiköt eivät yleensä tuota luonnonmarjoja, koska ne ovat liian varjoisia. Sienimaastoina taasen harvennuskohteet ovat perinteisesti hyviä vallitsevan kostean mikro-ilmaston ja maaperän haihduntaa estävän tiheän lehvästön vuoksi.
Jokaisenoikeudet ovat suomalainen etuoikeus, mutta kuinka takametsissä sijaitsevat sieniviljelmät tulisi suojata satoaikana “jokamiehiltä“? Palloa viljelmien turvaamisesta on heitelty ostoportaalle: toimijoiden yhteinen hyöty on tuotteen jäljitettävyys. Ehkäpä tulevaisuudessa kehitetään jopa yhteiskunnallinen järjestelmä sieniviljelmän rekisteröimiseksi. Järjestelmää hyödyntäisivät ostoporras ja jalostava teollisuus todentaakseen tuotteen alkuperän.
Lue lisää
SieniHarvesteri - Elintarviketuotannon innovaatioita harvesterin kourasta (Metsakeskus.fi)