Mira Isoniemi: Metsitystuki tulee, oletko valmis?
10.09.2020
Kirjoittaja on metsätalousinsinööri, joka työskentelee projektipäällikkönä Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeessa. Harrastuksiin kuuluvat liikkuminen, luonnosta nauttiminen ja kirjojen lukeminen.
Maassamme on runsaasti maatalouskäytöstä poistuneita peltoja ja turvetuotannosta vapautuneita suonpohjia. Nämä taloudellisesti kannattamattomat joutoalueet saadaan metsittämällä hyötykäyttöön tuottamaan puuta. Samalla ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja hiilinielut lisääntyvät, kun kasvavat puut sitovat ilmakehän hiilidioksidista hiiltä puuainekseen ja vapauttavat happea ilmakehään.
Suomessa on metsitetty peltoja valtion tuella 1960-luvun lopusta tähän päivään lähes 300 000 hehtaaria. Entiset peltomaat ovat puustonkasvultaan yleensä parhaiten kasvavia metsämaita. Viljelyn aikana peltoja on kalkittu ja maaperä on ravinteikas. Metsitys voi lisätä myös luonnon monimuotoisuutta, sillä ajan saatossa näille ravinteikkaille kohteille voi syntyä lehtomaista tai lehdon kasvillisuutta.
Metsityskohteen valinnassa pitää olla tarkkana
Metsittämisen hyvistä vaikutuksista huolimatta jokaista joutoaluetta ei kannata metsittää. On tärkeää huomioida myös muut arvot, kuten esimerkiksi perinnebiotoopit, maisema-alueet, suojelualueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Nämä ovat arvokkaampia avoimina alueina kuin metsitettyinä.
Paikkatietoaineistoihin perustuvan kartoituksen avulla olemme tunnistaneet 100 000 hehtaaria mahdollisia metsityskohteita. Näistä 90 000 hehtaaria on maatalouskäytöstä poistuneita peltoja ja 10 000 hehtaaria turvesuonpohjia. Entiset maatalousmaat sijoittuvat pääosin Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Turvesuonpohjat sijoittuvat etupäässä Pohjanmaan maakuntiin ja Kaakkois-Suomeen.
Näin metsitys onnistuu
Joutoalueiden metsittäminen vaatii enemmän suunnittelua, työtä ja kustannuksia kuin tavanomainen metsänuudistaminen. Peltomaat ovat hyvin ravinteikkaita, heinien ja rikkakasvien kasvu on nopeaa ja runsasta ilman tehokasta torjuntaa. Turvemailla haasteena voi olla myös maan liika märkyys. Ojat onkin usein syytä perata metsityksen yhteydessä. Heinäntorjunnan tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Hyvin tehdyt taimikon perustamistyöt saattavat valua hukkaan, jos hoitotyöt laiminlyödään.
Peltomaiden metsitys onnistuu käytännössä vain istuttamalla, ja puulajeista varmin on kuusi. Peltomailla on usein tarpeen tehdä myös boorilannoitus typen runsaudesta johtuvien kasvuhäiriöiden estämiseksi. Suopelloilla voi olla tarvetta myös kaliumin lisäämiseen.
Entisillä turvesuonpohjilla voi istuttamisen sijaan käyttää myös kylvöä. Suonpohjan istutukseen voidaan käyttää mäntyä ja joissakin tapauksissa jopa rauduskoivua. Turvesuonpohjilla kannattaa käytännössä lähes aina tehdä metsityksen yhteydessä tuhkalannoitus kaliumin ja fosforin saannin turvaamiseksi.
Valtiolta tukea metsitykseen
Tällä hetkellä on valmistelussa määräaikainen metsitystuki yksityisille maanomistajille. Valmistelusta julkaistujen ennakkotietojen mukaan olisi mahdollista saada metsitykseen kiinteä korvaus sekä hoitopalkkio tarpeellisten hoitotöiden tukemiseen, jos alue täyttää metsitystuen ehdot. Tuen on suunniteltu tulevan voimaan 1.1.2021, mutta se odottaa vielä eduskunnan käsittelyä.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Todella asiallinen toimenpide
Turha lupailla että alueille kehittyy lehtokasvillisuutta, jos istutetaan lähinnä kuuselle. Puulajien käytön monipuolisuus olennaista sekä luonnon että maiseman kannalta.
Taitaa se hiilen sidonta jäädä toteutumatta kun suo-ojia syvennetään. Ja lopulta kasvatetut puut vielä keitellään selluksi. Suopeltoihin on Suomessa jo tarpeeksi tuhlattu valtion rahaa. Kalliita puukuutioita sieltä saadaan.
Ei muuta kun rahaa jakoon ja suopellot ja muut joutomaat vain kuuselle, sitä moniulotteisuutta tulee koivusta, jota sieltä työntää jo lupaavasti tulemahan.
Kovasti peukutetaan ja odotellaan sitä rahhoa👍