Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Mira Isoniemi: Metsitystuki tulee, oletko valmis?

10.09.2020

Mira Isoniemi

Kirjoittaja on metsätalousinsinööri, joka työskentelee projektipäällikkönä Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeessa. Harrastuksiin kuuluvat liikkuminen, luonnosta nauttiminen ja kirjojen lukeminen.

Näytä kaikki blogit

Maassamme on runsaasti maatalouskäytöstä poistuneita peltoja ja turvetuotannosta vapautuneita suonpohjia. Nämä taloudellisesti kannattamattomat joutoalueet saadaan metsittämällä hyötykäyttöön tuottamaan puuta. Samalla ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja hiilinielut lisääntyvät, kun kasvavat puut sitovat ilmakehän hiilidioksidista hiiltä puuainekseen ja vapauttavat happea ilmakehään.

Suomessa on metsitetty peltoja valtion tuella 1960-luvun lopusta tähän päivään lähes 300 000 hehtaaria. Entiset peltomaat ovat puustonkasvultaan yleensä parhaiten kasvavia metsämaita. Viljelyn aikana peltoja on kalkittu ja maaperä on ravinteikas. Metsitys voi lisätä myös luonnon monimuotoisuutta, sillä ajan saatossa näille ravinteikkaille kohteille voi syntyä lehtomaista tai lehdon kasvillisuutta.

Metsityskohteen valinnassa pitää olla tarkkana

Metsittämisen hyvistä vaikutuksista huolimatta jokaista joutoaluetta ei kannata metsittää. On tärkeää huomioida myös muut arvot, kuten esimerkiksi perinnebiotoopit, maisema-alueet, suojelualueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Nämä ovat arvokkaampia avoimina alueina kuin metsitettyinä.

Paikkatietoaineistoihin perustuvan kartoituksen avulla olemme tunnistaneet 100 000 hehtaaria mahdollisia metsityskohteita. Näistä 90 000 hehtaaria on maatalouskäytöstä poistuneita peltoja ja 10 000 hehtaaria turvesuonpohjia. Entiset maatalousmaat sijoittuvat pääosin Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Turvesuonpohjat sijoittuvat etupäässä Pohjanmaan maakuntiin ja Kaakkois-Suomeen.

Näin metsitys onnistuu

Joutoalueiden metsittäminen vaatii enemmän suunnittelua, työtä ja kustannuksia kuin tavanomainen metsänuudistaminen. Peltomaat ovat hyvin ravinteikkaita, heinien ja rikkakasvien kasvu on nopeaa ja runsasta ilman tehokasta torjuntaa. Turvemailla haasteena voi olla myös maan liika märkyys. Ojat onkin usein syytä perata metsityksen yhteydessä. Heinäntorjunnan tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Hyvin tehdyt taimikon perustamistyöt saattavat valua hukkaan, jos hoitotyöt laiminlyödään.

Peltomaiden metsitys onnistuu käytännössä vain istuttamalla, ja puulajeista varmin on kuusi. Peltomailla on usein tarpeen tehdä myös boorilannoitus typen runsaudesta johtuvien kasvuhäiriöiden estämiseksi. Suopelloilla voi olla tarvetta myös kaliumin lisäämiseen.

Entisillä turvesuonpohjilla voi istuttamisen sijaan käyttää myös kylvöä. Suonpohjan istutukseen voidaan käyttää mäntyä ja joissakin tapauksissa jopa rauduskoivua. Turvesuonpohjilla kannattaa käytännössä lähes aina tehdä metsityksen yhteydessä tuhkalannoitus kaliumin ja fosforin saannin turvaamiseksi.

Valtiolta tukea metsitykseen

Tällä hetkellä on valmistelussa määräaikainen metsitystuki yksityisille maanomistajille. Valmistelusta julkaistujen ennakkotietojen mukaan olisi mahdollista saada metsitykseen kiinteä korvaus sekä hoitopalkkio tarpeellisten hoitotöiden tukemiseen, jos alue täyttää metsitystuen ehdot. Tuen on suunniteltu tulevan voimaan 1.1.2021, mutta se odottaa vielä eduskunnan käsittelyä.
 

Kommentit
Jouko 12.09.2020 klo 18:31

Todella asiallinen toimenpide

Petri 25.09.2020 klo 15:22

Turha lupailla että alueille kehittyy lehtokasvillisuutta, jos istutetaan lähinnä kuuselle. Puulajien käytön monipuolisuus olennaista sekä luonnon että maiseman kannalta.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.