Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På Svenska

Päivi Ylä-Outinen: Verkot esille ja verkostoitumaan

18.06.2020

Päivi Ylä-Outinen

Päivi Ylä-Outinen (TtM) toimii Kainuussa Suomen Metsäkeskuksen MetsäRekry-hankkeen projektipäällikkönä. Hanke tekee työtä metsäalan imagon ja mainetyön eteen, alan vetovoimaisuuden kohentamiseksi. Päivi on toiminut kehittämistehtävissä pitkään. Yritysrajapinnasta työkokemusta on karttunut reilusti yli 20 vuoden ajalta. Erityistä intohimoa ja paloa hän tuntee Kainuun elinvoimaisuuden kehittämistä kohtaan.

Näytä kaikki blogit

Suomi on täynnä pieniä paikkakuntia, joissa ihmiset tuntevat aika lailla toisensa. Tarvittaessa työntekijää on perinteisesti menty kyselemään naapuritaloon, josta on saatu apua. Tänä päivänä tämä tapa ei enää toimi syrjäkylien tyhjentyessä asukkaista ja jäljelle jäävien asukkaiden ikääntyessä. Työvoimaa ei välttämättä löydy enää edes oman maakunnan sisältä, saati kotimaasta. Verkostoituminen ja verkoston hyödyntäminen on yksi hyvä ratkaisu osaavan työvoiman saamisessa.

Tiedostamme varsin hyvin verkostoitumisen myönteiset vaikutukset työelämässä menestymiseen, mutta välttämättä verkostoitumista ei osata hyödyntää vieläkään riittävästi. Yritysmaailmassa verkostomainen yhteistyö on keino selvitä niin globaalissa kuin jopa kaaosmaisessa toimintaympäristössä. Ainaisessa muutoksessa oleva toimintaympäristö haastaa meidät työntekijöinä, yrittäjinä ja asiantuntijoina muuttamaan toimitapoja ja ajattelumalleja vastataksemme muuttuviin haasteisiin.

Verkostoituminen ei synny kuitenkaan itsestään, vaan vaatii aikaa ja panostamista. Yrittäjä voi kokea tämän haastavaksi. Verkostoitumisen esteeksi voivat muodostua tiedon jakamisen esteet, jotka liittyvät yrittäjänä toimimisen historiaan ja siihen liittyviin ajattelumalleihin: ”Täytyy varoa sanomisiaan, ettei kukaan pääse syömään minun kuormastani”. 

Tartu tilaisuuksiin

Metsäkeskuksen MetsäRekry-hankkeessa kartoitetaan Kainuun metsäalan yritysten työvoimatarpeita ja potentiaalista työvoimaa. Reilu vuosi sitten hanke lähti luomaan verkosto- ja sidosryhmäyhteistyötä maakuntarajojen yli. Hankehenkilöstöllä oli hyviä kokemuksia verkostoitumisen hyödyistä aiemmista kehittämistyötehtävistä. Verkostot tuovat lisäarvoa kehittämistyöhön aivan samalla tavalla kuin kenelle tahansa. Miksi keksiä polkupyörää uudelleen, kun joku on jo tehnyt sen. Parhaita käytäntöjä jakamalla päästään yleensä parempaan lopputulokseen. MetsäRekry-hanke on edennyt hyvin nimenomaan yhteistyön ja verkostomaisen toimintatavan ansiosta.

Yrittäjän aika on kortilla, eikä osallistuminen koulutuksiin tai työpajoihin ole aina mahdollista. Pienyrittäjällä voivat koulutukseen osallistumisen esteeksi muodostua viime kädessä taloudelliset syyt. Osaamisen kehittämiseen tulisi kuitenkin panostaa.

Erityisesti mikro- ja yksinyrittäjien hoksauttaminen verkostomaisen toimintatavan hyödyistä on hankkeessa havaittu tärkeäksi. Yrittäjät ovat kokeneet hyödylliseksi toistensa yritystarinoiden kuuntelemisen ja parhaiden käytäntöjen ja epäonnistuneiden kokeilujen jakamisen. Tämä edellyttää avoimuutta ja rohkeutta sekä luottamuksellista ilmapiiriä tuoda esiin itselleen kipeitäkin asioita. 

Yritystarinan kertoja saa yleensä hyvää tukea ja neuvoja vertaisiltaan. Kukapa muu ymmärtäisi paremmin yrittäjyyttä ja sen arkea kuin toinen yrittäjä.

Verkosto ruokkii yrittäjää

Yrittäjyys on elämäntapa. Yrittäjät ovat ammattiylpeitä työstään, eivätkä suotta. Monilla toimialoilla yrittäjyyteen kytkeytyy vahvoja arvoja ja eri aikakausien mukanaan tuomia ajattelumalleja. Metsätoimiala on yksi niistä, ovathan sen perinteet kaukana Suomen historiassa, jolloin yrittäjyys on siirtynyt ”isältä pojalle”. 

Työtä tehdään usein yksin metsässä, kaukana kaikesta. Työympäristö on muovannut tekijöistään ja alalla viihtyvistä omanlaisiaan, ehkäpä leikillisesti sanottuna erakkoluonteen omaavia ”mehtämiehiä” ja ”mehtäläisiä”, kainuulaisittain sanottuna. Ajattelumallina on, että yksin tässä on pärjättävä. Alaa leimaa myös vahvasti sukupuolittuneisuus.

Omia ajattelumalleja ja toimintatapoja olisi syytä silloin tällöin tarkastella. Se, mikä on toiminut ennen, ei välttämättä toimi enää. Ajat muuttuvat ja uusi sukupolvi tuo tullessaan uusia toimintatapoja sosiaalisen median maailmoineen. Sosiaalinen media ja digitalisaatio ylipäätään tarjoavat verkostoitumiseen ja verkostojen kasvattamiseen sekä niiden hyödyntämiseen uusia mahdollisuuksia ja ulottuvuuksia. 

Verkoston voima voi olla valtaisa myös osaavan työvoiman saamisessa.  Sosiaalista mediaa netin tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen voit tavoittaa hetkessä kymmeniä, jopa satoja mahdollisesti kiinnostuneita työntekijöitä. Kannattaa kokeilla!

Verkostot ja vertaisoppiminen tuovat tullessaan meille kaikille paljon arvokasta pääomaa, jota olisi muutoin työlästä saavuttaa. Verkostoissa toimimiseen harjaantuu, kun suhtautuu siihen kiinnostuneesti, uteliaasti ja avoimin mielin. ”Mitä kuuluu” -lauseella pääset alkuun. 

Meillä kaikilla on varmasti jo nyt laajemmat verkostot kuin osaamme ajatellakaan. Siispä verkostoitumaan!
 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.