Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Tanja Lepistö: Kestävä kehitys metsäbiotaloudessa - ei muita vaihtoehtoja

15.02.2019

Tanja Lepistö

Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa Brysselissä. Hänen tehtäviinsä kuuluu alueen kannalta tärkeiden EU-asiakokonaisuuksien seuraaminen, niihin vaikuttaminen ja alueiden kärkiosaamisen markkinointi. 

Näytä kaikki blogit

Kestävästä kehityksestä on puhuttu vuodesta 1987 alkaen. Piti tulla reilut 20 vuotta eteenpäin, jotta luonnonvarojen rajallisuus on sisäistetty maailmanlaajuisesti. Tuoreita trendisanoja asian käsittelyyn ovat olleet muun muassa kiertotalous, resurssiviisaus ja ilmastonmuutos. Viime vuonna alettiin puhua ilmastoahdistuksesta; koetaan pahaa oloa siitä, kun tekojen realismi yhteiskunnassa ja omissa valinnoissa eivät vastaa sisäistettyä ymmärrystä maapallon tilasta.  Kaikkea tätä yhdistää kestävän kehityksen merkityksen sisäistäminen. 

Kestävä kehitys mielletään yleisessä puheessa ehkä eniten ekologisena kestävyytenä, mutta yhtä tärkeää on pyrkiä sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Metsäbiotaloudessa Lapissa kestävän kehityksen kaikki näkökulmat ovat yhtä näkyviä. Ekologinen kestävyys on itsestään selvä: luonnonvarojen rajallisuus ohjaa meitä kaikkia ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on osa sitä.

Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys kulkevat voimallisesti käsi kädessä. Lapissa, metsäisessä maaseutumaakunnassa, metsien taloudellinen merkitys on huomattava. Tapio Oy:n laatiman Metsäbiotalouden arvoketjut -raportin mukaan metsäbiotalouden osuus Lapissa on muihin maakuntiin verrattuna noin kaksinkertainen, tarkasteltiin sitten investointeja, tuotosta, työllisyyttä tai arvonlisäystä. Metsät näkyvät ja vaikuttavat. Metsien käsittely muuttaa elinympäristöämme. Metsät myös tarjoavat yhä laajenevan mahdollisuuden hankkia elantoa, luonnontuotteet ja matkailu kasvavina aloina perinteisten metsä- ja porotalouden rinnalla.   

Lapin arktisuus tuo lisäksi oman sävyn myös metsäbiotalouden keskusteluun. Arktiseen luontoon kohdistuu lisääntyvää kiinnostusta: matkailu kasvaa ja turistien ympäristötietoisuus voimistuu. Kansalaisjärjestöjen huomio kohdistuu arktisille alueille. Myös Euroopan komissio on herännyt arktisiin erityiskysymyksiin.

Eurooppalaisessa keskustelussa nousevat samat teesit, joita olemme löytäneet Lapissa tärkeiksi: Ilmastonmuutosta tulee torjua ja metsäbiotalous on osa ratkaisua. Metsien monikäyttö lisääntyy.  Toisaalta samalla kun tunnistetaan kestävän kehityksen välttämättömyys, edellytetään kriittisyyttä itseä kohtaan. Väitteet toiminnan kestävyydestä tulee todentaa uskottavasti. Vai siten toimiala saavuttaa yleisen hyväksyttävyyden. 

Lapissa metsäalan toimijat Suomen metsäkeskus, MTK, Suomen 4H-liitto, Metsähallitus Metsätalous, Luke ja Lapin AMK ovat edistäneet vuoden verran metsien luonnonvarojen kestävää käyttöä yhdessä Arktinen älykäs metsäverkosto -hankkeessa.  Työmme kulmakivinä ovat olleet metsäbiotalouden kuvan monipuolistuminen, luonnonvarojen eri käyttömuotojen yhteensovittaminen ja kannattavan liiketoiminnan edistäminen toimialalla. Tekemällä yhteistyötä ja reagoimalla muuttuvan maailman signaaleihin tuemme alan kehittymistä ja toimialan hyväksyttävyyttä. 

Suomella ja Lapilla on pyytämättäkin huomio, kun puhutaan metsäbiotaloudesta ja toiminnan kestävyydestä. Maailma ei toki ole valmis, mutta meidän tulee ylpeyttä tuntien uskaltaa todentaa se, minkä olemme jo tehneet oikein.   

Arktinen älykäs metsäverkosto -hankkeen nettisivut

Lapin metsäbiotalouden esittelykohteet

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.