Tanja Lepistö: Mikä on metsän suunta Euroopassa?

Vihreän kehityksen ohjelma, Green Deal, viitoittaa seuraavien vuosien ajan EU:n suhtautumista metsiin. Minkälainen tuo suunta on ensimmäisten merkintöjen perusteella?

Keväisten EU-parlamenttivaalien jälkeen alkoi jälleen uusi viisivuotiskausi Eurooppa-politiikassa. Ursula von der Leyenin johtama komissio aloitti työnsä joulukuun alussa. Komission strategian kulmakivet ovat digitalisaatiossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.  

Ilmasto, ihminen ja digitalisaatio strategian ytimessä

Komission strategia tuntuu nojautuvan väistämättömän muutoksen hyväksyntään, luottamukseen kehitystä kohtaan ja vastuunkantoon. 

Hyväksytään, että digitalisaatio muuttaa maailmaa, että ilmastonmuutosta vastaan ja monimuotoisuuden puolesta tulee taistella heti ja että luonnonvarojen ylikäyttö ei voi enää jatkua. Toisaalta on vakaa luottamus siihen, että tutkimuksen ja kehityksen sektori pystyvät tuottamaan kipeästi tarvittuja ratkaisuja ja että tähän muutokseen tarttuminen on eurooppalaiselle elinkeinotoiminnalle ja kansalaisille mahdollisuus.

Muutoksen vauhdittamiseksi ja vauhtiin sopeutuakseen eurooppalainen yhteisö tarvitsee ohjausta sekä taloudellista tukea, ja sitä komissio on valmis tarjoamaan sääntelyllä sekä tukien kohdennuksella. Ympäristökysymykset eivät ole tämän komission mielestä erillisiä, ratkaistavia ongelmia, vaan osa kilpailukykyisen Euroopan kasvun strategiaa.

Kunnianhimoinen ja läpileikkaava Green Deal

Ensimmäisinä töinään uusi komissio julkaisi Green Dealin, vihreän kehityksen ohjelman. Se on tärkein yksittäinen asiakirja, joka määrittää seuraavina vuosina EU:n lähestymistavan muun muassa ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja maankäyttöön. Ja metsiin. Ohjelma avaa hyvin sen, että ympäristöhaasteita ei ratkaista erillisinä kysymyksinä, vaan ne tulee huomioida valinnoissa läpileikkaavasti kaikilla toimialoilla. Komissio kutsuukin Green Dealia kestävän kasvun ohjelmaksi.

Vihreän kehityksen ohjelman pääteemoja ovat:

• puhdas energia
• kestävä teollisuus
• rakentaminen ja kunnostaminen
• kestävä liikkuvuus
• biologinen monimuotoisuus
• pellolta pöytään
• ympäristön pilaantumisen torjunta

Miten käy metsien käytön?

Biologisen monimuotoisuuden teema on Suomen metsäbiotalouden kannalta vihreän kehityksen ohjelman merkittävin osio. Kaikki suoraan metsiin viittaavat toimenpiteet on kirjoitettu sen alle. Näitä ovat muun muassa metsä- ja biodiversiteettistrategioiden päivitykset, EU:n aloitteellisuus tulevassa YK:n monimuotoisuuskokouksessa, aloitteet eurooppalaisen luontopääoman säilyttämiseksi sekä valmistelutyö globaalien, kestävien arvoketjujen tunnistamiseksi, jotta vältettäisiin tuotannosta johtuva metsäkato.

Eurooppa haluaa olla ensimmäinen hiilineutraali maanosa. Tähän päästäkseen EU on valmis myös arvioimaan jo tehtyjä ohjelmia ja tarvittaessa avaamaan niitä uudestaan. Tämä nostaa pintaan erilaiset maankäytön kysymykset, ja metsien osalta on todennäköistä, että EU:n maankäyttöä koskeva LULUCF-asetus avataan uudelleen arviointiin.

Metsien hyödyntämiseen välillisesti vaikuttavia toimenpiteitä on myös muissa ohjelman teemoissa. Näistä löytyvät yhtymäkohdat metsäasioihin antavat hyvän kuvan siitä, minkä tyyppisiin teemoihin on tulossa tutkimuksen ja kehittämisen rahoitusta: 

• Kestävän teollisuuden teemaan sisältyy tavoite tukea kiertotaloutta ja ilmastoneutraaleja tuotteita. 
• Rakentamisteeman yksi painopiste on ilmastokestävä rakentaminen.
• Ympäristön pilaantumisen torjunnassa kiinnitetään huomiota vesiensuojeluun, jolloin yhtymäkohta puhtaiden jokien, järvien ja merien osalta löytyy metsätalouden ja metsäteollisuuden vesistöpäästöistä. 
• Kestävän liikkuvuuden teemassa tavoitellaan vähäpäästöisten liikennepolttoaineiden lisäämistä. 
• Puhdas energia -osiossa ei sellaisenaan tunnisteta puupohjaisia energialähteitä, mutta jäsenmaita edellytetään uudistamaan omat ilmasto- ja energiaohjelmansa vuonna 2023 EU:n uusien ilmastotavoitteiden pohjalta. 

Johtopäätöksiä

Metsät on sijoitettu vihreän kehityksen ohjelmassa erikseen mainittuina vain monimuotoisuuden suojelemisen teeman alle. Tämä aiheuttaa pienen huolen tulevan politiikan rajoittavuudesta. Pohjoismainen boreaalisten metsien hyödyntäminen on kestävää sekä tieteeseen ja hyviin käytänteisiin pohjaavaa. Eikö tätä tunnisteta Euroopassa? Metsätoimialan tulee jatkaa aktiivista työtä EU:n suuntaan meille tärkeiden näkökantojen esiin tuomiseksi.

Toisaalta ohjelmasta on myös selkeästi luettavissa, että EU tukee luonnonvarojen kestävää, erilaisia palveluja tuottavaa käyttöä. Tavoitteena on myös luonnonvarojen käyttötapojen monipuolistuminen.  

Koska ohjelman on pohjavireeltään kasvustrategia, siinä tunnistetaan mahdollisuudet, eikä keskitytä rajoituksiin. Se on myös ihmislähtöinen; EU:n kilpailukyvyn kasvua tavoitellaan, jotta Euroopan ihmisten hyvinvointi lisääntyisi. Suomella on paljon saatavaa ja annettavaa tästä eteenpäin.