Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Tapani Hämäläinen: Metsäkeskuksen digitaalisista palveluista on hyötyä koko metsäalalle

05.12.2019

Tapani Hämäläinen

Kirjoittaja on lahtelainen evp-upseeri, joka on vuodesta 2017 alkaen toiminut Metsäkeskuksen kehitysjohtajana. Hän on intohimoinen vimpainfriikki, joka hakee rentoutuksensa lasten kasvatuksesta ja triathlonista.

Näytä kaikki blogit

”Metsä kasvaa 100 vuotta ja kvartaali on siis 25 vuotta.” Tämä oli yksi ensimmäisistä asioista, jonka kuulin, kun metsäummikkona Suomen metsäkeskukseen kaksi vuotta sitten tulin. Metsätoimialalla tämä ei kuitenkaan ole tarkoittanut hidasta kehitystä tai uusien innovaatioiden hylkimistä, päinvastoin. 

Digitalisaatiossa on edetty hyvinkin etulinjassa. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi sinä tietona, jota meillä hyvien ja entisestään paranevien inventointimenetelmien ansiosta on metsistämme – ja ennen kaikkea siinä, miten tuota tietoa laajasti läpi koko toimialan hyödynnetään. Tai vaikkapa korjuuketjujen hallinnassa ja monitoimikoneesta tuotantolaitoksiin ulottuvassa arvoketjujen ymmärryksessä ja optimoinnissa. 

Metsätoimialan palveluiden innovatiivisuus ja erittäin hyvä perusdata kestävät kansainvälisen vertailun ja useimmissa asioissa näytämme muille suuntaa.

Asiakkaiden tarpeet pohjana palveluiden kehittämiselle

Metsäkeskus on asettanut tavoitteen olla tulevaisuudessa entistä vahvemmin tieto- ja asiantuntijatalo. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että metsätiedon laadun on oltava kunnossa. Meillä on myös oltava tehokkaat ja ennen kaikkea asiakkaiden tarvitsemat kanavat ja rajapinnat, joilla jakaa tuota laadukasta tietoa tarvitsijoille. 

Asiakkaiden tarpeet ja asiakasymmärrys tulevat olemaan tulevaisuudessa entistä vahvemmin pohjana palveluidemme kehittämiselle. Tavoitteeseen pääsemiseksi Metsäkeskus on laatinut digitiekartan, jossa kuvataan tarvittavien järjestelmien uudistaminen, uudistusten aikataulu sekä resursointi. 

Digitiekartan toteutus ajoittuu vuosille 2019–2022 ja toteutus on ensimmäisten projektien osalta lähtenyt liikkeelle. Eri projektien toteutuksesta tulevat asiakashyödyt ohjaavat priorisointia ja päätöksentekoa. 

Tätä tavoittelemme:

  • Laadukkaampaa metsävaratietoa syntyy, kun otamme käyttöön uuden inventointimenetelmän, uudistamme metsä- ja luontotietojärjestelmän ja ajantasaistamme metsävaratietoa hakkuukoneista saatavalla toteutustiedolla. 
  • Parannamme asiakashallintaamme, kohdennamme asiakasviestintää tarkemmin ja palvelemme asiakkaitamme laadukkaammin uusimalla asiakashallintajärjestelmän, nostamalla omistaja- ja kiinteistötiedon laatua tietohuollolla sekä ottamalla käyttöömme asiakasanalyysi- ja viestintäautomaatiotyökalut.
  • Uudistamme Metsään.fi-palvelun siten, että palvelun kaikkien ominaisuuksien käyttö on mahdollista päätelaitteesta riippumatta, siis myös mobiilisti. Samalla yhdistämme nykyiset erilliset mobiilisovellukset yhden asiakkaille näkyvän sovelluksen alle. Näin edistämme asiakkaiden käyttämien verkkopalveluiden ja ennen muuta sähköisen asioinnin toimivuutta.
  • Kohdennamme metsälain mukaisia tarkastuksia paremmin ja tehostamme maastotyötä hyödyntämällä uusia datalähteitä (mm. satelliitit ja dronet), uusimalla maastotyössä käytettävät järjestelmät sekä siirtymällä tablet-laitteisiin.
  • Kuuntelemme asiakkaidemme tarpeita ja kehitämme avoimen datan jakoon käytettävää palveluamme ja rajapintoja niiden mukaisesti. Näin edesautamme uusien, toimialaa hyödyntävien palveluiden syntymistä.

Kuvatut uudistukset vaativat Metsäkeskukselta merkittävän taloudellisen ja henkilötyöpanostuksen. Ilman tätä emme kuitenkaan pysty vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. 

Metsäkeskuksen henkilöstöltä vaaditaan monelta osin erilaista osaamista vuonna 2023 kuin nykyisin.  Tähän varaudutaan laajasti tehtävillä osaamiskartoituksilla sekä oppimispoluilla.

Tavoite on kuitenkin selkeä. Kun vuosi 2023 koittaa, Metsäkeskus pystyy entistä paremmin vastaamaan asiakastarpeisiin ja toimimaan koko toimialaa laajasti hyödyntävänä tieto- ja asiantuntijatalona.
 

Kommentit
Veli-Matti Latva-Äijö 11.12.2019 klo 16:00

Metsä ojitus on kovassa vastatuulessa suopohjaisilla alueilla, mitäs nyt tehdään kun olisi tarvetta avata lapiolla kaivettuja ilm. 1960 luvulla tehtyjä matalia ojia, alueella on myös vanhaa peltoa, joka rämettynyt, kun ei ole toimivia ojia? Lisäksi alueen lähellä n. puolen km päässä on luonnonlähde!Iso lasku oja on suht toimiva alueen lähes toisessa päässä.

Tapionhenki 11.12.2019 klo 16:00

Antaa suon olla ja joskus suota olleen pellon palata suoksi.

Reservin vänrikki 11.12.2019 klo 17:13

Niinpä, ja sen Suomen metsäkeskuksen kaikille meidän metsänomistajien omistamista metsistä levittelemän tiedon perusteella vihervassarit ja heidän sympatiseeraajansa käyvät katsomassa metsäkeskuksen sivuilta esim. hakkuuilmoitukset, jotka eivät kuulu heille, sillä he eivät omista tuotakaan Evon metsää. He eivät siis "havahdu", vaikka Ylen uutisessa virheellisesti näin väitetäänkin: https://yle.fi/uutiset/3-11105803

Metsäpalstojen tiedot kuuluvat vain meille metsänomistajille omistamiemme palstojen osalta, eivät muille. Kyllä viranomaisia (myös metsäkeskus on viranomainen) sitoo salassapitovelvollisuus, sillä ainakin meillä Suomessa omaisuus nauttii perustuslain suojaa.

Jos metsäkeskus aikoo jatkaa meidän metsänomistajien omistamien metsäpalstojen tietojen jakamista kaikille uteliaille, siinä tapauksessa sen tulee myös julkistaa vihervassarien perintöasuntojen tiedot pääkaupunkiseudulta (täällä ko. porukalla on suurin kannatus), että me metsänomistajat pääsemme tasapuolisuuden nimissä katsomaan ne. Siinä on metsäkeskuksen evp-upseerille kerrankin tähdellinen työ.

Ja ne Metsään.fi -sivuston tiedot ovat omien metsäpalstojeni osalta pahasti pielessä, mutta enpä oikaise niitä, etteivät vihervassarit turhaan saa oikeita tietoja.

Esa 11.12.2019 klo 18:09

Hoitakaa aluksi se asia kuntoon, että metsäyhtiöt eivät muuttele puunkorjuusopimuksia omavaltaisesti ja sopimatta metsänomistajan kanssa.

Ja se asia, että tukkirunko katkotaan tukiksi.

Metsänomistajan edunvalvojan ääni ei kuulu tänä päivänä missään, se on vaiennettu. Digitaalisista sovelluksista ja metsävaratiedosta hyötyvät ennen kaikkea muut tahot kuin Suomen perhemetsänomistajat itse.

(No tietysti, onhan muitakin metsää omistavia: valtio, kunnat, seurakunnat, säätiöt, kansainvälisesti toimivat yhtiöt, ulkomaiset sijoitusrahastot, muut metsäsijoittajat, muut sijoittajat, sijoittajat, sijoittajat... - ja erilaiset palvelun-, palvelun-, palveluntarjoajat ja erilaiset kerääjät, erilaiset monenkirjavat yrittäjät kuten keruuyrittäjät...jne.).

Kävelemään kykenevä metsänomistaja pääsee nopeasti perille omista keskimäärin 30 hehtaarin metsävaroistaan ilman digitalisaatiota.

En hyväksy, että ulkopuoliset keräävät, jakavat ja käyttävät tietoa yksityisestä metsäomaisuudestani. En ole missään vaiheessa antanut lupaa metsävaratiedon keruuseen.

Alan ammattilainen 11.12.2019 klo 19:32

Metsävaratieto on vielä hyvin epätarkkaa. Tästä syystä Metsänomistajien oikeusturva vaaraa tuu monessa tapauksessa. Olen käyttänyt niitä pohja ja vertailutietona 7 vuotta tehdessäni maastossa metsäsuunnitelma ja tila-arvioita. Valitettavasti halvalla ei saa hyvää. Hakkuu-ja hoitohdotukset pääosin puuttuu. Lannoitusehdotuksia ei ole ollenkaan. Puulajisuhteet ja tukkiprosentit on sinnepäin. Lisäksi on automaation tuomia selviä järjestelmävirheitä. Kuviointi on kohtalainen, mutta ruma. Toivotaan parempaa. Metsään.fi järjestelmä valtakunnallisesti on periaatteessa hyvä systeemi.

Matti Kotisaari 13.01.2020 klo 17:14

Metsään.fi on todella mahtava palvelu. Toki aina edelleen parantaa ja kehittää voi, mutta jo tällaisenaan varmasti maailman paras.

Kiitoset siitä.

Reijo Lindström 13.01.2020 klo 20:13

Reijo
13.1.2020 klo 20,14

Nyt kun Kantoon.fi lopetetaan, olisi tarpeen saada metsään.fi kuviokartta kännykkään, jotta mekin, joilla ei ole ajantasaista metsänhoitosuunnitelmaa, näkisimme metsässä liikkuessamme, missä juuri nyt olemme.

Kari 13.01.2020 klo 21:17

Metsäkeskus voisi kehittää palveluaan metsän omistajien katsontakantaan päin,eikä aina vain lisätä kaikenmaailman lisä osioita,joilla on taipumusta laajentua ja jakaa tietoa eteenpäin.metsän omistajan metsä on metsän omistajan eikä me haluta jakaa omaisuustietojen kaikelle maailmalle.tästä pitäisi saada sen verran suljettu maailma ,että omaisuus olisi turvattu ja ettei metsän omistamisen tietoja enempää levitellä esim metsäkeskus/Luke jossa toinen kerää tiedon ja toinen levittää sen.

Ammattilainen 13.01.2020 klo 22:38

Milloin laitatte järjestelmään kuvioiden päivitysominaisuuden? - Ei voi olla vaikeaa, kun kerran nyt voi jo kuviokohtaisia palautteita antaa! Nyt kuviotietojen luotettavuus on vain 50 % luokkaa.
Luulisi olevan kaikkien etu, jos tiedot pitäisivät paikkansa "satunnaisgeneraattorin" antamien arvausten sijasta!

Vesa 13.01.2020 klo 22:38

Kyllä Metsään.fi palveluun voi ja kannattaakin viedä päivitetty hoitosuunnitelma ja pitää se ajan tasalla. Helppo sitten laittaa tarjouspyynnöt töistä ja myynneistä jakoon niille joille itse haluaa.

Maatilasahuri 14.01.2020 klo 06:28

Eipä tästä kommenttiosiosta paljon iloa ole, jos kukaan palvelun tuottajista ei vastaa (lukeeko edes?). Moni tällä on jo ollut huolissaan yksityisydestään. Hei, huomio, vastatkaa! Jos tietoja levitetään luvatta, ollaan heikoilla jäillä.
Pyytämättä ja yllättäin...

Vesa 14.01.2020 klo 06:28

Eikö se mene niin, että metsänkäyttöilmoitus pitää aina tehdä ennen hakkuita. Ilmoituksen tekee (meillä ainakin teki) puunostajayritys. Tiedot sitten päivittyvaät metsään.fi palveluun. Metsänkäyttöilmoitusten tiedot on julkisia tilastoja, mutta metsänomistajaa tai -ostajaa niistä ei näy. Ja onhan se hyvä tietää millä hintaa puuta myydään oman metsälön alueella. Ei tarvitse kaikeka arvailla.

puuki 15.01.2020 klo 09:17

Kävin m.fi-sivuilla pitkästä aikaa. Omat kartat-tietoja ei voi enää itse muokata. Miksi?Maastokäynnin perusteella (?)oli 1 kiireellinen th-kohde muutettu eri kohtaan kuin missä sen oikeasti pitäis olla. Harvennushakkuu kuvio oli muuttunut lehtipuumetsästä kuusikko-/männikkömetsäksi vaikka siellä ei ole havupuita kuin nimeksi alikasvoksena. Eräs virhelähde on iän määrityksen epätarkkuus. Kun puuston ikä saattaa heittää 30 vuotta, niin ha-kasvuarvio menee harakoille ja samalla ehdotettu toimenpiteiden ajoitus pieleen. Laskerkeilaus antaa ilm. edelleen sinnepäin tietoja eikä ole muutosta ainakaan vielä tapahtunut parempaan suuntaan.

Kemeran hakemismahdollisuus on hyvä asia mutta tiedon jakaminen ei ollenkaan. Alunperin oli puhe että omistaja päättää kenelle tietoja voi antaa. Nyt niitä jaellaan kaikille halukkaille. Kysymys on yksityisyyden suojasta ja periaatteesta että omistaja päättää siitä kuten muissakin omaisuuslajeissa.

Veikko Iittainen 15.01.2020 klo 16:20

Metsäkeskus tuottaa valtion varoin metsävaratietoa metsänomistajien ja toimijoiden käyttöön. Metsävaratiedossa ei huomioida metsänomistajan tavoitteita, toisin kuin metsäsuunnittelussa ja se tuotetaan pääosin laserkeilaukseen, ilmakuviin ja maastokoealoihin sekä Metsäkeskukselle tulleisiin ilmoituksiin, hakemuksiin ja muihin tausta-aineistoihin perustuen. Metsävaratieto on saatavissa lainsäädännön mukaisesti 1) avoimena metsätietona, ei sisällä henkilötietoja (tilan rajoja, rekisterinumeroa, metsänomistajan nimeä tai osoitetta) 2) henkilötiedot sisältävänä tilakohtaisena metsätietona vahvan tunnistautumisen takana Metsään.fi-palvelussa, jossa tiedot näkevät metsänomistaja sekä metsäalan toimijat metsänomistajan suostumuksella, asiakkuuden ja jäsenyyden perusteella.

Metsävaratietoa ajantasaistetaan metsänomistajilta ja toimijoilta saatavilla metsänkäyttöilmoituksilla, Kemera-rahoitushakemuksilla ja -toteutusilmoituksilla, Metsään.fi-palvelun kuviokohtaisilla ilmoituksilla sekä kasvattamalla puusto vuosittain ja laskemalla tällöin uudet hoito- ja hakkuuehdotukset. Metsänkäyttöilmoitus tulee tehdä lain mukaan 10 vuorokautta ennen hakkuuta tai jos tarve nopeampaan toimintaan, hakea maksullinen poikkeuslupa.

Tapanin blogissa kerrotaan Metsäkeskuksen isoista tietojärjestelmähankkeista. Nämä koskettavat niin metsävaratiedon tuotantoa kuin sen jakelua. Metsävaratiedon tuotannossa uusi menetelmä otetaan käyttöön tänä vuonna. Avoimen metsätiedon verkkopalvelu on toiminnassa ja jatkuu, Metsään.fi-palvelun uudistaminen on käynnistymässä ja uudessa palvelussa mobiilikäyttötarpeet ja asiakkailta tulleet kehitysehdotukset ovat mukana suunnittelussa. Jos sinulla on mielessä ehdotus uudeksi Metsään.fi-palvelun ominaisuudeksi, laita ehdotuksesi: veikko.iittainen@metsakeskus.fi

Metsä on tärkeä osa suomalaista elämää ja herättää tunteita.

Metsäterveisin

Veikko Iittainen
metsänomistajien palvelupäällikkö

Jouko Lahti 16.01.2020 klo 17:05

Nykyisellään jo hieno, ripeästi kehittynyt, maksuton palvelu. Aina on kehittämistä ja hyvä, että olette liikkeellä. - Noista aiemmistakin kommenteista näkyy, että metsäala vähän kiehuu ja on kykenemätön yksituumaisesti toimimaan. Tunnetaan avuttomuutta toimeliaita ja uusia metsävaikuttajaryhmiä kohtaan. Ehkäpä opimme itsekin.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.