Tatu Viitasaari: Metsien kasvun merkitystä ei pidä unohtaa

Suomen metsien tulevaisuudesta keskusteltaessa huomio kiinnittyy usein hiilinieluihin, luonnon monimuotoisuuteen tai puun saatavuuteen. Yksi hyvin merkittävä tekijä jää usein taka-alalle, nimittäin metsien kasvu. Ilman hyvin kasvavia metsiä ei synny vahvoja hiilinieluja, laadukasta puuraaka-ainetta eikä taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta. Hyvin kasvavat metsät mahdollistavat osin myös lisäpanostukset monimuotoisuuteen, kun pienempi pinta-ala tuottaa enemmän. Siksi metsien kasvun vahvistaminen on noussut keskeiseksi tavoitteeksi niin metsäpolitiikassa kuin käytännön metsänhoidossakin.

Viime vuosien kehitys on tehnyt kasvun merkityksen entistä selvemmäksi. Puuston kasvun on havaittu hidastuneen samaan aikaan, kun puun kysyntä on pysynyt korkeana. Taustalla vaikuttavat muun muassa metsien ikärakenteen muutokset, toistuvat kuivat kasvukaudet sekä metsätuhojen lisääntyneet riskit. Metsien kasvun vahvistaminen nähdäänkin yhtenä tehokkaimmista keinoista turvata sekä metsien elinvoimaisuus että niiden tarjoamat ilmasto- ja taloushyödyt tulevina vuosikymmeninä.

Metsien kasvun vahvistaminen ei perustu yhteen ratkaisuun

Tutkimustiedon perusteella Suomen metsien kasvua voidaan lisätä merkittävästi useilla tunnetuilla perinteisillä metsänhoidon keinoilla. Keskeisimpiä ovat laadukas metsänuudistaminen, taimikoiden oikea-aikainen hoito, liian voimakkaiden harvennusten välttäminen, puuston kasvattaminen hieman aiempaa tiheämpänä, kiertoaikojen maltillinen pidentäminen, metsälannoituksen lisääminen sekä suometsien erityiskysymykset.

Tämä kokonaisuus yhdistettynä metsätuhojen ehkäisyyn ja monimuotoisuuden lisäämiseen muodostaa toimivan ja hyvin suunnitellun perustan tulevaisuuden elinvoimaisille ja kasvaville metsille. Käytännössä panostetaan siis metsänhoitotöiden laatuun ja ennen kaikkea työmäärien lisäämiseen.

Hyvä metsän kasvu alkaa jo metsän perustamisesta

Nopeasti ja laadukkaasti uudistettu metsä palautuu hiilinieluksi huomattavasti nopeammin kuin heikosti perustettu taimikko.

Kasvupaikan mukainen puulajivalinta, tarkoituksenmukainen maanmuokkaus ja jalostetun taimimateriaalin käyttö luovat perustan koko kiertoajan aikaiselle kasvulle. Samalla voidaan vähentää metsätuhojen riskejä ja parantaa metsän kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoon.

Harvennetaan metsä oikea-aikaisesti ja ohjataan kasvua

Viime vuosina on kiinnitetty erityistä huomiota liian voimakkaisiin harvennuksiin, jotka voivat vähentää puuston kasvua vuosiksi eteenpäin. Nykyisten vuonna 2024 päivitettyjen metsänhoidon suositusten (hoidettujen metsien harvennusmallit) tavoitteena on jättää metsiin aiempaa enemmän kasvatuspuustoa ja hyödyntää harvennuksia tavalla, joka ylläpitää korkeaa kasvutasoa. Tämä mahdollistaa hyvin myös kiertoajan jatkamisen soveltuvilla kohteilla.

Hyvin ajoitetut harvennukset ja taimikonhoidot keskittävät metsän kasvupotentiaalin parhaisiin puihin, mikä edistää laadukkaan ja järeän puuston kehittymistä. Tämä puolestaan lisää tulevien hakkuiden kannattavuutta. Samalla metsän vastustuskyky ääreviä sääilmiöitä, tuholaisia ja muita metsätuhoja vastaan paranee.

Lisätään kasvua lannoittamalla

Yksi nopeimmin vaikuttavista kasvua lisäävistä keinoista on metsänlannoitus. Kivennäismailla tehtävät typpilannoitukset voivat lisätä puuston kasvua merkittävästi jo muutamassa vuodessa. Turvemailla puolestaan tuhkalannoitus korjaa ravinnepuutoksia ja lisää kasvua pitkäkestoisesti jopa vuosikymmeniksi. Boorilannoituksella ennaltaehkäistään tai korjataan jo havaittua boorinpuutoksesta johtuvia kasvuhäiriötä ja palautetaan kasvukykyä.

Lannoituksilla metsien hiilen sitominen tehostuu, puuston elinvoimaisuus paranee ja metsätalouden kannattavuus kasvaa.

Suometsien kasvun perustana on hyvä suunnittelu

Suometsät ovat monessa suhteessa haastavampia kuin vastaavat kivennäismaan metsät, sillä suometsissä tulee huomioida erityisesti niistä aiheutuva ilmasto- ja vesistökuormitus. Suometsissä kasvua voidaan vahvistaa kokonaisvaltaisella suunnittelulla, jossa huomioidaan puuston lisäksi vesitalous, ravinnetalous ja ilmastovaikutukset.

Oikein toteutettuna suometsien hoito voi yhtä aikaa lisätä puuston kasvua, vähentää vesistökuormitusta ja hillitä maaperän päästöjä. Tavoitteena ei ole sama ratkaisu kaikille kohteille, vaan kullekin suometsälle sopivan käsittelytavan löytäminen sen ominaispiirteiden perusteella.

Metsien kasvun vahvistaminen ei ole pelkästään ilmastoteko

Metsien kasvun vahvistaminen on investointi tulevaisuuden puuraaka-aineeseen, metsänomistajien tuloihin ja koko metsäalan toimintaedellytyksiin. Kun metsät kasvavat hyvin, hyötyvät samanaikaisesti metsänomistajat, ilmasto, luonnon monimuotoisuus ja koko suomalainen yhteiskunta.

Kirjoitus on toteutettu osana Juuret tiedon maaperässä -hanketta (metsakeskus.fi). Hankkeen toteuttajina ovat Tapio Oy ja Suomen metsäkeskus. Hanke on osa vuosina 2025–2027 toteutettavaa metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepakettia. Hanke on saanut elinvoimakeskusten Juuret tiedossa -hankekokonaisuuden rahoitusta.

---

Lue lisää

Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketti (pdf, mmm.fi)

Juuret tiedossa -hankekokonaisuus (elinvoimakeskus.fi)

Hoidettujen kasvatusmetsien harvennusmallit (metsanhoidonsuositukset.fi)

Metsänhoito ja hakkuut (metsakeskus.fi)